Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20781

Hankkeen nimi: Stara-Ranuan kunnan nuorten työpajan kehittäminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 30.9.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ranuan kunta (pk)

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191974-8

Jakeluosoite: Keskustie 11

Puhelinnumero: 0407011021

Postinumero: 97700

Postitoimipaikka: Ranua

WWW-osoite: http://www.ranua.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saija Kontiola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saija.kontiola(at)ranua.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407011021

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoite:
Hankkeen päätavoitteena on kehittää Ranuan kunnan nuorten työpajatoimintaa ja lisätä huonossa työmarkkinatilanteessa olevien 16–29-vuotiaiden ranualaisten ohjaus- ja tukipalveluita. Tavoitteena hankkeella on lisätä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä nuorten työpajatoiminnan ja yksilöohjauksen avulla. Hankkeen toisena päätavoitteena on sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden koordinoiminen Ranualla ja ehjän palveluketjun luominen. Hankkeen pitkäaikaisena tavoitteena on pienentää kunnan nuorten työttömyysprosenttia ja ehkäistä nuorten kouluttamattomuutta sekä opintojen keskeytymistä mahdollistamalla oikea-aikaiset tarvittavat ja yksilölliset palvelut nuorille. Hankkeella pyritään edistämään nuorisotakuun toteutumista Ranuan kunnan alueella.

Toimenpiteet:
Hankkeessa tarjotaan nuorille yksilöllinen ohjaus, nuorten tukeminen työpajatoiminnan aikana sekä nuorten työelämä- ja opintopolkujen yksilöllinen räätälöiminen. Tarkoituksena on myös kehittää nuorten työpajatoimintaa yhteistyössä nuorten työpajan valmentajan, muun työllistämisyksikön sekä verkoston kanssa. Tarkoituksena on etsiä uusia keinoja toteuttaa nuorten työpajatoimintaa ja rakentaa uutta palvelumallia mm. seinätön paja ajatuksella. Tavoitteena on etsiä yhteistyökumppaneita kunnan eri yksiköistä, alueen muista toimijoista myös laajemmin Lapin alueelta. Hankkeen aikana nuoren arjenhallinta taidot paranevat (mm. ruuanlaitto, monipuolinen liikunta, hygienia-asiat, sosiaaliset taidot, lähtemisen taito ja nuori saa uusia kokemuksia mm. vierailujen, tutustumiskäyntien ja elämystellisten kulttuuripalvelujen avulla, sekä mahdollisimman laajan yksilöllisen tuen. Nuoren on mahdollista saada selvitys omaan työ-ja toimintakykyyn hankkeen aikana. Tämä mahdollistaa nuorelle oikea tuen saamisen ja omien edellytysten, vahvuuksien tunnistamisen.

Tulokset:
Tuloksena Ranualle saadaan nuoria tukeva ja palveleva toimintamalli, joka lisää yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa nuorille yksilöllisen ohjauksen ja tuen hankalassa elämäntilanteessa. Hankkeen avulla luodaan toimivia käytäntöjä eri viranomaisten välille, jotta uusia asiakkaita saataisiin palveluiden piiriin Palvelumallia voidaan hyödyntää myös muissa pienissä kunnissa, joiden nuorisotyöttömyyden aste on korkea.
Tiivistä yhteistyötä tehdään kunnan työllistämisyksikön muiden toimijoiden, etsivän nuorisotyön, kunnan yksiköiden sekä alueen muiden toimijoiden, kuten yritysten ja yhdistysten kanssa. Hankkeen aikana on tarkoitus hankkia uusia yhteistyökumppaneita nuorten työpajalle mm. alueen yrityksistä.
Horisontaalisista tavoitteista erityisesti huomioidaan yhdenvertaisuus. Yhdenvertaistaminen näkyy hankkeessa jo tavoitteissa, joilla pyritään mahdollistamaan kaikille nuorille koulutus- ja työpolut taustasta riippumatta. Lisäksi sukupuoltenvälinen tasa-arvo ja kestävä kehitys huomioidaan hanketta toteuttaessa.
Hankkeen aikana tavoitetaan mahdollisimman moni ranualainen syrjäytymisvaarassa oleva tai jo syrjäytynyt nuori. Toiminnan tuloksena yhä harvempi ranualainen nuori jää palvelujärjestelmän ulkopuolelle ja syrjäytyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat ranualaiset 16-29-vuotiaat peruskoulunsa päättäneet nuoret ja nuoret aikuiset, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai koulutus on jäänyt kesken. Kohderyhmä koostuu nuorista, joiden normaali siirtyminen koulutus- tai työelämään on vaikeutunut. Nuorilla on työ- ja toimintakyvyn vajeita, päihde- ja mielenterveysongelmia ja muuta huono-osaisuutta. Kohderyhmän nuoret tulevat tai ovat asiakkaana kunnassa jo toimivassa nuorten työpajassa. Nuorten työpajan toiminta on kunnan perustoimintaa, johon rahoitusta tulee OKM:n määrärahoista Lapin aluehallintoviraston jakamana. Nuoret ovat nuorten työpajalla kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalihuoltolain 27e§ mukaisen työtoiminnan tai nuorten työpajan omalla sopimuksella. Nuorten työpajan nuorilla ja niillä nuorilla ranualaisilla, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä voi olla työ- ja toimintakyvyn vajeita, joita ei ole huomattu. Lisäksi heillä voi olla päihde- ja mielenterveysongelmia, joihin he voisivat saada apua. Kohderyhmänä on myös huomioitava turvapaikanhakijanuoret sekä heidän tarvitsemat palvelut, tulkkaus huomioiden.

