Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20778

Hankkeen nimi: LIEKKI - naisten yritysten kasvupolku

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Yrittäjänaiset ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0222482-5

Jakeluosoite: Vuorikatu 4

Puhelinnumero: 050-3361534

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.yrittajanaiset.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Winqvist Pia Tellervo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.winqvist(at)yrittajanaiset.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-3361534

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LIEKKI- naisten yritysten kasvupolkumalli luo uudenlaisen yrityksen kasvun mallin, joka sopii erityisesti yksinyrittäjille ja pienille mikroyrityksille. Suomessa jo lähes 94 % kaikista yrityksistä on mikroyrityksiä eli alle 10 hengen yrityksiä. Suomessa on noin 280 000 yritystä, joista noin 118 000 yritystä toimii Uudenmaan alueella. Naisten yrityksiä on noin 30 prosenttia kaikista yrityksistä, eli hankkeen kohderyhmään kuuluu Uudenmaan alueella 35 000 yrittäjää. Kaikista yrityksistä noin 170 000 on yksinyrittäjien yrityksiä ja naisten yrityksistä tyypillisesti suurempi osa on yksinyrityksiä tai pieniä mikroyrityksiä. Uudenmaan alue soveltuu hyvin pilottialueeksi kehittää ja kokeilla erilaisia naisten yritysten kasvuhakuisuuden edistämisen muotoja, joita voidaan hankkeen jälkeen jalkauttaa valtakunnallisesti. Tavoitteena on naisten omistamien yritysten tuottavuuden ja kannattavuuden kohentaminen. Tämä vaikuttaa myös yrittäjänaisten jaksamiseen ja työhyvinvoinnin parantumiseen. Erityistavoitteena on työ ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen.

Naisten johtamien yritysten tiedetään jo useiden tutkimusten mukaan olevan tuottavampia verrattuna muihin yrityksiin. Tällä hetkellä yhteiskunnassa ei ole systemaattisesti paneuduttu naisten yritysten, ja erityisesti mikroyritysten, kasvuhakuisuuden edistämiseen tai luotu siihen tähtääviä prosesseja. Hankkeen aikana 2017–2018 kokeillaan erilaisten pilottien avulla uusia toimintatapoja löytää kiinnostus kasvuun ja toteuttaa suunnitelmat. Hankkeessa luodaan LIEKKI -kasvuprosessi.

LIEKKI-prosessin osat ovat: uudenlaiset live-tapaamiset (L), innostus kasvuun (I),e-palveluiden käyttöön (E) ja kouluttautumiseen (K) opastusta, uudenlaisen huomion kiinnittämistä kannattavuuteen (K) ja innovaatioihin sekä investointeihin (I). Hankkeen kautta luodaan kestävää kasvua yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien liiketoimintaan.

Samalla kuin LIEKKI- kasvupolku luo uusia tapoja naisten omistamien yritysten kasvun edistämiseksi,rohkaistaan naisia ryhtymään aiempaa enemmän yrittäjäksi. Tällä hetkellä noin 30 prosenttia kaikista yrityksistä on naisten omistamia ja osuutta olisi syytä kasvattaa, jotta Suomessa saadaan kaikkien osaaminen työelämän käyttöön, joko yrittäjänä tai työntekijänä. Tavoite on myös luoda kestävää uutta yrittäjyyttä.

Yrityksen liiketoiminnan kehittämisen perusta on yrityksen ihmiset (people), tuotteet ja palvelut (products) ja prosessit (process). Tämä hanke pureutuu
1.prosessin kehittämiseen, jotta naisten omistamat yritykset pystyvät vastaamaan paremmin asiakkaiden yhä nopeammin muuttuviin globaaleihin tarpeisiin ja tuottamaan oikea-aikaisia ja parempia tuotteita ja palveluratkaisuja markkinoille (process),
2.ihmisten osaamisen lisäämiseen, rohkaistumiseen ja innostukseen (people)sekä
3.kiinnostavien ja asiakastarpeista lähtevien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Hankkeessa haetaan myös malleja kansainvälistymisen edistämiseen ja selvitetään yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueen yhteistyöverkostojen kanssa.

