Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20780

Hankkeen nimi: NICE10 – Naisten yritykset menestykseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 1452836-7

Jakeluosoite: Puuvalonaukio 2

Puhelinnumero: 050 341 3210

Postinumero: 04200

Postitoimipaikka: Kerava

WWW-osoite: http://www.keuke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Pekkarinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.pekkarinen(at)keuke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5492213

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Naisten vetämien yritysten määrä on kasvanut 2000-luvulla, mutta siitä huolimatta naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on edelleen vain noin kolmannes. Naisten yritykset toimivat tyypillisesti kaupan ja palveluiden aloilla, jotka ovat alhaisen kasvuasteen aloja. Naiset kaipaavat miehiä enemmän rohkaisua ja kannustusta liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Tällä hetkellä tarjolla olevat palvelut suosivat miesten yrityksiä (esimerkiksi tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan tuet) ja tarjoavat naisille vain niukasti mahdollisuuksia pitkäkestoiseen, henkilökohtaiseen sparraukseen ja ohjaukseen. NICE10 -hankkeen ensisijaisena tavoitteena on rohkaista ja tukea yritysten vetovastuussa toimivia naisia yritysten liiketoiminnan kasvattamiseen. Samalla halutaan vahvistaa mikro- tai pk-yritysten naisvetäjien ammatillisia valmiuksia ja osaamista kannattavan kasvun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

NICE10-kehittämishanke tarttuu yrittäjänaisten kohtaamiin erityishaasteisiin luomalla uuden konseptin ja uusia konkreettisia neuvontatyökaluja naisvetäjien kasvuun rohkaisemiseksi, kasvusuunnitelmien laatimiseksi sekä liiketoiminnan kannattavaksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Hankkeen aikana uutta konseptia luodaan ja testataan alueella mikro- ja pk-yrityksissä vetovastuussa toimivien naisten keskuudessa. Hankkeessa luodaan ja testataan naisyrittäjän sparrauksessa uutta toimintatapaa, jolla vaikutetaan eriytymistä ylläpitävien rakenteiden, toimintakulttuurien ja käytäntöjen muuttamiseen. Osa hankkeen toimenpiteistä toteutetaan henkilökohtaisena sparrauksena ja valmennuksena, osa hankkeeseen osallistuvien naisten yhteis- ja vertaiskehittämisen foorumina ja ohjattuina kehittämissessioina. Näitä tukee hankkeen viestinnällinen osio, jossa nostetaan esiin rohkaisevia esimerkkejä naisten yrityksistä. Hankkeen toimenpiteillä halutaan lieventää segregaatiota ja luoda naisille yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa itseään yrittäjänä ja varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa ja toteuttaa näitä tavoitteita.

Hankkeen välittömänä tuloksena parannetaan toimenpiteisiin osallistuneiden naisten osaamista ja ammatillisia valmiuksia yritystensä kasvun mahdollistajina. Samalla naisten ymmärrys liiketoiminnan kannattavasta kasvattamisesta vahvistuu ja oman työn johtamisen ja esimiestyön tekemisen valmiudet paranevat. Hankkeen välillisenä tuloksena myös toimintaan osallistuneiden naisten vetämien mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi paranee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat keskiuusmaalaiset naisyrittäjät ja mikro- ja pk-yrityksissä vetovastuussa toimivat naiset. Keuke tuntee erittäin hyvin alueensa yritykset ja yrittäjät, ja yhtiön asiakasrekisterissä on yhteensä 4524 yritystä, joista 44 % voidaan lukea naisten yritykseksi. Naisten ammatillisten valmiuksien kehittämisellä vahvistetaan osaltaan ilmapiiriä naisjohtoisten yritysten suotuisalle kehittymiselle.

Hankkeen kohderyhmänä olevien naisyrittäjien yritykset ovat tyypillisesti pieniä mikro- tai pk-yrityksiä. Pääosan eli noin 60-70 % hankkeen kohderyhmästä arvioidaan olevan naisyrittäjiä, jotka toimivat omistaja-yrittäjinä ilman ulkopuolisia työntekijöitä. Loppuosa kohderyhmästä on mikro- ja pk-yritysten naisyrittäjiä, joiden yrityksissä toimii 1–10 työntekijää sekä vähäisessä määrin sitä enemmän. Kohderyhmän naisten vetämät yritykset toimivat tyypillisimmin vähittäiskaupassa, käsityö- ja muilla luovilla aloilla, henkilökohtaisissa palveluissa hyvinvointi- ja sote-alalla sekä koulutus- ja valmennusalalla.

