Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20779

Hankkeen nimi: Hyvinvointikioski työ- ja toimintakyvyn vahvistajana

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Piippukatu 2

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Essi Heimovaara-Kotonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: essi.heimovaara-kotonen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405671054

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän kaupunki/ perusturva, 0174666-4
Jyvässeudun työllistämisyhdistys-JST ry, 0933135-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parhaillaan suuressa murroksessa. Perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden välisten raja-aitojen madaltamiseksi tarvitaan uusia innovatiivisia palvelumuotoja, jotka säästävät merkittävästi yhteiskunnan varoja ja edistävät ihmisten hyvinvointia.

Tämän hankkeen päätavoitteena on hyvinvointikioskitoiminnan- ja palveluiden kehittäminen. Näiden palveluiden avulla on tarkoitus edistää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden sosiaalista osallisuutta, parantaa heidän työ- ja toimintakykyään sekä työelämävalmiuksiaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä työttömien terveyttä, hyvinvointia ja vahentää terveys- ja hyvinvointieroja. Hankkeessa keskitytään kehittämään ja toteuttamaan hyvinvointia edistäviä matalan kynnyksen hyvinvointikioskipalveluja erityisesti pitkäaikaistyöttömille, joilla on korkea riski mm. syrjäytymiseen, yksinäisyyteen ja alakuloon sekä tarvetta elämäntapamuutoksille.

Matalan kynnyksen palvelu pyrkii tavoittamaan ne, joiden hakeutuminen palvelujen piiriin jäisi todennäköisesti toteutumatta, mutta, jotka erityisesti voisivat hyötyä kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä tukevista toimenpiteistä. Hyvinvointikioski-palvelumalli luodaan tiiviissä yhteistyössä kohderyhmän edustajien, kolmannen sektorin toimijoiden (mm. Sovatek-säätiö, Keski-Suomen Sydän piiri, Keski-Suomen Diabetesyhdistys), yhteistyökumppani Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin kanssa ja hankkeessa mukana olevien tahojen yhteistyönä (Jyväskylän kaupunki/perusturva, Jyvässeudun työllistämisyhdistys ry, JAMK).

Hankkeen tavoitteena on hyvinvointikioskin toimintakonseptin kehittäminen, käyttöönotto ja toiminnan vakiinnuttaminen. Hyvinvointikioskihankkeessa luodaan palvelukonsepti, joka huomioi kokonaisvaltaisesti työttömän asiakkaan hyvinvoinnin, tunnistaa asiakkaan mahdolliset terveydelliset ja psykososiaaliset ongelmat ja riskiryhmään kuulumisen kuten syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ohjaa heidät palvelujen piiriin tai kolmannen sektorin toimintaan. Hyvinvointikioskin palvelupolut muodostuvat yksilölähtöisistä palveluista, ryhmämuotoisista toiminnoista sekä näitä yhdistävistä palveluista. Lisäksi hyödynnetään digitaalisia palveluja kuten etävalmennus- ja mini-intervetio-ohjelmat. Tätä kautta parannetaan työttömien työelämävalmiuksia ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä sekä tuetaan heitä tulevaisuudessa työllistymään avoimille työmarkkinoille. Varhaisen puuttumisen malli säästää myös kustannuksia kun asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin ja omat voimavarat vahvistuvat.

Palveluiden painottaminen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen luo hyvinvointikioskille uudenlaisen roolin palvelujärjestelmässä. Hyvinvointikioskin on tarkoitus herättää asiakkaiden ajatuksia oman terveyden hoitamiseen, hyvinvoinnin edistämiseen ja asioiden puheeksi ottamiseen. Tässä apuna toimivat erilaiset riskitestit, jotka auttavat varhaista tunnistamista, motivointia muutokseen, ohjausta palveluiden piiriin, jatkohoitoon tai kolmannen sektorin palveluihin. Ennaltaehkäisevässä mielessä työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tavoittaminen on hyvinvointikioskin toiminnan vaikuttavuuden kannalta merkittävää.