Suomen Yrittäjänaisten toimintakenttään kuuluu noin 70 paikallista yhdistystä eri puolella Suomea. Uudenmaan alueella yhdistyksiä toimii Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Porvoossa, Tuusulassa, Nurmijärvellä, Hyvinkäällä ja Mäntsälässä. Näihin yhdistyksiin kuuluu lähes 700 jäsentä. Kaiken kaikkiaan Yrittäjänaisten jäseniä on noin 6 200, joista lähes 60 prosenttia on yksinyrittäjiä, loput ovat työnantajayrityksiä. Suurin osa on mikroyrityksiä eli alle 10 hengen yrityksiä. Jäsenkunnassa on edustettuna laajasti kaikkia eri toimialoja, erityisesti naisvaltaisia aloja, hyvinvointialaa mutta myös korkeastikoulutettuja asiantuntijayrittäjiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat Uudenmaan alueella eri toimialoilla yrittäjinä toimivat naiset. Hankkeen avulla kannustetaan erityisesti yksinyrittäjiä ja pienempiä mikroyrityksiä pohtimaan yrityksen liiketoimintaa, sen kasvumahdollisuuksia ja kehittämistä.
Suomen Yrittäjien ja Fnnveran viimeisimmän Pk-yritysbarometrin mukaan henkilöstön määrä kasvoi kaikkein eniten 1-4 henkeä työllistävissä yrityksissä, joten tämän kokoisissa yrityksissä on potentiaalia kasvuun.

Uudenmaan alueen pilotit ovat jalkautettavissa valtakunnallisesti hankkeen jälkeen, ja jalkautus käynnistyy jo hankkeen aikana. Suomen Yrittäjänaisilla on noin 6 200 jäsentä, joista Uudenmaan alueella sijaitsee lähes 700 Helsingin, Espoon, Vantaan, Porvoon, Tuusulan ja Nurmijärven Yrittäjänaisten yhdistyksissä. Hanke on avoinna kaikille yrittäjänä toimiville naisille Uudenmaan alueella, joita tavoitetaan suoramarkkinoinnin, hankeverkoston, yhteistyökumppaneiden ja muiden yrittäjäjärjestöjen kautta.

Suomen Yrittäjänaiset toimii myös eurooppalaisissa naisten yrittäjyyttä edistävissä verkostoissa, kuten Women Entrepreneurs Platform network (WEP), jonka kautta mallia voidaan levittää myös Eurooppaan naisten yritysten käyttöön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä on yrittäjyydestä kiinnostuneet ja yrittäjyyttä suunnittelevat naiset. Hankkeen viestintä tavoittaa myös suuren yleisön ja päättäjät ja lisää positiivista asennetta naisten yrittäjyyttä kohtaan. Hankkeen tulokset voidaan jalkauttaa valtakunnallisen Yrittäjänaisten verkoston kautta ympäri maata, joten myös muilla alueilla toimivat yrittäjänaiset hyötyvät tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 57 177

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 80 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 57 177

