Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20783

Hankkeen nimi: Kehittyvä naisyrittäjyys Kymenlaaksossa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0161067-9

Jakeluosoite: Taitajantie 2

Puhelinnumero: 0207879200

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.kvlakk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Liena Silen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuus- ja hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: liena.silen(at)kvlakk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404836770

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kymenlaakson skenaariot 2030 –ohjelmassa tavoitteeksi on kirjattu innovaatioihin ja osaamiseen pohjautuvan, erityisesti palveluyritystoiminnan syntyminen. Kymenlaaksossa yrittäjien osuus työllisistä on pienempi kuin keskimäärin ja kasvuyrityksiä on vähän. Vuonna 2013 Kymenlaaksossa työskentelevistä miehistä 14,2 % ja naisista 7,2 % toimi yrittäjinä. Naisyrittäjät ovat tyypillisesti yksinyrittäjiä tai mikro- ja pienyrittäjiä edustaen matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialoja, joilla yhteiskunnalliset ja maakunnalliset kehitystrendit sekä väestön demografinen muutos huomioiden tulee olemaan kasvupotentiaalia. Kasvuhakuinen yritystoiminta edellyttää kuitenkin liiketoimintaosaamista, oman yritystoiminnan innovatiivista kehittämistä sekä verkostoyhteistyön hyödyntämistä esim. Kymenlaakson skenaariot 2030 –ohjelmassa esitettyjen osaajapoolien muodossa. Hanke toteuttaa Kymenlaakson Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman toimintalinja 2. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, ja erityisenä painotuksena on työelämän kehittäminen.

Kehitttyvä naisyrittäjyys Kymenlaaksossa-hankkeen tavoitteena on pääosin matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialoilla toimivien naisyrittäjien osaamisen ja kasvuhakuisuuden edistäminen kehittämällä ja pilotoimalla valmennusohjelmat, joilla lisätään naisyrittäjien esim. digitaalista – ja liiketoimintaosaamista sekä valmiutta asiakaslähtöiseen palvelumuotoilun toteuttamiseen. Hankkeen vahvalla verkostoyhteistyöllä edistetään vertaisoppimista, verkostoitumista ja verkostoitumisen tuottamien synergiaetujen syntymistä.

Hankkeen toimenpiteitä ovat naisyrittäjäverkoston kokoaminen sekä verkoston ajatushautomot, Voimalat, joissa vahvistetaan osallistujien yrittäjäidentiteettiä sekä tuetaan hyvinvointia. Lisäksi hankkeessa tehdään selvitys asiakastarpeista matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialoilla ja vahvistetaan palvelumuotoiluosaamista. Osaamisen kehittämiseen osallistuvat verkoston naisyrittäjät, palvelumuotoilun asiantuntijat sekä eri asiakasryhmiä edustavat kokemusasiantuntijat. Neljäntenä toimenpiteenä on naisyrittäjien mm. digitaalisen- ja liiketoimintaosaamisen lisääminen. Osaamisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet toteutetaan hankkeessa kehitettävissä ja pilotoitavissa valmennusohjelmissa. Viidentenä toimenpiteenä hankkeessa toteutetaan hankkeen vaikuttavuusselvitys.

Valmennusten ja vertaisoppimisen tuloksena naisten liiketoimintaosaaminen kehittyy ja Kymenlaaksoon muodostuu naisyrittäjyysverkosto (osaajapooli). Palveluntuottajat tuntevat asiakkaiden tarpeet ja heillä on osaamista palvelumuotoiluun. Lisäksi naisyrittäjien osaaminen digitalisaation hyödyntämisessä sekä liiketoimintaosaamisessa kasvaa.

Hankkeella on vahva horisontaalinen, sukupuoltenvälistä tasa-arvoa korostava lähtökohta; tavoitteena on lieventää sukupuoleen perustuvaa segregaatiota yritystoiminnassa eli lisätä ja tukea naisyrittäjyyttä. Hankkeen toimenpiteiden lähtökohtina ovat sekä tutkimuksissa ja aiemmissa hankkeissa havaitut naisyrittäjyyteen liittyvät haasteet että hankkeeseen osallistuvien naisyrittäjien itse määrittelemät oppimistavoitteet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat kymenlaaksolaiset naisyrittäjät, pääasiallisesti joilla on matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialojen yritystoimintaa. Kohderyhmä sisältää myös maahanmuuttajataustaiset matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialojen naisyrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialojen yritysten tarjoamien palveluiden käyttäjät kuten ulko- ja kotimaiset matkailijat ja Kymenlaakson asukkaat esim. ikääntyneet ja lapsiperheet, joiden mahdollisuudet saada monipuolisia palveluita paranevat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 59 296