Hankkeessa pienenä, mutta erityisenä kohderyhmänä ovat ne naiset, jotka toimivat perheyrityksen vetovastuussa ilman yrittäjästatusta. Näissä yrityksissä on todennäköisesti omistajan- tai sukupolvenvaihdos näköpiirissä lähivuosina, jolloin hankkeen toimilla voidaan rohkaista ja tukea jo nyt vetovastuussa toimivia naisia ryhtymään yrittäjiksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeeseen osallistuvien vetovastuussa toimivien naisten yritysten henkilöstö kokonaisuudessaan. Naisyrittäjien henkilöstö hyötyy hankkeen toimenpiteistä tavoitteellisemman ja motivoituneemman naisyrittäjän toiminnan ammattimaistumisen seurauksena, mikä osaltaan parantaa työmotivaatiota ja myös työilmapiiriä. Kasvuhakuisten yritysten keskuudessa henkilöstö on avainasemassa, joten tässä hankkeessa naisyrittäjien henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämisestä hyötyvät myös yritysten työntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 265 347

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 264 303

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 353 796

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 352 403

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Pornainen, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Karkkila, Sipoo, Kerava

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 120

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 64

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 125

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
TEMin Yrittäjyyskatsauksen 2014 mukaan Suomessa nais- ja miesyrittäjien määrä mukailee eurooppalaista yleiskuvaa, eli vain noin kolmannes Suomen yrittäjistä on naisia. Myös naisten yrittäjyys erilaista: naisten yrittäjyys on harvemmin kasvuyrittäjyyttä tai erityisen innovatiivista. Tutkimusten mukaan naiset ovat aliedustettuina voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten johdossa ja omistajina. Suomessa naisista toimii yksinyrittäjänä noin 75 %, kun taas miehistä vajaa 60 %. Miesten yritykset toimivat naisten yrityksiä useammin myös työnantajayrityksenä. Naisten yritykset ovat usein palvelualan yrityksiä, kun taas miesten yritykset toimivat teollisen tuotannon piirissä. Naisten yritysten verkostot ovat pääsääntöisesti sosiaalisia verkostoja, kun taas miesten yritykset ovat enemmän ammatillisesti verkottuneita. Yritystoimintaa käynnistettäessä naisilla alkupääoman ja jatkorahoituksen saaminen on usein miehiä vaikeampaa, johtuen keskimäärin pienemmistä ansiotuloista sekä perhevapaiden aiheuttamista katkoksista työelämässä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisyrittäjille ja vetovastuussa toimiville naisille suunnatuissa toimenpiteissä (henkilökohtainen tuki ja sparraus sekä naisten muodostaman yhteisön voimaannuttavat tilaisuudet) keskitytään nimenomaan naisten yritystoiminnan kasvun haasteisiin. Samalla vetovastuussa olevilta naisilta kerätään tietoa, mitkä teemat vaativat heidän työssään käsittelyä. Hankkeen aikana toimenpiteitä ja sisältöjä muokataan kerätyn tiedon pohjalta vastaamaan juuri naisten tarpeisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa pyritään aktiivisesti vähentämään miesten ja naisten yrityksissä esiintyviä eroja. Keuken kokemusten mukaan naisten vetämät yritykset pyrkivät miesten yrityksiä harvemmin aktiivisesti kasvamaan, mihin hankeen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan. Vetovastuussa toimivilla naisilla on tunnistettu osaamiskapeikkoja etenkin talouden hallintaan liittyvässä osaamisessa sekä työnantajaroolin mukanaan tuomissa asioissa. Kasvu-tematiikkaan liittyy maskuliinisia piirteitä ja kasvu mielletään tyypillisesti suurten yritysten kasvuun. Usein kasvavina yrityksinä pidetään miesvaltaisia, teknologia-alalla toimivia yrityksiä. Hankkeen toimenpiteissä kasvua käsitellään myös naisyrittäjän tai vetovastuussa toimivan naisen näkökulmasta pehmeämpänä käsitteenä, missä kasvu voi olla vastuuhenkilön henkilökohtaisen osaamisen kasvua tai ammatillista kasvua ja kehitystä. Siitä huolimatta hankkeella on kunnianhimoinen tavoite vahvistaa myös naisten vetämien yritysten kasvupyrkimyksiä, mikä toteutuessaan näkyy liiketoiminnan laajentumisena, parempana kannattavuutena ja työntekijämäärän kasvuna.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Otetaan hankkeen toteutuksessa huomioon hyödyntämällä esimerkiksi video- ja puhelinpalavereita sekä muita resurssiviisaita työskentelyvälineitä (erityisesti sosiaalinen media). Kestävä kehitys otetaan yhtenä teemana mukaan henkilökohtaiseen neuvontaan ja sparraukseen tai naisten muodostaman yhteisön tapahtumiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Kestävä kehitys otetaan yhtenä teemana mukaan henkilökohtaiseen neuvontaan ja sparraukseen tai naisten muodostaman yhteisön tapahtumiin. Tällöin naiset voivat ottaa riskien vähentämisen huomioon oman liiketoimintansa kehittämistä suunnitellessaan, digitalisointi yhtenä esimerkkinä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Ei ensisijaisia tavoitteita monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kestävä kehitys otetaan yhtenä teemana mukaan henkilökohtaiseen neuvontaan ja sparraukseen tai naisten muodostaman yhteisön tapahtumiin. Tällöin naiset voivat ottaa kasvillisuuden, eliöt ja luonnon monimuotoisuuden huomioon oman liiketoimintansa kehittämistä suunnitellessaan silloin, kun heidän liiketoimintansa liittyy näihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Ei ensisijaisia tavoitteita tämän suhteen. Kestävä kehitys otetaan yhtenä teemana mukaan henkilökohtaiseen neuvontaan ja sparraukseen tai naisten muodostaman yhteisön