|
|
|
Hankekoodi: S20775
Hankkeen nimi: TEKO - Tehostettu kotoutuminen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 31.10.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Seurakunta
Y-tunnus: 0206114-9
Jakeluosoite: PL 226, Näsilinnankatu 26
Puhelinnumero: 03 2190 111
Postinumero: 33101
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampereenseurakunnat.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Kerttula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hanketoiminnan koordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.kerttula(at)evl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505927366
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TEKO – Tehostettu kotoutuminen -hankkeessa luodaan erityisesti kotoutumisensa alkuvaiheessa oleville maahanmuuttajille hyvinvointikeskuksen Kototori, jonka toimintaan myös kantaväestö osallistuu. Hankkeen toteuttajina toimivat Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu, jotka ESR:n kanssa rahoittavat hankkeen.
Yhtenä tavoitteena on luoda monialainen, tehostettujen toimenpiteiden ja osallisuuden kokemisen malli. Toiminta perustuu Tampereen kaupungin strategiaan ja palvelumalliin, jonka toiminta-ajatuksena on kaikille yhteinen ja tasa-arvoinen osallisuuden periaate. Keskeistä on alueen asukkaiden tiivis vuorovaikutus sekä vastuullinen yhdessä tekeminen ja oppiminen. Yhteisö motivoi asukkaita tekemään asioita itsensä hyväksi ja edistämään omaa kotoutumistaan.
Toisena tavoitteena on kohderyhmään kuuluvien elämänhallinnan tukeminen kehittämällä matalan kynnyksen palveluneuvontaa. Kototorille ”uudet tulijat” voivat tulla asioimaan helposti ja nopeasti. Asiakkaita tavoitellaan hankkeen kautta sen sijaan, että he joutuisivat etsimään hankkeen tarjoamia palveluita. Toimintamalli on sektori- ja organisaatiorajat ylittävää. Yhteisöön kuuluvat alueen asukkaat, sosiaalialan ja diakoniatyön ammattilaisia, opiskelijoita, kokemusasiantuntijoita, vapaaehtoisia, seurakuntalaisia sekä yhdistysten ja järjestöjen aktiiveja.
Kolmantena tavoitteena on edistää kahdensuuntaista kotoutumista. Toiminta perustuu asukkaiden omista tarpeista lähtevien toimintatapojen kehittämiseen. ”Uudet tulijat” nähdään yhdessä alueen muiden asukkaiden kanssa aktiivisina toimijoina ja osana lähiyhteisöä.
Neljäntenä tavoitteena on kehittää sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hankkeesta muodostetaan yhteisöllinen oppimisprosessi, jossa ammattilaiset kehittävät omaa työotettaan.
Hankkeen toimenpiteitä:
1) Elämänhallinnan tukeminen ja palveluneuvonta. Kototorilla tarjotaan kohderyhmälle mm. ryhmäinformaatiotilaisuuksia asumisesta ja asettumisesta. Aiheina ovat mm. vuokranmaksu ja kotitalousjätteiden kierrätys. Palvelujärjestelmää avataan “uudelle tulijalle” ja hänet ohjataan oikeaan paikkaan (esim. TE-toimistoon).
2) Maahanmuuttajataustaisten kouluttaminen kokemusasiantuntijoiksi. Koulutukseen osallistuva henkilö voimaantuu ymmärtäessään, että hänen taustansa tekee hänestä asiantuntijan ja kantaväestö saa häneltä tärkeää tietoa.
3) Asukkaiden rekrytoiminen kahdensuuntaista kotoutumista tukevaan vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoiset mm. auttavat ”uusia tulijoita” oppimaan suomen kieltä ja ohjaavat osallistumaan erilaiseen kerho- ja ryhmätoimintaan. ”Uusi tulija” ei ole vapaaehtoistyön kohde, vaan hän tekee itse vapaaehtoistyötä ja edistää niin omia työllistymismahdollisuuksiaan.
4) Yhteisösosiaalityön mallin kehittäminen. Ammattilaiset täydentävät koulutustaan praksiskahviloissa muiden ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Mallin kehittäminen perustuu tutkimus- ja kokemustietoon.