Perinteisesti terveydenhuollon palveluissa vaaditaan ajanvaraus ja yhteydenotto erikseen määriteltynä soittoaikana. Hyvinvointikioski tarjoaa matalan kynnyksen terveys- ja sosiaalipalveluita kirjaston tiloissa ilman ajanvarausta, palvelutarpeen arviointia tai kiireellisyyden määrittelyä. Hyvinvointikioskissa tehdään käynnin aikana palvelun/hoidon tarpeen arviointia, mutta tarvetta ei arvioida ennen vastaanotolle pääsyä. Palvelu toteutuu asiakkaan omilla ehdoilla ja käyttö on helppoa ja saavutettavaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tässä hankkeessa keskitytään luomaan hyvinvointia edistävä, matalan kynnyksen palvelumalli ensisijaisesti pitkään työttömänä olleille henkilöille, joille terveys - ja hyvinvointipalvelujen saavutettavuus on jäänyt heikolle tasolle ja heillä voi olla myös päihde- ja mielenterveysterveysongelmia sekä pitkäaikaissairauksia. Laajennettaessa terveyskioskitoimintaa hyvinvointikioskiksi suunnitellaan ja kohdennetaan matalan kynnyksen palvelut ensisijaisesti työttömille henkilöille. Henkilöitä ohjataan sosiaalipalveluihin ja talous- sekä velkaneuvontaan. Lisäksi hyvinvointikioskin palveluiden piiriin kuuluvat asumisneuvonta, sosiaaliohjaus ja ehkäisevä päihdetyö. Samoin tarjottavia palveluja ovat erilaiset riskitestit ja kartoitukset, mini-interventiot ja palveluneuvonta, keskustelutuki terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa sekä vertaispalvelut ja coaching-palvelut hyvinvointiin liittyvissä teemoissa.

Hyvinvointikioskin asiakasmäärät, jotka osallistuvat palvelujen yhteiskehittämiseen ja/tai saavat hankkeessa tuotettavia yksilölähtöisiä tai ryhmämuotoisia palveluja on arvioitu hankehakemuksen kohdassa 12.2, yhteensä hankkeen aikana noin 325 henkilöä, sisältäen vain varsinaiseen kohderyhmään kuuluvia työttömiä henkilöitä.

Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat hyvinvointikioskitoiminnan yhteiskehittämiseen osallistuvat Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät ja Jyvässeudun työllistämisyhdistyksessä toimivat henkilöt sekä Sovatek-säätiön, Keski-Suomen Sydänpiirin ja Keski-Suomen Diabetesyhdistyksen edustajat (30 osallistujaa). He osallistuvat Hyvinvointikioskin palvelukonseptin mukaisten palvelujen organisointiin ja tuottamiseen sekä hankkeen suunnittelutyöpajoihin, yhteisiin konsultaatioihin, kokouksiin ja neuvotteluihin. Hankkeen sisältämät henkilöstökoulutus- ja henkilötyöpäivien määrä on kuvattu hankehakemuksen kohdassa 12.3

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tuloksista hyötyvät Keski-Suomen muut maakunnat, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelijat, tarjoajat ja toteuttajat sekä alan työnantajat. Hyvinvointikioskin konsepti voi toimia myös kansallisena toimintamallina.
Mahdollisia muita välillisiä hyödynsaajia voivat olla järjestöt, joiden kanssa kehitetään uusia palvelumuotoja sekä järjestöt, joiden palveluihin ohjataan hyvinvointikioskin kautta asiakkaita. Hanke tuottaa välillisesti hyötyä digitaalisten mini-interventio- ja neuvontasovellusten valmistajille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 327

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 239 923

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 338 492

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 318 085

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä, Muurame, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 355

