Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20784

Hankkeen nimi: Työkykykoordinaattoripilotoinnit osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 236

Puhelinnumero: 0295 022 500 (vaihde)

Postinumero: 20101

Postitoimipaikka: TURKU

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Martti Rantala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.rantala(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 022 651

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa toteutetaan työkykykoordinaattoritoiminnan pilotointeja 9 - 11 TE-toimistokohtaisen kehittämissuunnitelman mukaan.

Eri toimijatahojen yhteistyön tiivistämisellä tavoitellaan palvelujen saatavuuden parantumista osatyökykyisten asiakkaiden ja työnantajien näkökulmasta. TE-toimiston työkykykoordinaattorina toimivalle asiantuntijalle vastuutetaan palveluverkoston ja prosessien mallintaminen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten miesten ja naisten työllistymisen edistämisessä.

Pilottien tavoitteet ovat

Tavoite 1: Rakennetaan ja pilotoidaan vaihtoehtoisia palvelu- ja toimintamalleja asiakaspalveluun, verkostoyhteistyöhön sekä työnantaja- ja yritysyhteistyöhön, joilla tehostetaan osatyökykyisten palvelutarjontaa, palveluohjausta, läpivirtausta, osaamisen kehittämistä ja työllistymistuloksia osana TE-palveluja.

Tavoite 2. Valtakunnallinen kehittämisyhteistyö, jakaminen ja valtavirtaistaminen.

Lähtötilanteessa työkykykoordinaattorin tehtävänkuva muodostuu työnantaja- ja yritysyhteistyöstä, henkilöasiakaspalvelusta sekä sisäisen ja ulkoisen yhteistyöverkoston hallinnasta ja osaamisen vahvistamisesta. Tehtävän painotus vaihtelee eri alueilla. Hankkeen aikana työkykykoordinaattorin tehtävänkuvaa mallinnetaan ja arvioidaan tehtävän asemointia suhteessa tulevaan aluehallintorakenteeseen.

Työkykykoordinaattoripilotoinneille rakennetaan oma työtila Taimiin. Hallituksen kärkihanke tarjoaa työkykykoordinaattoreille täydennyskoulutuksen 10 pv. Kuntoutussäätiö julkaisee syksyllä 2016 Osku-tietoportaalin osatyökykyisille, työnantajille ja ammattilaisille, jossa on myös Intranet työkykykoordinaattorien keskinäiseen verkostoitumiseen. Portaali linkitetään Yritys-Suomi-sivustolle ja Taimi-työtilaan.

Työkykykoordinaattori toimii muutosagenttina ja valtavirtaistajana TE-toimistossa ja yhdessä kolleegojen kanssa valtakunnallisesti.

Pilotit edistävät seuraavia toimintaperiaatteita

Ratkaisukeskeisyys: Palveluja tarjottaessa tavoitteena on, että osatyökykyisille henkilöille etsitään aina ensin mahdollisuuksia, joissa vammasta tai sairaudesta on mahdollisimman vähän haittaa.

Normalisaatioperiaate: Niin pitkälle kuin mahdollista yleisen, yhtäläisen ja kaikille avoimen tai mahdollisen mukaan, kaikilla palvelulinjoilla osatyökykyisen palvelutarpeen mukaan.

TE-palveluja kaikille: Palveluja ulotetaan konkreettisesti päällekkäin kumppanin palvelujen kanssa. Kun henkilöasiakas ohjataan hakemaan myös muiden toimijoiden palveluja, hän voi jatkaa edelleen työnhakijana TE-toimistossa.

Kaikkikanavaisuus: Sekä asiakas- että verkostotyössä modernisoidaan yhteydenpitotapoja mm. Skype, chat, videoneuvottelut, webinaarit, etäpalvelu.

Hankkeen tuloksena vahvistetaan TE-toimistojen asiantuntijoiden osaamista, vakiinnutetaan ja valtavirtaistetaan toiminta- ja palvelumalleja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi.
Hankkeen arvioinnin valmistelussa tehdään yhteistyötä hallituksen kärkihankkeen kanssa (Koulutuksella muutokseen -osaprojekti).