5) Keskusteluryhmät ja yhteisövalmennus. Keskusteluryhmissä käydään mm. uskontojen välistä dialogia, mikä edesauttaa yhteisymmärryksen löytymistä.
Hankkeen tuloksena on pysyvä toimintamalli ja kokoontumispaikka, jonka varsinainen kohderyhmä on ”uudet tulijat,” mutta joka ei ole leimautunut vain tietyn kansanryhmän paikaksi. Yhteiskuntarauha vahvistuu, kun eri kulttuuritaustoista tulevat asukkaat tulevat toisilleen tutuksi.
Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä kiintiöpakolaiset, jotka ovat kotoutumisprosessinsa alkuvaiheessa. Lisäksi muut työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Varsinaiseen kohderyhmään sisältyvät myös Tampereen kaupungin sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat, maahanmuuttajien kanssa työskentelevät kaupungin työllisyyspalveluiden työntekijät (ml. omavalmentajat) sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijät.
Tampereella, erityisesti Hervannassa asuva kantaväestö, mukaan lukien Tampereella jo pidempään asuneet maahanmuuttajat. Lisäksi Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymän työntekijät, järjestöjen työntekijät, sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat (mahdollisesti myös muiden alojen opiskelijat), sosiaalityön opettajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 570 387
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 560 393
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 760 511
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 747 190
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Tampere
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 344
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 6 |
| Ilmastonmuutos on yksi teema, jota käsitellään hankkeessa järjestettävissä keskusteluryhmissä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 8 |
| Hankkeen toiminnoissa (mm. tapahtumissa) lajitellaan jätteet ja pyritään käyttämään kierrätysmateriaaleja (mm. kierrätyskeskuksista hankittuja). Diakonia ja yhteiskuntavastuussa työskentelevä diakoni toimii Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan sihteerinä ja voi antaa opastaa tarvittaessa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 8 |
| Hankkeen toiminnoissa suositaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Hanke edistää kohderyhmän hyvinvointia monin eri tavoin: mm. lisäämällä osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, kasvattamalla heidän sosiaalista verkostoaan, antamalla heille neuvontaa ja tietoa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen toimintoihin voi osallistua sukupuolesta riippumatta, mutta mahdolliset eriävät kiinnostuksen kohteet sukupuolten välillä huomioidaan myös. Suomalaiseen työelämään liittyvistä tasa-arvokysymyksistä informointi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteisiin kuuluu kahdensuuntaisen kotoutumisen edistäminen, joten yhteiskuntaryhmien suhteiden parantaminen, erilaisuuden hyväksyminen, eriarvoisuuden vähentäminen, kulttuuri-identiteettien tarkastelu, monikulttuurisuus ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen ovat tärkeässä roolissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 8 |
| Hankkeessa luotava Kototori on tarkoitus sisällyttää osaksi Tampereen kaupungin Hervantaan tulevaa hyvinvointikeskusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa painotetaan yhdyskuntatyön, kierrätyksen ja jätteiden käsittelyn tärkeyttä. | ||
TEKO – Tehostettu kotoutuminen -hankkeessa luotiin erityisesti kotoutumisensa alkuvaiheessa oleville maahanmuuttajille hyvinvointikeskuksen Kototori, jonka toimintaan myös kantaväestö osallistui. Kototori palveli asiakkaita kahdesti viikossa tiistaisin ja perjantaisin klo 10-16. Maaliskuun 2017 ja lokakuun 2019 välisenä aikana Kototorille tehtiin yhteensä vähän reilut 6000 käyntiä. Kototorille saattoi tulla hoitamaan asioita ilman ajanvarausta ja siellä asiakas sai kaiken tarvitsemansa palvelun yhdeltä luukulta. Kolmivuotisen hankekauden aikana Kototorin ympärille onnistuttiin rakentamaan monialainen, tehostettujen toimenpiteiden ja osallisuuden kokemisen malli, joka sittemmin vakiintui osaksi Tampereen kaupungin palvelustrategiaa ja joka sai tunnustusta myös valtakunnallisella tasolla.