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Aikaisempien terveyskioskin toimintaa arvioivien tutkimusten perusteella, voidaan sanoa, että suurin osa käyttäjistä on naisia, mutta esim. Ylöjärvellä keski-ikäiset miehet ovat löytäneet kioskipalvelun paremmin kuin perinteiset terveysasemapalvelut. Palvelu on kaikille avointa ja ilmaista. Suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon tilastotiedon perusteella, millaisia palveluja miehet ja naiset ovat terveyskioskista hakeneet (Lahti ja Ylöjärvi, Kuopio) ja hyödynnetään tätä tietoa suunniteltaessa sosiaalipalveluiden intergrointia kioskiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toteutuksessa pyritään ottamaan huomioon, miten tulevaisuuden hyvinvointikioskitoimintaa tulee suunnata siten, että se tavoittaa sekä miehet että naiset tasaveroisesti. Tämä edellyttää perehtymistä miesten ja naisten hyvinvoinnin haasteisiin Jyväskylässä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen tasa-arvoisesti. Se tarkoittaa kaikille avointa matalan kynnyksen palvelua.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 0
Hankkeella on vähäiset vaikutukset. Luonnonvarojen käyttö on vähäistä, pääasiassa materiaalit ja energia.Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä materiaaleja ja yhteydenpitoa ja kehitetään digitaalisia palveluratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta fyysiseen liikkuvuuteen. JAMK noudattaa Green Office periaatteita. GeroCenter noudattaa Jyväskylän yliopiston ympäristöohjelmaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 0
Hankkeella on vähäiset vaikutukset. Luonnonvarojen käyttö on vähäistä, pääasiassa materiaalit ja energia.Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä materiaaleja ja yhteydenpitoa ja kehitetään digitaalisia palveluratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta fyysiseen liikkuvuuteen. JAMK noudattaa Green Office periaatteita. GeroCenter noudattaa Jyväskylän yliopiston ympäristöohjelmaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei sisällä Natura-kohteita
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeessa käytetään pääosin aineetonta pääomaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hyvinvointikioskin toiminnalla voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn positiivisesti ja sitä kautta vahvistaa alueen työllisyyttä ja elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään palvelukonsepti, jonka avulla lisätään pitkäaikaistyöttömien henkilöiden hyvinvointia.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Digitaalisten palvelujen käyttöönotto vähentää fyysisen liikkumisen tarvetta, jolloin esim. yksityisautoilu vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistämisen palvelukonsepti, jota voidaan levittää hyödynnettäväksi koko maakunnassa.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke pyrkii edistämään sosiaalisesti heikommassa asemassa ja/tai syrjäytymisvaarassa olevien tasa-arvoa tarjoamalla matalan kynnyksen ilmaisia hyvinvointia lisääviä palveluja
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Suunnitellut palvelut edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tarjoamalla helposti saavutettavia ja maksuttomia palveluja, joita kaikki halukkaat voivat hyödyntää.
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvinvointikioski-hankkeen lähtökohtana oli uusien palvelumuotojen kehittäminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välisten raja-aitojen madaltamiseksi. Hankkeen kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät. Matalan kynnyksen palveluilla pyrittiin tavoittamaan ne ihmiset, joita terveysasemat eivätkä muut palvelut syystä tai toisesta tavoita, mutta jotka erityisesti voisivat hyötyä kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä tukevista toimenpiteistä.

Työttömien valikoituminen kohderyhmäksi oli perusteltua useasta syystä. Työttömyyden tiedetään vaikuttavan haitallisesti yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteys liittyy erityisesti pitkittyneeseen työttömyyteen. Tutkimuksissa todetaan myös, että vaikka työttömien terveys on heikompi ja he sairastavat enemmän kuin muu saman ikäinen väestö, terveyspalveluiden käyttö on vähäisempää. Työttömyyteen tiedetään liittyvän myös muita terveydentilan kannalta vahingollisia sosioekonomisia olosuhteita kuten köyhyyttä, puutteita asuinolosuhteissa ja epäterveellisiä elintapoja.

Hyvinvointikioskin toiminnan periaatteena oli tarjota maksuttomia, matalan kynnyksen terveys- ja sosiaalipalveluita ilman ajanvarausta, palvelutarpeen arviointia tai kiireellisyyden määrittelyä. Palvelut painottuivat ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen sekä riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden tunnistamiseen esim. riskitestien ja terveysmittausten avulla. Hyvinvointikioskin toiminnan tarkoitus oli herättää asiakkaiden ajatuksia oman terveyden hoitamiseen ja antaa siihen ohjausta ja tukea. Myös palveluohjauksella oli merkittävä rooli kioskin toiminnassa.

Erityisesti ryhmätoiminnoilla ja tapahtumilla pyrittiin lisäämään osallisuutta ja tarjottiin mahdollisuus palveluihin, joihin muutoin ei ehkä olisi ollut varaa osallistua esim. kuntotestaukset, mindfulness -ryhmät. Kioskin palveluilla pyrittiin vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen ja tarjoamaan niitä palveluita, joita ei ennestään Jyväskylän alueella työttömille ollut tarjolla.

Asiakaspolkuja oli kolmenlaisia; yksilökäynnit kioskilla, ryhmätoiminta tai molempiin em. osallistuminen. Lisäksi jonkin verran hyödynnettiin digitaalisia palveluja kuten verkkovalmennusta, mobiiliohjausta ja hyvinvointisovelluksia. Hankkeen tapahtumapäivissä oli mahdollisuus saada virtuaalilasien kautta elämyksiä sekä kokeilla erilaisia pelillisiä sovelluksia.