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon

Kunnat: Tuusula, Vantaa, Porvoo, Nurmijärvi, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen taustana toimii suomalainen yritysympäristö. Suomessa on yrittäjiä noin 280 000, joista naisia noin 30 prosenttia, eli 80 000. Kaikista yrityksistä yksinyrittäjiä on noin 170 000, josta naisten osuus on noin 51 000. Yritysten kasvuhakuisuuden edistäminen vaatii rohkeutta, innostusta kasvuun ja määrätietoista suunnittelua ja toteutusta. Nyt tarvitaan kartoitusta myös naisten yritysten liiketoiminnan kehityksestä ja kannattavuudesta, jotta voidaan suunnata oikein sekä julkisia että yksityisiä palveluita elinvoimaisemman yritystoiminnan edistämiseksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naiset tarvitsevat erityistä kannustusta ja tietoa yrittäjyyteen. Erityisesti naisten toimialat ovat usein työvoimavaltaisilla aloilla naisten aloilla, esimerkiksi palvelusektori, kivijalkakaupat ja hoiva-ala.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Päätavoitteena on saada naisten omistamien yritysten määrä nousuun suhteessa miesten omistamiin sekä kasvattaa naisten omistamien yritysten kasvuhakuisuutta. Naiset ovat miehiä useammin yksinyrittäjä, ja Suomesta puuttuu kasvuprosessi, jolla naisten liiketoimintaa saadaan kehitettyä kasvuun. Hanke selvittää naisten yrittäjyyden esteet. Puolet väestöstämme on naisia, mutta Suomen kilpailukyvyn kannalta edelleen naisten yrittäminen on vajaakäytössä. Hyödyntämällä kaikkien voimavarat ja osaaminen Suomen kilpailukyky kasvaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeessa luodaan uusia toimintatapoja sekä yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen että uutta liiketoimintaa, joka perustuu digitaalisuuden hyödyntämiseen. Näin toimien voidaan vähentää liikkumisesta johtuvaa ympäristökuormitusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Tukee paikallista yrittäjyyttä, sähköisen liiketoiminnan kehittämisen. Yritykset luovat uutta lähiliiketoimintaa, jolloin asiakkaiden ei tarvitse liikkua pitkiä matkoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole varsinaisia tai välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole varsinaisia tai välillisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole varsinaisia tai välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeessa opitaan hyödyntämään paremmin digitaalisia palveluita liiketoiminnan kehittämiseen ja asiakaspalveluun, jolloin materiaalit ja jätteen määrä vähenee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole varsinaisia tai välillisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Paikallisen liiketoiminnan kehittäminen vahvistaa elinkeinorakennetta Suomessa. Nyt on jo nähtävissä lähipalveluiden, lähiruoan ja muun lähellä tapahtuvan toiminnan arvostuksen nousu. Naisten yritysten liiketoiminnan kehittäminen luo sekä yrittäjälle uutta tuottavampaa toimintaa että mahdollistaa myös paikallisten työpaikkojen tarjoamisen joko suoraan tai verkoston kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Naisten yritykset toimivat useammin palvelualoilla, joissa tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Hankkeessa luodaan kannattavan liiketoiminna kasvuprosessin malli, jota hyödyntämällä voidaan luoda entistä paremmin asiakkaiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin aineettomia tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Monien naisten voi olla vaikea irrottautua yrityksen toiminnasta kehitystoimintaan, esimerkiksi hoiva-alan yritykset tai kivijalkaliikkeet eivät voi sulkea toimipistettä tai on vaikeaa ja kallista palkata sijainen. Näin yrityksen kehittäminen jää toissarvoiseen asemaan. Hankkeen avulla luotu uusi kasvuprosessimalli on helppo ottaa käyttöön paikasta riippumatta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Naiset kokevat yritystoiminnassa useammin väsymystä ja jaksaminen on koetuksella. Hankkeessa otetaan erityisesti yrittäjän hyvinvoinnin vahvistaminen osaksi liiketoiminnan kehittämistä. Eri yhteistyökumppaneiden avulla voidaan luoda tukiverkostoja, jotka edistävät yrittäjänä toimivan naisen työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Naisten yrittäjyys on yksi tärkeä tasa-arvoasia, joka vaatii vielä työtä. Tällä hetkellä vain noin 30 prosenttia kaikista yrittäjistä on naisia. Hankkeessa selvitetään naisten yrittäjyyden esteitä ja etsitään niihin yhdessä ratkaisuita. Yksi keskeinen asia on vanhemmuuden kustannusten tasaaminen kaikkien kesken laajalta veropohjalta. Tällä hetkellä kustannuksia kohdistuu vielä erittäin paljon juuri äidin työnantajalle, joka usein on myös nainen. Tasa-arvon toteutuminen etenee, kun puolet yrittäjistä on naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Naisten yhteiskunnallinen tasa-arvo on Suomessa pitkälle kehittynyttä, mutta tehtävää silti vielä. Naisten koulutus on jo korkeammalla tasolla kuin miesten, naisilla on useammin korkeakoulututkinto, mutta silti naiset ovat yrittäjinä ja johtajina vähemmistöä. Hankkeen avulla edistetään myös kasvuun tähtäävää naisten yritysten yrittäjäidenteettiä sekä nostetaan erityisesti yksinyrittäjien ja pienten mikroyrittäjien arvostusta yhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö 6 6
Monet naisten yritykset toimivat luovilla aloilla ja kulttuurin parissa. Tämä yrittäjyys on vielä jossain määrin tuntematonta, sillä monet kokevat olevansa taiteen tuottajia tai ammatinharjoittajia. Jotta voidaan päästä kananattavaan liiketoimintaan ja kohtuulliseen tulotasoon kulttuurialoilla, on välttämätöntä vahvistaa yrittäjyysidentiteettiä. Muun muassa Aalto yliopiston ja eri valmennusohjelmien kautta voidaan hyödyntää jo olemassa olevia palveluita. Kun kulttuurialalla vahvistuu tulojen ja menojen ymmärrys, myös kulttuurin tuotanto vahvistuu Suomessa. Erityisen tärkeätä on paikallisen kulttuuritoiminnan kehittyminen. Yrittäjyys on monen luovalta alalta valmistuman tulevaisuuden työllistymisen muoto.
Ympäristöosaaminen 5 5
Kestävä kehitys tarjoaa globaalisti paljon ratkaistavaa. Hanke tekee myös yhteistyötä erilaisten ympäristöalojen verkostojen kanssa, jota kautta voidaan luoda uutta liiketoimintaan myös ympäristöosaamisen lisääntymisen myötä. Hanke voi verkostoitua esimerkiksi Suomen ekoyrittäjien yhdistyksen ja järjestää yhteistyötä HSY:N Ekokompassi-palvelun kanssa. Kierrätys on tulevaisuuden business. Pienyrityksille luodaan oma laatuohjemalli ympäristöasioiden tunnistamiseksi. Näin pienet yritykset voivat jatkossa olla kelpoisia myös julkisiin hankintoihin ja päästä paremmin suurempien yritysten alihankkijoiksi. Useimmiten näiden edellytyksenä nykyisin on laatu- ja ympäristöjärjestelmät, ja ne puuttuvat yksinyrittäjiltä ja pieniltä mikroyrityksiltä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomessa lähes 94 % kaikista yrityksistä on mikroyrityksiä eli alle 10 hengen yrityksiä. Koko yrityskannan runsaasta 280 000 yrityksestä noin 118 000 toimii Uudenmaan alueella. Naisten yrityksiä on noin 30 prosenttia koko yrityskannasta. LIEKKI-hanke kohdistuu Uudenmaan alueelle ja kohderyhmään kuuluu noin 35 000 yrittäjää. Kaikista yrityksistä noin 170 000 on yksinyrittäjien yrityksiä ja naisten yrityksistä tyypillisesti suurempi osa on yksinyrityksiä tai pieniä mikroyrityksiä. Naisten johtamien yritysten tiedetään jo useiden tutkimusten mukaan olevan tuottavampia verrattuna muihin yrityksiin. Yhteiskunnassamme ei ole tällä hetkellä paneuduttu systemaattisesti naisten yritysten ja erityisesti mikroyritysten kasvuhakuisuuden edistämiseen tai luotu siihen tähtääviä prosesseja.