tapahtumiin. Tällöin naiset voivat ottaa nämä asiat huomioon oman liiketoimintansa kehittämistä suunnitellessaan silloin, kun heidän liiketoimintansa liittyy näihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Mahdollisesti Natura 2000 -ohjelman alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan eikä NICE10 -hankkeella ole tarkoitusta muuttaa niitä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ja pyritään vähentämään jätteiden määrää sekä edistämään kierrätystä ottamalla käyttöön sähköisiä sovelluksia oikea-aikaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Hanketoimenpiteissä ja naisten yritysten kasvun tukemisessa kiinnitetään huomiota soveltuvin osin uusiutuvien energialähteiden käyttöön, kuten sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtomuodot, jotka vaikuttavat hiilidioksidimäärien vähenemiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
NICE10-hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tukea naisten yritysten kasvupyrkimyksiä ja sitä kautta sillä on merkittävä rooli myötävaikuttamassa Keski-Uudenmaan elinkeinorakenteen kehittämiseen kestävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen toissijaisena tavoitteena on kehittää konkreettisia toimintamalleja ja käytäntöjä naisten yritysten kasvuedellytysten parantamiseen. Nämä aineettomat toimintatavat ovat sellaisenaan käytettävissä hankkeen päätyttyä alueella ja sen ulkopuolella.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Hanke toteutetaan Keski-Uudellamaalla, jossa etäisyydet ovat kohtuulliset. Naisten tekemissä kasvusuunnitelmissa tähdätään ratkaisuihin, jotka vähentävät turhaa liikkumista sekä säästävät aikaa ja energiaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tukea naisten yritysten kasvupyrkimyksiä, mikä toteutuessaan edistää koko alueen hyvinvointia. Kasvavat naisten vetämät yritykset pystyvät työllistämään nykyistä enemmän, mikä lisää kokonaisuudessaan hyvinvointia alueella. Hankkeen toimenpiteillä vaikutetaan suoraan myös naisyrittäjien ja vetovastuussa toimivien naisten henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Hankkeen intensiiviset erityistoimet kohdistetaan suoraan naisten arkeen ja tuotetaan henkilökohtaisen neuvonnan ja sparrauksen muodossa. Toimenpiteet tuottavat konkreettisia ja välittömästi hyödynnettävissä olevia ohjeita ja neuvoja, jotka hyödyntävät naisia yrityksen kohtaamissa ongelmatilanteissa.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke on ensisijaisesti tasa-arvohanke. Hankkeen tavoitteena on vähentää naisten ja miesten yrityksissä esiintyviä eroja. Näistä hankkeen kannalta merkittävin on suhtautuminen kasvuun. Naiset tyytyvät miehiä useammin vain itsensä työllistämiseen. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että naisten täytyy yrityksensä ohella huolehtia koti- ja perheasioista miehiä useammin. Toisaalta miesten yritykset toimivat tyypillisesti sellaisilla toimialoilla, joilla on paremmin käytettävissä avustuksia kehitystoimintaan. Naisten yrityksille etsitään, luodaan ja testataan hankkeen aikana uudenlaisia toimintamalleja ja sparrausta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeen toimenpiteet ovat tarjolla myös esimeriksi alueen maahanmuuttajanaisille, jotka toimivat yrittäjänä tai toimivat vetovastuussa yrityksessä. Naisten yritysten arkeen kytketyt toimenpiteet voivat tuoda vastauksen myös sellaisiin yrittäjyyden kehittämisen kysymyksiin, jotka ovat suomalaisille itsestäänselvyyksiä ja joita maahanmuuttajanaiset eivät ehkä uskalla nostaa edes esille. Yhteiskuntavastuu ja monikulttuurisuus voivat olla erityisteemoja esimerkiksi henkilökohtaisessa neuvonnassa tai naisten muodostaman verkoston tapahtumissa, joita hankkeen aikana organisoidaan.
Kulttuuriympäristö 2 5
Keski-Uudellamaalla naisten yritykset toimivat Keuken kokemusten mukaan kaupunkien keskustoissa tai taajamien ulkopuolella, kun taas miesten (tuotantovaltaiset) yritykset sijaitsevat enemmän teollisuusalueilla. Naisten yrityksiä on sijoittunut usein esim. keskustojen kivijalkaliikkeisiin. Naisten yritysten kehittäminen toimii parhaimmillaan vastavoimana isojen supermarketien autioittamille kaupunkikeskustoille vahvistamalla liikkeiden elinvoimaa ja edellytyksiä jatkaa toimintaa keskustassa.
Ympäristöosaaminen 0 4
Ei ole hankkeen ensisijaisena tavoitteena. Ympäristöosaaminen otetaan yhtenä teemana mukaan henkilökohtaiseen neuvontaan ja sparraukseen tai naisten muodostaman yhteisön tapahtumiin. Tällöin naiset voivat ottaa ympäristönäkökulmat huomioon oman liiketoimintansa kehittämistä suunnitellessaan, kun heidän liikeideansa ja liiketoimintansa liittyvät teemaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Naisten vetämien yritysten määrä on kasvanut 2000-luvulla, mutta siitä huolimatta naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on edelleen vain noin kolmannes. Naisten yritykset toimivat tyypillisesti kaupan ja palveluiden aloilla, jotka ovat alhaisen kasvuasteen aloja. Naiset kaipaavat miehiä enemmän rohkaisua ja kannustusta liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Useimmat tarjolla olevat palvelut suosivat miesten yrityksiä (esimerkiksi tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan tuet) ja tarjoavat naisille vain niukasti mahdollisuuksia pitkäkestoiseen, henkilökohtaiseen sparraukseen ja ohjaukseen. NICE10 -hankkeen ensisijaisena tavoitteena olikin rohkaista ja tukea yritysten vetovastuussa toimivia naisia yritysten liiketoiminnan kasvattamiseen. Samalla haluttiin vahvistaa mikro- tai
pk-yritysten naisvetäjien ammatillisia valmiuksia ja osaamista kannattavan kasvun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