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 57 984

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 59 296

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 57 984

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelun lähtökohtana ovat naisyrittäjien määrään ja naisten omistamien yritysten toimintaan liittyvä tutkimus- ja tilastotieto sekä aiempien hankkeiden tulokset. Naisyrittäjien yritykset on yleensä pienempiä ja kasvuhalukkuus on maltillista. Hannkeen naisyrittäjille tarkoitetut voimala ja verkosto tukee naisyrittäjien osaamista ja kehittymishalukkuutta. Suunnitelman tarkoituksen on toteuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon ja etnisten vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuden toteutumista Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen toiminnassa sisältäen myös hanke- ja kehittämistoiminnan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tässä hankkeessa naisyrittäjät toimivat oman yritystoimintansa kehittäjinä. Hanke tukee naisten omistamien yritysten elinvoimaisuutta. Tavoitteena on lieventää sukupuoleen perustuvaa segregaatiota yritystoiminnassa eli lisätä ja tukea naisyrittäjyyttä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoitteena on edistää naisyrittäjyyttä Kymenlaaksossa, ja siten lieventää sukupuoleen perustuvaa segregaatiota yritystoiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanketyöhön osallistuvat yritykset edustavat matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialoja. Hankkeen puitteissa tehtävän kehitystoiminnan voidaan arvioida välillisesti edistävän ekologiseen kestävyyteen liittyviä toimintatapoja kun osallistujien osaamista ja liiketoimintaa kehitetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanketyöhön osallistuvat yritykset edustavat matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialoja. Hankkeen puitteissa tehtävän kehitystoiminnan voidaan arvioida välillisesti edistävän ekologiseen kestävyyteen liittyviä toimintatapoja kun osallistujien osaamista ja liiketoimintaa kehitetään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanketyöhön osallistuvat yritykset edustavat matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialoja. Hankkeen puitteissa tehtävän kehitystoiminnan voidaan arvioida välillisesti edistävän ekologiseen kestävyyteen liittyviä toimintatapoja kun osallistujien osaamista ja liiketoimintaa kehitetään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Naisten omistamien yritysten toimintaa ja prosesseja kehitetään huomioiden myös taloudellinen kestävyys, joka voi sisältää esim. materiaalihallinnan tehostamista sekä syntyvien jätteiden määrän vähentämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Naisten omistamien yritysten toimintaa ja prosesseja kehitetään huomioiden myös taloudellinen kestävyys, joka voi sisältää esim. yrityksen energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 1
Naisten omistamien yritysten toimintaa ja prosesseja kehitetään, millä voidaan ennakoida olevan myönteinen vaikutus yrityksen toimintaan ja siten elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Naisten omistamien matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialojen yritysten toimintaa ja prosesseja kehitetään huomioiden myös taloudellinen kestävyys, joka voi sisältää myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistyötä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Naisten omistamien yritysten toimintaa ja prosesseja kehitetään huomioiden myös taloudellinen kestävyys, joka voi sisältää myös liikkumiseen ja logistiikkaan liittyvää kehitystyötä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeella edistetään naisyrittäjien hyvinvointia kehittämällä heidän yritystoimintaansa sekä luomalla verkostoyhteistyötä naisyrittäjien välille.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hanke edistää tasa-arvoa vahvistamalla naisten edellytyksiä kannattavaan ja kehittyvään yritystoimintaan lisäämällä niitä osaamisen osa-alueita, joissa kehittämistarpeita esiintyy.