Ranua kuntana on pieni kunta eteläisessä Lapissa. Ranualla on asukkaita 4018 (2015). Työikäisiä asukkaita on 1585. Ranuan kunnan työttömyysaste oli vuonna 2015 18,8 %. Tämä tarkoittaa 298 työtöntä. Nuorten (alle 25-vuotiaiden) osuus oli 28, joista alle 20-vuotiaita oli 7. Väkilukuun suhteutettuna nuorten työttömyys on Ranualla suurta. Nuorten työttömien määrä on ollut Ranualla nousussa, vaikka yleisesti Lapissa nuorisotyöttömyys on laskenut vuoden 2015 aikana. Vuonna 2014 nuorten työttömien osuus Ranualla oli 19. Aluehallintoviraston nuorisotoimen ylitarkastaja Erik Häggmanin tutkimuksien mukaan Ranualla oli vuoden 2015 tilastojen pohjalta 21 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Häggman on arvioinut, että palvelujen ulkopuolella olisi minimissään 32 ja maksimissaan 53 alle 25-vuotiasta ranualaista nuorta.

Alueellisesti Ranua on hankala. Lähimpään kaupunkiin Rovaniemelle on 80km, joka vaikeuttaa nuorten koulutukseen ja työhön siirtymistä. Lisäksi kunnan sisällä välimatkat ovat pitkiä. Ranualaiset nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle ovat vaarassa sosiaalisesti syrjäytyä.

Nuorten tilanteet ovat haastavia, he ovat moniongelmaisia ja kärsivät mm. päihde- ja mielenterveysongelmista, oppimisvaikeuksista ja köyhyydestä. Nuorten eriarvoisuus ja työttömyys on Ranualla lisääntynyt vuoden 2015 aikana merkittävästi. Monet nuoret kärsivät myös yli sukupolvien ulottuvasta huono-osaisuudesta. Periytyvät huono-osaisuus ja köyhyys näkyvät selvästi Ranualla. Monilla nuorilla mielenterveydenongelmat lisääntyvät jo lyhyen työttömyyden aikana.

Ranualla alkaa syksyllä 2016 Valma-koulutus, jonka kanssa hankkeen avulla voisi tehdä yhteistyötä. Valma eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus on tarkoitettu niille nuorille, jotka eivät vielä peruskoulun jälkeen tiedä mitä tekisivät, tarvitsevat opiskelutaitoihin vahvistusta tai jotka haluavat parantaa peruskoulun todistusta. Yhtymäkohta nuorten työpajatoimintaan on selkeä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta välillisesti hyötyvät nuorten kanssa työskentelevät tahot sekä nuorten lähiverkosto.

-Sosiaalitoimi
Sosiaalitoimen henkilökunta on asiakkaita hankkeeseen ja nuorten työpajalle ohjaava taho. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyö on tiivistä.

-Etsivä nuorisotyö
Etsivän nuorisotyö on myös asiakkaita lähettävä taho ja tärkeä yhteistyökumppani. Etsivän nuorisotyön kanssa tehtävä työparityöskentely tärkeässä roolissa.