LIEKKI-hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen yrityksen kasvun malli, joka sopii erityisesti yksinyrittäjille ja pienille mikroyrityksille naisyrittäjien kohderyhmässä. Hankkeessa on tavoitteena kehittää ja kokeilla erilaisten pilottien avulla uusia toimintatapoja sekä löytää naisyritysten kiinnostus kasvuun ja toteuttaa sitä suunnitelmallisesti. Hankkeen tavoitteena on myös naisten omistamien yritysten tuottavuuden ja kannattavuuden kohentaminen. Tämä vaikuttaa myös yrittäjänaisten jaksamiseen ja työhyvinvoinnin parantumiseen. Hankkeen tarkoituksena on myös luoda LIEKKI-kasvuprosessi, jonka osa-alueet ovat: uudenlaiset live-tapaamiset (L), innostus kasvuun (I), e-palveluiden käyttö (E), kouluttautumiseen (K) opastusta sekä uudenlaisen huomion kiinnittäminen kannattavuuteen (K) ja innovaatioihin sekä investoineihin (I). Hanketta toteutetaan Uudellamaalla tarkoituksena se, että hankkeen jälkeen LIEKKI-kasvupolkumalli valtakunnallistetaan.
Vuosille 2017-2018 suunniteltua LIEKKI-hanketta toteutettiin Uudellamaalla vuonna 2017. Toimintavuotena LIEKKI-hanke toteutti toimenpiteinä naisyritysten kasvuhalukkuuden ja kasvuhakuisuuden lisäämiseen toimenpiteinä tilaisuuksuia Uudenmaan alueella kasvua tavoitteleville naisyrittäjille. Hankkeen toimenpiteiden teemoiksi valittiin etukäteen tunnistettujen tarpeiden ja hankkeen aikana naisyrittäjiltä saatujen tarpeiden mukaan esiin nousseita teemoja. Hanke oli luonteeltaan kokeilevaa ja sen toimenpiteitä ja käytännön toteutusta vietiin eteenpäin herkällä korvalla juuri naisyrittäjien tarpeita kuullen sekä toteuttaen.