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistämällä naisyrittäjyyttä sekä kehittämällä Kymenlaakson alueelle kehittyvää ja asiakaslähtöistä matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialojen liiketoimintaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ympäristöosaamisen ja tietoisuuden merkitys tiedostetaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen aikana toteutettavassa toiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kehittyvä naisyrittäjyys Kymenlaaksossa-hankkeen tavoitteena oli pääosin matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialoilla toimivien naisyrittäjien osaamisen ja kasvuhakuisuuden edistäminen kehittämällä ja pilotoimalla valmennusohjelmat, joilla lisättiin naisyrittäjien digitaalista – ja liiketoimintaosaamista sekä valmiutta asiakaslähtöisen palvelumuotoilun toteuttamiseen. Hankkeen vahvalla verkostoyhteistyöllä edistettiin vertaisoppimista, verkostoitumista ja verkostoitumisen tuottamien synergiaetujen syntymistä.
Hankkeen kohderyhmä oli pääasiassa yksinyrittäjät, sekä mikro- ja pienyrittäjät, lisäksi tutustuimme keskisuuriin yrityksiin vierailuilla. Hankkeessa oli kaiken kaikkiaan mukana 42 yrittäjää hankkeen tavoitelluista kohderyhmistä, jossa ei kohderyhmillä huomattu päällekkäisyyksiä, mikä oli rikkaus. Hankkeessa oli mukana omaa yritystoimintaansa uudelle toimialalle laajentavia yrittäjien tarkoituksenaan luoda uudenlaisia palvelukonsepteja hyödyntäen aikaisempaa osaamistaan.
Hankkeen toimenpiteinä oli
• naisyrittäjäverkoston kokoaminen sekä kehitetyt Voimalat, joissa vahvistettiin osallistujien yrittäjäidentiteettiä sekä tuettiin hyvinvointia.
• palvelumuotoiluosaamisen kautta yrittäjien asiakaslähtöisen ajattelun ja toiminnan edistäminen matkailu-, palvelu- ja hyvinvointialoilla.
• osaamisen kehittämiseen osallistuminen verkoston naisyrittäjinä, palvelumuotoilun asiantuntijoina sekä yrittäjät eri asiakasryhmien edustajina ja kokemusasiantuntijoina.
• hankkeessa lisääntynyt naisyrittäjien digitaalinen- ja liiketoimintaosaaminen Voimaloissa.
Naisyrittäjäverkosto kokoontui hankkeen aikana yhdessä 22 kertaa, jonka lisäksi oli useita henkilökohtaisia tapaamisia sekä yrittäjien keskinäisiä tapaamisia. Tapahtumien järjestelyihin perustettiin aina työryhmä, joka kokoontui ennen tapahtumaa useamman kerran (tapahtuman toiminnan tehtävät ja vastuut jaettiin työryhmän kesken).
Voimala-malli löysi toimintatavan heti hankkeen alussa tammikuussa 2017. Voimala-konsepti koostui asiasisällöstä (verkoston omista lähtökohdista), verkoston omasta teemasta (vertaisoppiminen, verkoston toiminta, toimintasuunnitelman laatiminen jne.) sekä iltapalasta. Vaikka Voimalan sisältö oli tarvelähtöinen, pyrimme myös vaikuttamaan yrittäjän arkeen positiivisesti, tässä suurin rooli olikin yrittäjäverkostolla itsellään. He loivat Voimaloista mutkattomia, rentoja ja voimaannuttavia. Hankkeen alusta lähtien oli selvää, että emme halua kuormittaa yrittäjiä, vaan tuoda jotain erilaista yrittäjän arkeen. Osallistuminen Voimaloihin oli täysin vapaaehtoista, jolloin verkoston jäsenillä oli mahdollisuus osallistua Voimaloihin, joiden teema tuki omaa yritystoimintaa tai jaksamista.
Voimaloiden ja vertaisoppimisen tuloksena naisten liiketoimintaosaaminen kehittyi ja Kymenlaaksoon muodostui uusi naisyrittäjyysverkosto.
Vaikuttavuuskyselyn palautteissa oli selkeästi esillä verkostoituminen, yrittäjälähtöinen ja iloinen toimintatapa sekä mukava ja avoin ilmapiiri. Alla muutama sanallinen arvioi vaikuttavuuskyselyn palautteista ja hankkeen toteutuksesta:
”Yhteisöllisyys on oikeasti rikastuttava kokemus, inhoan hankkeissa oloa, tämä oli vilpitön ilo!”
”Verkostoituminen, hyvät vetäjät, paljon tuli uutta tietoa, vanhan kertausta ja päivitystä. Mahtavat maistuvat tarjoilut.”
”Innostavat vetäjät, verkostoituminen, uskoa & voimaa arkeen, ideointi, mielenkiintoiset vierailevat luennoitsijat, sopiva ohjelmatiheys, kaikkea tätä ja monta muuta hyvää!”
”Kaunis kiitos energisille vetäjille ja myös upeasta kokoustilasta ja tarjoiluista. Helppo innostua mukaan jopa pitkän työpäivän päätteeksi, oli hienoa, että sain olla mukana! Ensimmäinen verkosto jossa täpöllä viihdyin ja koin hyödyksi myös naisyksinyrittäjiä ja pienen pienenä yrityksenä (monet verkostot ovat isojen poikien juttuja).”

Hankkeella oli vahva horisontaalinen, sukupuoltenvälistä tasa-arvoa korostava lähtökohta; tavoitteena oli lieventää sukupuoleen perustuvaa segregaatiota yritystoiminnassa eli lisätä ja tukea naisyrittäjyyttä. Hankkeen toimenpiteiden lähtökohtina olivat sekä tutkimuksissa ja aiemmissa hankkeissa havaitut naisyrittäjyyteen liittyvät haasteet että hankkeeseen osallistuvien naisyrittäjien itse määrittelemät oppimistavoitteet.