Hankkeen konkreettiset toimenpiteet toteutettiin kahdeksassa, osin päällekkäisessä työpaketissa, jotka olivat:
hyvinvointikioskitoiminnan organisointi, palvelukonseptin määrittely ja asiakasymmärryksen kokoaminen, hyvinvointikioskipalvelujen pilotointi ja toiminnan muokkaaminen palautteen perusteella, pelaten takaisin töihin –pilotointi, hyvinvointikioskitoiminnan vakiinnuttaminen pitkäaikaistyöttömille, hyvinvointikioskitoiminnan arviointi ja kehittäminen, hyvinvointikioskitoiminnan juurruttaminen ja levittäminen sekä projektinhallinta, tiedottaminen ja viestintä.
Em. toimenpidekokonaisuuksien ja hankkeen kokeiluiden pohjalta luotiin ehdotus palvelukonseptista, joka huomioi kokonaisvaltaisesti työttömän asiakkaan hyvinvoinnin, tunnistaa riskiryhmään kuulumisen ja ohjaa heidät palvelujen piiriin tai kolmannen sektorin toimintaan.

Hankkeen palveluiden avulla pyrittiin edistämään pitkään työttömänä olleiden henkilöiden sosiaalista osallisuutta, parantamaan heidän työ- ja toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia. Lisäksi pyrittiin lisäämään terveyttä, hyvinvointia sekä kaventamaan terveys- ja hyvinvointieroja. Palveluiden järjestämisen lähtökohtana oli ennaltaehkäisy ja asiakkaan herättely kiinnittämään huomiota ja ottamaan vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Kaikkiin kioskilla tehtäviin toimenpiteisiin kuului saumattomasti myös ohjaus ja neuvonta.

Hyvinvointikioskin tarjoamat palvelut kehittyivät kahden toimintavuoden aikana jatkuvasti saadun asiakaspalautteen, kävijätilastojen ja yhteistyökumppaneiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Toimintaa kehitettiin kohderyhmän tarpeet ja toiveet huomioiden.

Hyvinvointikioskin toiminta käynnistyi vuoden 2017 alussa ja aluksi toiminta koostui kiertävästä toimintamallista. Hyvinvointikioskin päivystyspiste toimi kolmena päivänä viikossa kolmessa eri toimipisteessä: Huhtasuon kylätoimistossa, Keltinmäen asukasyhdistyksen ylläpitämällä Keltinmäen Keitaalla sekä Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen tiloissa. Keväällä 2017 Keltinmäen Keitaalta siirryttiin Keltinmäen sivukirjastoon. Asiakkaat eivät löytäneet kioskin toimintaa Huhtasuolla ja Keltinmäessä, joten hyvinvointikioskin päivystyspisteen toiminta keskitettiin syksystä 2017 lähtien Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen tiloihin kahtena päivänä viikossa. Kolmas toimintapäivä varattiin kioskin kiertävälle toiminnalle ja toiminnan kehittämiseen yhteistyötahojen kanssa.

Hankkeen kuluessa hyvinvointikioski jalkautui säännöllisesti mm. Jyväskylän kaupungin ylläpitämään Ohjaamo-toimintaan, Kuokkalan alueseurakunnan kahvila Kiteeseen sekä Katulähetys ry:n ja Sovatek-säätiön toimipisteisiin. Yhteistyötä tehtiin myös Nuorten Ystävät ry:n, Puustellin työkylän ja Honkalampi-säätiön ja Muuramen työllisyyspalveluiden kanssa. Yksi kioskin toimintamuoto olikin eri organisaatioiden toteuttamaan kuntouttavaan työtoimintaan jalkautuminen, usein sairaanhoitajan terveysmittaukset ja luento -konseptilla tai terveyteen ja hyvinvointiin liittyvällä teemaluennolla. Pop up-kioskit pystytettiin Tikkakoskelle ja Korpilahdelle Jyväskylän kaupungin tiloihin, Vaajakosken sivukirjastoon sekä asuinalueiden ja yhteistyökumppaneiden tapahtumiin.

Hyvinvointikioskin ryhmät ovat kuuluneet palvelukokonaisuuteen keväästä 2017 lähtien. Ryhmätoiminnassa hyvinvointi huomioitiin kokonaisvaltaisesti ja ryhmiä järjestettiin sekä keholle että mielelle. Hyvinvointikioskin teemapäivät käynnistyivät keväällä 2018. Teemapäivät tekivät kioskin päivystyspisteen toimintaa näkyväksi ja laajensivat kioskin yhteistyöverkostoa kattamaan potilasjärjestöjä ja kaupungin palvelualueita. Vuoden 2018 alusta kioskin toiminta laajeni kattamaan myös erilaiset digitaaliset hyvinvointisovellukset ja -pelit toimintakyvyn edistämisessä. Pelaten takaisin töihin -osion myötä hyvinvointikioskin palveluvalikoimaan tulivat kuntotestit sekä virtuaalimaailmaa ja kuntotestausta yhdistävä tapahtuma¬konsepti, Digiliikuttavan hyvä päivä. Syksy 2018 lisäsi palveluvalikoimaan toimintaterapeutin yksilövastaanoton.