TE-toimistojen pilottien keskeisiä toimenpiteitä ovat:

1. Työnantaja- ja yritysyhteistyön kehittäminen
Yrityspalvelun sapluunaa mallinnetaan yhteistyössä pk-yritysten, yritysneuvojien ja työnvälittäjien sekä henkilöstövuokrauksen kanssa. Työnantaja- ja yrityspalvelua tehostetaan yrityskäynneillä, piilotyöpaikkojen tunnistamisella, rekrytointitilaisuuksin sekä verkostotilaisuuksin yhdessä vammaisjärjestöjen ja välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Vaikuttavuutta haetaan valtavirtaistamalla osatyökyisten palkkaamisen puheeksiotto osaksi yrityskäyntejä ja tehostamalla työnvälitystä osatyökykyisille. Palvelutarjontaa laajennetaan työhönvalmennuksella, jota tuotteistetaan osatyökykyisten ja työnantajien (asiakasraati) tarpeisiin ostopalveluna. Suunnitellaan ja hankitaan asiantuntija-arviopalvelua tukemaan palveluprosessin etenemistä (työkyvyn, osaamisen arvioinnin ja työolojen suunnittelu -palvelu moduloituna). Markkinoidaan työolojen järjestelytukea.

2. Työvoimapalvelujen kehittäminen
Osatyökykyisten palvelutarpeen mukaista palveluosaamista kehitetään ja vahvistetaan eri palvelulinjoilla. Työkykykoordinaattori tunnistaa henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeita, perehdyttää, konsultoi, kouluttaa ja organisoi osaamisen kehittämisen kokonaisuuksia. TE-toimiston palvelumalleja ja työkaluja kehitetään erityisesti palvelutarpeen tunnistamisessa sekä palvelupaletin kokoamisessa (palveluverkosto- ja toimijakartat). Prosessikuvauksista ja ohjeista kootaan arviointityökalu jatkuvan parantamisen tueksi.

3. & 4. KELA-yhteistyön ja työhön kuntoutumisen palveluverkoston kehittäminen
Henkilöasiakkaan case-managerointia tehostetaan virkailijayhteistyönä Kela-TE-ohjetta soveltaen. Sovitaan yhteistyömuodoista Kelan ja työhön kuntoutuksen palveluverkoston kanssa ja vastinpareista Kela-TE-toimisto-vakuutuskuntoutus. Valtavirtaistetaan kaikkikanavainen työote asiakaspalvelussa ja verkostoyhteistyössä ulottaen palvelut konkreettisesti päällekkäin kumppaneiden palvelujen kanssa esim. sähköisin keinoin Skype, Chat, webinaarit. Palveluohjausosaamista parannetaan kaikilla palvelulinjoilla asiakaspalvelun nopeuttamiseksi.

5. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden kehittäminen
Kuntayhteistyössä osallistutaan kansanterveyslääkärien ja -hoitajien kouluttamiseen tavoitteena yhtenäiset sairauslomakäytännöt työttömille ja lääkärilausuntojen laadun parantaminen. Sote-verkostoyhteistyönä parannetaan asiakkaan ohjaamista oikean palvelun piiriin (työmarkkinoille/kuntoutuksen kautta työmarkkinoille/työmarkkinoilta pois). Nuorten osalta osallistutaan Ohjaamo-yhteistyöhön tai vastaavaan matalan kynnyksen toimintaan.

6. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja koulutuksiin liittyvät asiat
Oppilaitosyhteistyötä työllistymisen tueksi (erityisesti ammatillisista erityisoppilaitoksista valmistuvat) kehitetään TE-palvelujen ja oppilaitoksen välillä riittävän ajoissa ja yksilötasolla suunnitelmallisesti (saattaen vaihtaen). Oppilaitosyhteistyössä kehitetään valmistuneiden sähköistä ilmoittautumista oppilaitoksista TE-palveluun tuen tarpeen tunnistamiseksi varhaisessa vaiheessa. Kouluttajilta kysellään osatyökykyisten huomioimisesta koulutusten alkuvaiheessa, sisällössä ja päättyessä. Yhteistyössä kouluttajien kanssa mallinnetaan työelämälähtöisiä täydennyskoulutuksia ja markkinoidaan räätälöityjä oppisopimuksia (osatutkinnot), työvoimakoulutuksia ja valmennuksia työnantajien rekrytointitarpeisiin.