- Nuorisotoimi (Vapaa-aikatoimi)
Vapaa-aikatoimessa kohdataan nuoria vapaammin, ovat yksi ohjaava taho etsivään nuorisotyöhön ja siten hankkeeseen.

-TE-palvelut
Asiakkaiden ollessa työttömiä työnhakijoita ja jatko-ohjaukseen työelämään kannalta TE-palveluiden kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävää. TE-palvelut voivat olla myös asiakkaita ohjaava taho.

-Mielenterveyspalvelut
Mielenterveyspalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen. Mahdollisesti myös asiakkaita ohjaava taho.

-Terveydehuollon muut palvelut
Tavoitteena hankkeessa saada aikaan toimiva käytäntö työ-ja toimintakyvyn arviointiin, jossa terveydenhuollon henkilökunta on keskeisessä asemassa.

-Oppilaitokset
Oppilaitokset voivat toimia suoraan lähettävä tahona, mikäli nuoren koulutus keskeytymässä. Kuntoutusprosessin edetessä kouluttautuminen on varmasti tärkeimpiä jatko-ohjaus paikkoja, joka edesauttaa työelämään siirtymistä.

-Valma-koulutus
Valman kanssa tehtävä yhteistyön käynnistäminen, kun Valma alkaa Ranualla syksyllä 2016. Mahdollinen asiakasohjaus puolin ja toisin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 278 677

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 262 690

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 348 342

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 359

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Ranua

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Pappilantie 9

Postinumero: 97700

Postitoimipaikka: Ranua

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristönä toimii Ranuan kunnan nuorten työpaja. Asiakaskunnasta suurin osa on nuoria miehiä. Nuorten miesten huono-osaisuus näkyy voimakkaasti Ranualla. Hankkeen tavoitteena on etsiä sellaisia seinättömän pajan työtehtäviä, jotka motivoivat myös nuoria miehiä osallistumaan toimintaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ranuan kuntarakenteessa nuorten miesten osuus on työttömistä työnhakijoista isompi ja tämä on huomioitu hankkeen sisältöä rakennettaessa. Nuorten miesten huono-osaisuus ja työttömyys ovat Ranualla nuoriin naisiin verrattuna huomattavasti suuremmat. Nuorten työpaja toimintaa kehitetään nuorten miesten tarpeita vastaavaksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite. Ranuan alueen nuorten naisten määrä hankkeen kohderyhmänä selkeästi pienempi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Tavoitteena edistää nuorten hyvinvointia ja opettaa heille taitoja, jotta he itse oppisivat tulevaisuudessa edistämään hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Tavoite edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Kohderyhmän nuoret ovat lähtökohtaisesti huonossa asemassa verrattuna ikäluokkaansa. Tavoitteena pienentää kynnystä osallistua koulutus- ja työelämäpalveluihin. Tavoitteena edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa yhteistyötä turvapaikanhakijoiden sijoitusyksikköjen kanssa. Osalla ranualaisista nuorista on hyvin rasistinen kasvatus ja koska koulutus on jäänyt kesken ja peruskoulussa on ollut ongelmia asenteellisuus on erittäin vahva varsinkin työpajanuorten keskuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Tavoitteena edistää erityisesti yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja pienentää kynnystä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöosaaminen kehittyy hankkeen aikana tehtävien retkien ja työpajatoimintojen avulla välillisesti. Tavoitteena opettaa nuorille erityisesti Lapin ympäristöön liittyviä erityispiirteitä ja opettaa erätaitoja ja luonnossa liikkumista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten työpajatoiminta siirtyi Ranuan kunnan toiminnaksi vuoden 2016 alussa. Hankkeen tarve tuli esille, kun nuorten työpajan valmentajan työmäärä lisääntyi asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi ja nuorten haasteita tuotiin esille moniammatillisessa SILTA-työryhmässä.