Hankkeen toimenpiteiden pohjalta syntyi päätuloksena Hyvinvointikioskin toimintamalli, joka on työttömille henkilöille suunnattu asiakaslähtöinen, voimavarasuuntautunut palveluohjausmalli. Se on kuvattu laajasti hankkeen loppujulkaisussa: Essi Heimovaara-Kotonen & Outi Teittinen (toim.) Hyvinvointikioski työ- ja toimintakyvyn vahvistajana - Kokemuksia matalan kynnyksen hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta. Teos on julkaistu sekä painettuna että sähköisessä muodossa: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 256: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/JAMKin-julkaisut/Julkaisuja/hyvinvointikioski-tyo--ja-toimintakyvyn-vahvistajana---jamkjulk256/.

Toimenpiteiden tuloksena myös kohderyhmän käyttökokemukset mobiilipeleistä ja hyvinvointisovelluksista lisääntyivät ja ymmärrys hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista oman hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi kasvoi. Myös erilaisten kokeiluiden, testien ja mittausten kautta tietoisuus tämän hetkisestä terveydentilasta, mahdollisista riskeistä ja fyysisestä kunnosta lisääntyi. Asiakkaat saivat hankkeessa myös yksilöllistä palautetta ja ohjausta terveyden, arjen sujuvuuden sekä työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Hankkeen ryhmätoimintojen kautta tarjoutui myös mahdollisuus vertaistukeen, vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin kontakteihin – osallisuus lisääntyi. Lisäksi hankkeen ryhmätoiminnot ja tapahtumat tarjosivat inspiroivia uusia kokemuksia, joiden voidaan ajatella lisänneen myös henkistä hyvinvointia.

Hyvinvointikioskin toiminnalla pyrittiin kannustamaan asiakkaita omahoitoon ja löytämään omat voimavarat hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Asiakashaastatteluissa oli havaittavissa, että mielenkiinto omaa terveyttä ja hyvinvointia kohtaan oli herännyt ja osa asiakkaista oli muuttanut mm. ruokailutottumuksiaan, vähentäneet rasvan käyttöä, siirtyneet kevyempään ruokavalioon, lisänneet hyötyliikuntaa. Terveystietoisuuden lisääntyminen ja ennakointi voidaan nähdä pitkällä aikavälillä myös kansanterveydellisesti merkittäväksi ja julkisen sektorin kustannuksia pienentäväksi tulokseksi. Hankkeen sairaanhoitajan vastaanotolla terveysmittauksissa tehtiin useampia löydöksiä ja vastaanottotoiminta joudutti useiden henkilöiden hoitoon hakeutumista ja pääsyä, kun matalan kynnyksen testeissä paljastui piileviä sairauksia, riskejä tai muita hoitoa vaativia tiloja. Uusien löydösten lisäksi asiakkaiden joukossa oli myös henkilöitä, joilla oli hoitamattomia, aiemmin todettuja sairauksia esim. diabetes, verenpaine¬tauti tai dyslipidemia.

Myös työttömien kanssa toimivat kaupungin ja kolmannen sektorin hyötyivät hankkeesta, koska ne saivat maksutonta, asiantuntijapalvelua ja ohjelmaa toimenpiteissä oleville asiakkailleen. Kioskin palveluvalikoima myös tuki ja täydensi jo olemassa olevia työttömille suunnattuja palveluja ja kioskilla mainostettiin aktiivisesti myös muiden toimijoiden palveluja, mikä on saattanut parantaa työttömien ohjautumista ko. palveluihin.

Hankkeessa saatujen tulosten ja asiakas- sekä sidosryhmäpalautteiden perusteella voidaan todeta, että tämän kaltaisille matalan kynnyksen palveluille on kysyntää ja tarvetta. Hankkeen kokemuksia, havaintoja ja tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kuntiin ennaltaehkäiseviä, hyvinvointia edistäviä palveluita. Hankkeessa kehitetyt palvelut on kuvattu loppujulkaisussa ja sen avulla ne on helppo ottaa käyttöön.