Toimenpiteitä täydennetään hankkeen aikana yhdessä TE-toimistojen henkilöstön ja kumppaneiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) TE-toimiston henkilöstö kaikilla palvelulinjoilla

2) Yritykset ja työnantajat

3) Osatyökykyiset työnhakijat palvelutarpeen mukaan, kaikilla palvelulinjoilla. Osatyökykyisyyttä on monenlaista esim. vammaiset, pitkäaikaissairaat sekä vakavasta sairaudesta toipuvat. Osatyökykyisyyttä ei aina tunnisteta esim. pitkään työttömänä olleilla henkilöillä. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Jos terveys ja muut yksilölliset tekijät ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa, henkilö ei ole osatyökyinen, vaan työkykyinen. Osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä.

4) TE-toimistossa työnhakijoina olevien lisäksi kohderyhmän muodostaa ne osatyökykyiset, jotka eivät ole kirjautuneet syystä tai toisesta työnhakijoiksi. Palvelumallien rakentaminen hyödyntää näiden piilotyöttömien tilannetta heidän saadessa tietoa palveluista esimerkiksi sähköisten palvelujen ja kanavien kautta.

5) Kumppanuusverkoston henkilöstö, erityisesti KELAssa, työterveyshuolto-organisaatioissa, kuntien työllisyys-, vammais-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, vakuutuslaitoksissa, kuntoutuslaitoksissa, osatyökykyisten palveluja tuottavat toimijaverkostoissa, yhdistyksissä ja säätiöissä.


Kohderyhmän taustatekijöitä
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaiken ikäiset osatyökykyiset palvelutarpeen mukaan. Potentiaalinen kohderyhmä painottuu ikääntyneisiin. Tavoiteltaessa tosiasiallisen eläkeiän nostoa erityinen kohderyhmä on yli 55-vuotiaat. Näistä ikääntyneistä työnhakijoista 18 % kuuluu vammaisten ja pitkäaikaissairaiden erityisryhmiin. Nuorista työnhakijoista vastaavasti vain 3 % kuuluu tähän joukkoon. Työllistymisen palvelumallien kehittäminen ei kuitenkaan poissulje niin nuorten kuin muidenkaan palvelujen kehittämistä. Eri kohderyhmillä voi olla eri syyt työmarkkinoilta vetäytymiseen tai vaikeuksiin kiinnittyä työmarkkinoille. Esimerkiksi neuropsykologisista syistä liikuntaelinten sairauksiin.

Ulkopuolista asiakkaista huomioidaan erityisesti nuoret. Heitä tavoitetaan mm. Ohjaamo-palveluilla. Tampereella on selvitetty myös vammaisten nuorten työllisyystilannetta. Noin puolet niistä vastaajista, jotka eivät ole palkkatyössä, haluaisi työllistyä. Työvoimaa jää käyttämättä koska osatyökykyiset henkilöt eivät pääse suoraan töihin. Työpaikkatoiveen lisäksi tulee palveluissa huomioida myös henkilön jäljellä oleva työkyky. Palvelujärjestelmän on tuettava näitä ulkopuolisiakin entistä kokonaisvaltaisemmin. Tämä edellyttää saumatonta palveluketjua sekä työntekijöiltä palveluohjauksellista työotetta. Toisaalta työvoiman tarjontaa lisäämällä voidaan lisätä työvoiman kysyntää.

Hanke tukee molempien sukupuolten työllistymistä. Sukupuolinäkökulmasta katsottuna hankkeella edistetään tasa-arvoa ja käytäntöjen valtavirtaistamista. Tavoitteissa, toiminnoissa, tiedottamisessa, arvioinnissa ja raportoinnissa otetaan huomioon molemmat sukupuolet. Käytännössä vammaisista ja pitkäaikaissairaista työnhakijoista on kuitenkin hieman yli puolet (53 %) naisia ja alle puolet (47 %) miehiä. Kaikista työnhakijoina olevista naisista vammaisia ja pitkäaikaissairaita on 14.5 % ja miehistä 11.5 %. Hankkeen kohderyhmä painottuu käytännössä siis hieman enemmän naisiin kuin miehiin. Kuten edellä: palvelumallien kehittäminen ei kuitenkaan poissulje henkilöitä sukupuolen perusteella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

x

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 727 188

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 299 627

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 727 188

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 299 627

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 574

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 245

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 740

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke tukee molempia sukupuolia yhtä tasa-arvoisesti
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tukee molempia sukupuolia yhtä tasa-arvoisesti
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tukee molempia sukupuolia yhtä tasa-arvoisesti