Stara- Ranuan kunnan nuorten työpajan kehittäminen -hankkeen pääpaino on ollut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten henkilökohtaisessa tuessa. Nuoren omaa toimintakykyä on vahvistettu ryhmätoiminnan lisäksi henkilökohtaisesti rinnalla kulkien ja valmentaen. Nuorille tarjottavan yksilöllisen tuen ja valmennuksen avulla on edistetty nuorten tilannetta niin nuorten työpajatoiminnassa kuin nivelvaiheessa nuoren siirtyessä kohti opiskelu- tai työelämää. Hankkeen mahdollistama kahden työntekijän työparityöskentely on ollut tärkeässä asemassa ja se on korvannut nuorelta puuttuvan tukiverkoston. Nuorten sosiaalista osallisuutta on lisätty omassa nuorten työpajan vertaisryhmässä sekä eri toimintaympäristöissä turvallisen valmentajan turvin. Hankkeen aikana nuorten arjenhallintaidot ovat vahvistuneet ja nuorten osaaminen on lisääntynyt kurssien avulla. Nuoret ovat saaneet uusia osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia heille järjestetyistä retkistä ja tapahtumista sekä oikeasta työstä järjestöille ja kunnan eri yksiköille tehdyistä työtehtävistä ja seinättömän pajan toiminnasta. Nuorille on mahdollistettu osallistuminen vapaa-aikatoimen ja nuorisovaltuuston reissuille yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Kansainvälisyys ja yhteistyö maahanmuuttajien kanssa jalkautettiin nuorten työpajalle.
Hankkeen aikana nuoria on osallistunut ammatinvalinnanohjaukseen, koulutuskokeiluihin, neuropsykiatrisiin tutkimuksiin sekä seinättömän pajan toimintaan. Näiden toimintojen ansiosta nuoria on ohjautunut oikeille jatkopoluille tarvittavan tuen turvin.

Nuoret haluavat monipuolista toimintaa, mutta toimintaan sitoutuminen ja pitkäjänteisyys on haastavaa kohderyhmälle. Osalle nuorista toimiminen työpajan ulkopuolella vieraassa ympäristössä tai erilaisten ihmisten parissa on hankalaa, mutta olemme pyrkineet haastamaan nuoria uusiin tilanteisiin.

Nuorten työpajatoiminnan imagon kohottaminen on ollut taustalla koko hankkeen ajan. Olemme tehneet nuorten työpajatoimintaa tutuksi toimimalla ja tekemällä Ranuan kunnassa ja myös laajemmin Lapin alueella. Toiminnan näkyväksi tuominen sekä muutto uusiin Monkkari 2.0 –nuorisotiloihin yhdessä perusnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön kanssa on kaatanut raja-aidat.
Hankkeen aikana on rakennettu nuorilähtöinen Ranuan nuorten työpajatoiminnan malli, jossa nuorille tarjotaan yksilövalmennusta, ryhmävalmennusta turvallisessa vertaisryhmässä sekä eri toimintaympäristöissä, seinättömän pajan toimintaa sekä saattaen vaihto uuteen ympäristöön ja tarvittava yhteydenpito myös työpajajakson jälkeen. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on tiivistetty ja lisätty. Hankkeessa tehtiin tuotteistamisprosessi.

Hankesuunnitelmassa tavoitteena oli 100 osallistujaa, mutta hankkeessa oli vain 35 nuorta, joten tavoitteesta jäätiin määrällisesti paljon. Hankesuunnitelmassa ollut kohderyhmän lukumäärä vaikuttaa korkealta verrattuna siihen, minkä verran nuorten työpajalla on ollut asiakkaita ennen hanketta. Hankkeessa oli asetettu numeerisiin tavoitteisiin 14 yritystä. Kuntouttavassa työtoiminnassa yritysyhteistyötä ei voi tehdä. Asiaa on selvitetty hankkeen aikana.

Hankkeen osallistujista 69% oli nuorten työpajan nuoria ja loput 31% oli maahanmuuttajia. Nuorten työpajan nuoret ovat työttömiä tai työelämän ulkopuolella, pl. yksi osallistuja. Hankkeen osallistujista 14% eteni opiskeluihin/koulutukseen ja 20% työhön tai oppisopimuskoulutukseen, eli yhteensä positiivisesti sijoittui kolmannes hankkeen osallistujista. Aloitusilmoituksissa 66% osallistujista oli työttömiä/työelämän ulkopuolella, lopetusilmoituksissa määrä oli 31%. Hankkeessa olevat maahanmuuttajat olivat samassa tilanteessa koko hankkeen ajan (opiskelemassa/koulutuksessa).