Kototorin yhteisöneuvonnassa maahanmuuttajataustaiset vapaaehtoiset, harjoittelijat ja kokemusasiantuntijat työskentelivät ammattilaisten rinnalla tasavertaisina toimijoina ja osallisina edistäen näin myös omaa kotoutumistaan. Hervannan alueen vuokrataloyhtiöissä hankkeen myötä alkanut talotoiminta, lukuisat yhteisölliset tapahtumat ja TEKO-hankkeen harrastustoiminta lujittivat asukkaiden välistä vuorovaikutusta ja toivat yhteen ihmisryhmiä, jotka eivät ehkä muuten olisi kohdanneet. Yhdessä tekeminen ja oppiminen muun muassa Kaapeli-yhteisövalmennusten kautta lisäsi osallistujien tietoisuutta toisista kulttuureista ja uskonnoista hälventäen näin ennakkoluuloja. Hankekaudella järjestettiin kaikkiaan kolme yhteisövalmennuskoulutusta, joihin osallistui yhteensä 61 henkilöä. Osallistujista puolet oli maahanmuuttajataustaisia ja puolet kantasuomalaisia.
Kototorin vahvuuksiksi muodostuivat helppo saavutettavuus, vähäinen byrokratia ja omakielisyys. Hervannan vapaa-aikakeskuksella sijaitsevassa matalan kynnyksen palvelupisteessä asiakkaat saattoivat hoitaa asioitaan omalla kielellään, samasta etnisestä taustasta tulevan yhteisöneuvojan avustuksella. Palvelukieliä olivat suomen lisäksi somali, arabia, dari/persia, venäjä ja englanti. Asiakkaan omatoimisuutta pystyttiin tukemaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Tämä näkyi konkreettisena työ- ja toimintakyvyn vahvistumisena kun aluksi Kototorilla asiakkaana käynyt maahanmuuttaja myöhemmin tulikin vapaaehtoisena mukaan TEKO-toimintaan. Monen polku jatkui Kototorilla suoritetun kieli- ja työharjoittelun kautta edelleen työkokeiluun ja jatko-opintoihin. Kototorin kävijöistä reilu kymmenkunta pääsi hankkeen aikana palkkatyöhön.
Kototorilla toteutettava sektori- ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö mahdollisti lisäksi asiakkaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen, kun kaikki palvelut oli saatavana ”yhdeltä luukulta”. Maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluiden ja diakoniatyön ohella Kototorille jalkautuivat niin Kela, TE-palvelut, lapsi- ja perhepalveluiden sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, perusasteen opetustoimi ja varhaiskasvatus kuin gerontologian sosiaalipalvelutkin. Neuvontatyön ulottaminen asuinyhteisöihin sitä vastoin mahdollisti myös niiden ihmisten tavoittamisen, jotka syystä tai toisesta eivät hakeutuneet Kototorin palvelupisteeseen. Virallisten palveluntuottajien lisäksi kumppanuuksia solmittiin laajasti myös muiden hankkeiden, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kohderyhmää pystyttiin näin poluttamaan erilaisiin toimintoihin, koulutuksiin ja harjoitteluihin ei vain Hervannassa, vaan laajemminkin Tampereella ja Pirkanmaan alueella.
TEKO-hankkeen toimintaa johti alusta alkaen kävijälähtöisyys. Kototorilla kokoontuneet kieli- ja harrasteryhmät olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vapaaehtoisten itsensä suunnittelemia ja vetämiä. Kohderyhmää osallistaen ja voimauttaen hanketyöntekijät onnistuivat valjastamaan yhteisön voimavarat hankkeen hyödyksi, jolloin toiminnan kohde muuttuikin itse toimijaksi. Tämän voidaan nähdä merkittävästi edistäneen kotoutumista. Hankkeen työntekijöistä, yhteisöneuvojista, kokemusasiantuntijoista ja Kototorin kävijöistä muodostunut yhteisö osallistui hankekaudella useisiin paikallisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tämä lisäsi kohtaamisia kantasuomalaisten hervantalaisten kanssa ja kiinnitti ”uudet tulijat” osaksi asuinalueen lähiyhteisöä. Käsitys hervantalaisuudesta ja siitä, mitä se pitää sisällään alkoi hankekaudella hiljalleen muuttua. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa (Kaapeli-valmennus, Lasisilta-työpaja) ihmisiä haastettiin pohtimaan erilaisuutta ja kohtaamaan omat ennakkoluulot. Osallistujapalautteen ja hanketyöntekijöiden omien havaintojen perusteella koulutukset saavuttivat niille asetetut tavoitteet.