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Asiakas- ja verkostoyhteistyönä toteutetaan vaihtoehtoisia toiminta- ja palvelumalleja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Palveluja tarjottaessa tavoitteena on, että osatyökykyisille etsitään mahdollisuuksia, joissa vammasta tai sairaudesta on mahdollisimman vähän haittaa. Osatyökykyiset pyritään tunnistamaan ja ohjaamaan tarvittaviin palvelujen piiriin.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Tasa-arvoa edistetään ottamalla huomioon molemmat sukupuolet tavoitteissa, toiminnoissa, viestinnässä, arvioinnissa ja raportoinnissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Osatyökykyisten työllisyysaste on alhaisempi kuin muiden. Heidän työllisyysastettaan pyritään nostamaan kehittämällä palvelujärjestelmiä entistä kokonaisvaltaisemmin. Työnantajia ja yrityksiä kannustetaan ja tuetaan rekrytointien yhdenvertaisuudessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tausta

Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi valtakunnallista Työkykykoordinaattoripilotoinnit osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi (TKK-pilotit) -projektia työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Projekti liittyy jatkumona sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä (Osku) -ohjelmaan 2013 - 2015 ja työkykykoordinaattorimallin pilotointiin kolmessa TE-toimistossa vuonna 2015 (Osku-pilotit) (Sosiaali- ja terveysministeriö (2015). Kaikki keinot käyttöön - Yhteistyöllä ratkaisuihin. Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelma (Osku) 2013 - 2015. Loppuraportti.)



Valtakunnallisen TKK-pilotit -projektin tavoitteet

Työkykykoordinaattoritoiminnan pilotit toteutetaan 10 TE-toimistoalueella (Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Sata-kunta ja Pohjois-Pohjanmaa).

Hankkeeseen mukaan hakeutuneilla TE-toimistoilla on ollut mahdollisuus valita pilottiinsa 2-3 kehittämisaluetta alla olevista vaihtoehdoista:
1. Työnantaja- ja yritysyhteistyön kehittäminen
2. Työvoimapalvelujen kehittäminen
3. KELA-yhteistyön kehittäminen
4. Työhön kuntoutumisen palveluverkoston kehittäminen
5. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden kehittäminen
6. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja koulutuksiin liittyvät asiat.

Työkykykoordinaattorille (uusi tehtävä) vastuutetaan palveluverkoston ja prosessien mallintaminen osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä TE-toimiston kehittämissuunnitelman mukaisesti (Suunta-kortti). Tehtävän painotus vaihtelee eri alueilla.

•TE-toimistojen asiantuntijoiden osaamista vahvistetaan ja valtavirtaistetaan, 800 hlöä

•Pilotteihin osallistuu 650 yritystä ja 700 asiakasta.

Kehittämistyön toimintatavat: tehostetaan osatyökykyisten palvelutarjontaa, palveluohjausta, läpivirtausta, osaamisen kehittämistä ja työllistymistuloksia.

Tavoitteisiin kuului myös seuraavien periaatteiden edistäminen:
-Ratkaisukeskeisyys: Palveluja tarjottaessa tavoitteena on, että osatyökykyisille henkilöille etsitään aina ensin mahdollisuuksia, joissa vammasta tai sairaudesta on mahdollisimman vähän haittaa.

-Normalisaatioperiaate: Niin pitkälle kuin mahdollista yleisen, yhtäläisen ja kaikille avoimen tai mahdollisen mukaan, kaikilla palvelulinjoilla osatyökykyisen palvelutarpeen mukaan.

-Kaikkikanavaisuus: Sekä asiakas- että verkostotyössä modernisoidaan yhteydenpitotapoja mm. Skype, chat, videoneuvottelut, etäpalvelu.

-TE-palveluja tarjotaan kaikille

-Toiminta- ja palvelumallit on vakiinnutettu ja valtavirtaistettu.

-Tulosten jakaminen ja hyödyntäminen pilottialueiden ulkopuolella.

-Hankkeen aikana arvioidaan työkykykoordinaattorin (TKK) tehtävänkuvaa analysoidaan, mallinnetaan ja arvioidaan tehtävän asemointia suhteessa tulevaan aluehallintorakenteeseen ja TE-palveluihin.


Hankkeen aikana toteutunutta

Työkykykoordinaattorien täydennyskoulutus

Hallituksen kärkihanke (STM) tarjosi työkykykoordinaattoreille täydennyskoulutuksen (10 pv). Työkykykoordinaattorit ovat saaneet todistukset koulutuksen suorittamisesta.