Vuonna 2017 toteutetun LIEKKI-hankkeen tilaisuuksien toimenpiteet toteutettiin ryhmätilaisuuksina sekä pienryhmätyöskentelynä. Tärkeimpinä toimenpiteinä olivat valmennusteemoissa seuraavat: 1) yrittäjän kokonaisvaltainen hyvinvointi, 2) itsensä johtaminen ja tehokas ajankäyttö sekä 3) myynti, omat yrityksen tärkeimmät tunnusluvut. Seuraavina toteuttamisen toimenpiteinä tunnistettiin kasvupolulle seuraavat teemat: 1) yrittäjän hyvinvointi ja itsensä johtaminen, 2) yrityksen hyvinvointi ja johtaminsen sekä 3) kasvu ja kansainvälistyminen.

LIEKKI-hankkeen tuloksena tunnistettiin hankkeen kasvupolkumalli naisyritysten kasvuhalukkuuden ja kasvuhakuisuuden edistämiseen. Hankkeen tuloksena tunnistettiin ja toteutettiin myös erilaisia työmenetelmiä, jotka tukivat parhaiten naisyrittäjien tarpeita. Hankkeen myötä naisyrittäjien kiinnostus kasvuun kiinnostui Uudenmaan alueella ja välittömänä tuloksena hankkeen pariin osallistui yli 250 naisyrittäjää naisyritysten kasvun teemassa. Hankkeeseen osallistuvien pk-yritysten määrä oli 34 kappaletta. Hankkeen toimenpiteissä naisyrittäjät verkostuivat ja loivat sitä kautta erilaisia liiketoiminnan yhteyksiä, kehittivät liikeideaa ja työstivät kasvutavoitteita.

Hanke herätti myös laajempaa kiinnostusta naisyritysten kasvuun esimerkiksi sidosryhmien, keskeisten kumppanien ja paikallisen lehdistön parissa. Hanketta toteutettiin vuosi ja keskeisin tulos on hankkeeseen osallistuneilta naisyrittäjiltä saatu positiivinen palaute heidän rohkaistumisessa, verkostoitumisessa ja tiedon lisääntymisessä osana kasvuhalukkuutta ja kasvuhakuisuutta. Vaikutukset olivat siis laajemmat kuin pelkästään naisyrittäjät.