NICE10-kehittämishanke tarttui yrittäjänaisten kohtaamiin erityishaasteisiin luomalla uuden "Onnistujanaiset" -konseptin ja uusia konkreettisia neuvontatyökaluja naisvetäjien kasvuun rohkaisemiseksi, kasvusuunnitelmien laatimiseksi sekä liiketoiminnan kannattavaksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Hankkeen aikana uutta konseptia luotiin ja testattiin keskisen Uudenmaan alueella 64 mikro- ja pk-yrityksissä vetovastuussa toimivan naisen joukossa. Hankkeessa luotiin ja testattiin naisyrittäjän sparrauksessa uutta toimintatapaa, jolla vaikutetaan eriytymistä ylläpitävien rakenteiden, toimintakulttuurien ja käytäntöjen muuttamiseen. Osa hankkeen toimenpiteistä toteutettiin henkilökohtaisena sparrauksena ja valmennuksena, osa hankkeeseen osallistuvien naisten yhteis- ja vertaiskehittämisen foorumina, NICE10 CLUB -toimintana ja ohjattuina kehittämissessioina. Näitä tuki hankkeen Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailussakin pronssisijalla palkittu viestinnällinen osio, jossa nostettiin videokertomuksina erityisesti esiin rohkaisevia esimerkkejä naisten yrityksistä. Hankkeen toimenpiteillä haluttiin lieventää segregaatiota ja luoda naisille yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa itseään yrittäjänä ja varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa ja toteuttaa näitä tavoitteita.

Hankkeen välittömänä tuloksena parannettiin toimenpiteisiin osallistuneiden naisten osaamista ja ammatillisia valmiuksia yritystensä kasvun mahdollistajina. Samalla naisten ymmärrys liiketoiminnan kannattavasta kasvattamisesta vahvistui ja oman työn johtamisen ja esimiestyön tekemisen valmiudet paranivat. Hankkeen
välillisenä tuloksena myös toimintaan osallistuneiden naisten vetämien mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi parani.

Hankkeen kohderyhmä koki hankkeen erittäin hyödylliseksi oman osaamisen, kasvuhalun heräämisen ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Osallistujat ovat valmiita suosittelemaan samantyyppisen toiminnan jatkamista ja suurin osa olisi valmis osallistumaan samantyyppiseen toimintaan myös jatkossa. Erityisen arvokkaana osallistujat kokivat hanketyöntekijöiden henkilökohtaisen sparrauksen oman liiketoimintansa kehittämisessä.