TEKO-hankkeessa sektorirajat ylittävälle yhteistyölle luotiin toimintamalli, joka konkretisoitui eritoten Kototorin palveluneuvonnassa. Hankkeesta muodostui yhteisöllinen oppimisprosessi, jossa ammattilaiset kehittivät omaa työotettaan paitsi suhteessa kohderyhmään myös suhteessa toisiinsa. Kototorilla tehtyjen opiskelijaharjoitteluiden (yhteensä 33 harjoittelujaksoa) ja hankkeesta tuotettujen opinnäyte-, projekti- ja pro gradu -töiden (25 kappaletta) kautta pystyttiin tuottamaan uutta tutkimustietoa kentällä tapahtuvan työn tueksi. Sekä Tampereen yliopiston järjestämät praksis-työpajat että TAMK:in Minä Suomessa-kokemusasiantuntijakoulutus olivat osaltaan luomassa ja vahvistamassa uudenlaista työorientaatiota. Praksis-työpajoja järjestettiin hankekaudella yhteensä 15 ja ne tavoittivat huimat 390 henkeä. Kohderyhmään kuuluivat Tampereen kaupungin sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat, maahanmuuttajien kanssa työskentelevät kaupungin työllisyyspalveluiden työntekijät (ml. omavalmentajat) sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijät. Kolmesta hankkeen aikana järjestetystä Minä Suomessa-koulutuksesta valmistui yhteensä 45 kokemusasiantuntijaa, jotka tekivät vuosina 2017-19 toistasataa keikkaa. He muun muassa toimivat vertaisina Kototorilla, kehittivät julkisen sektorin palveluja, tuottivat maahanmuuttajille suunnattua info-materiaalia, luennoivat erilaisissa yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksissa, antoivat haastatteluja ja työskentelivät asiantuntijoiden rinnalla kaupungin eri palveluissa.
Vaikka TEKO-hanke kohtasikin sekä toimintatilaan että henkilöstö- ja organisaatiomuutoksiin liittyviä haasteita, toimintaa voidaan silti pitää tuloksellisena. Hankkeessa onnistuttiin luomaan uusi, monialainen ja ennen kaikkea monistettavissa oleva toimintamalli, joka juurtui osaksi Hervannan hyvinvointikeskusta, Hervanta Trioa. Vaikka hankkeen välittömästä kohderyhmästä ei suoraan työllistynytkään kuin kymmenkunta henkilöä, voidaan hankkeen toiminnoilla silti katsoa olleen merkittäviä vaikutuksia kohderyhmän työ- ja toimintakykyyn. Hanke pystyi lisäksi tavoittamaan sekä mies-, että naiskohderyhmää, mitä on pidettävä merkittävänä tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Hankkeen virallisissa osallistujaluvuissa ei täysin päästy tavoitteeseen, mikä johtui osittain toimintojen luonteesta (toiminta on joko pitkäkestoista tai osallistuja voi olla mukana useassa eri toiminnossa), mutta myös kohderyhmän liikkuvuudesta. Osallistujatietojen keruuta hankaloitti lisäksi kielimuuri ja erityisesti kantasuomalaisten osallistujien haluttomuus luovuttaa henkilö- ja osoitetietojaan ulkopuoliselle. Olisi kuitenkin väärin arvioida TEKO-hankkeen onnistumista tai epäonnistumista ainoastaan ESR-osallistujalomakkeiden määrän perusteella. Toimintojen monipuolisuus, Kototorin käyntimäärät, yhteistyökumppaneiden runsaus, hankkeen vaikuttavuus ja Hervantaan syntyneen paikallisen yhteisön koko ovat oikeampia onnistumisen mittareita. Niillä mitaten TEKO-hanke oli kiistatta menestys.