Työkykykoordinaattorin ydintehtävät -protyyppi

Työkykykoordinaattorin ydintehtävien prototyypin avulla TKK-pilotit -projektin tavoitteena on avata keskustelu työkykykoordinaattoritoiminnan mahdollisuuksista lähivuosina ja arvioida työkykykoordinaattorin tehtävänkuvan asemointia osana maakunnan palveluja. Tavoitteen viemistä eteenpäin maakunnissa esitetään kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksissa (STM:n raportteja ja muistioita 2017:41), joissa työikäisten kuntoutuksen järjestämiseen liittyen ehdotetaan, että mahdollisia palveluja järjestettäessä on otettava huomioon osatyökykyisten henkilöiden työ- ja toimintakyvyn tuen ja kuntouksen palvelutarpeen varhainen tunnistaminen ja vastuullinen asiakasohjaus - tarvittaessa käytettävissä olisi koordinoiva vastuuhenkilö/ työkykykoordinaattori. Palvelutarvetta on tarvittaessa arvioitava monialaisesti. Nuoret voivat hakeutua kuntoutuspalveluihin myös Ohjaamoista käsin.


Tulosten tiivistelmää

Toteutuneet "Asiantuntija, työkykykoordinaattori" -tehtävänkuvat alueittain
Kymmenen alueen pilotointien pohjalta laadittua työkykykoordinaattorin tehtävänkuvaa on Aluepäivät -tilaisuuksien myötä esitelty pysyväksi toimenkuvaksi TE-palveluihin tai maakuntien palveluihin.

Vakinaistettujen/määräaikaisten/jatkavien työkykykoordinaattorien tai muiden sen kaltaisten asiantuntijoiden tehtävänkuvat 8/10 piloteista (3 uutta lisähenkilöä). Vain 2/10 pilottialuetta ei suoraan jatka työkykykoordinaattoritoimintaa millään lailla. Näilläkin alueilla henkilöstön kouluttamisen kautta kertynyttä osaamisen kehittymistä osatyökykyisten palveluissa jää hankkeen jälkeiseen toimintaan. Lisäksi yksi uusi TKK-pilottialueiden ulkopuolinen alue Pohjois-Savo on rekrytoinut työkykykoordinaattorin.

TE-palvelujen työkykyverkoston koolle kutsuminen - kokemusten vaihtaminen valtakunnallisesti

Hallitusohjelman tai muutoin järjestettyyn työkykykoordinaattorien täydennyskoulutukseen on valtakunnallisesti osallistunut yhteensä 71 TE-palvelujen asiantuntijaa. TKK-pilottien tuloksia ja johtopäätöksiä on esitelty valtakunnallisesti palvelujohdolle 13.12.2018. Pilottialueiden ulkopuolella olevien TE-toimistojen työ-kykykoordinaattorikoulutuksen käyneitä asiantuntijoita kutsutaan TKK-pilottien päättymisen jatkona TE-palvelujen työkykyverkostoon, jonka vetäjiksi työkykykoordinaattorit Teija Hietala ja Ilkka Rantanen ovat lupautuneet.


Yhteenvetona asiakkaista aloitus- ja lopetuslomakkeiden vastausten jakauman perusteella

Yllä olevista aloituslomakkeiden tiedoista voidaan todeta asiakasmäärän ylittävän TKK-hankkeen tavoitteen (774/700). Toteuma ylittää tavoitteen 10%:lla. Asiakkaista (yht 774) naisia oli 52 % ja miehiä 48 %. Asiakkaissa korostuivat nuoret alle 30 vuotiaat asiakkaat ja toisaalta varttuneemmat ikä yli 54 vuotta asiakkaat. Asiakkaista yli puolella (774/404) oli keskiasteen koulutus. Tutkija-asteen koulutustaustoilla olevia asiakkaita ei ollut lainkaan. Yksin asuvia asiakkaita oli määrällisesti lähes yhtä paljon (344) kuin kahden tai useamman henkilön taloudessa asuvia (377). Asiakkaista 24%:lla oli huollettavia lapsia kotitaloudessaan. Ulkomaalaistaustaisia asiakkaita oli vain noin 3 % kaikista asiakkaista. Asunnottomia tai asunnottomuusuhan alaisia oli asiakkaista n. 1%.

Todetaan, että lopettamisilmoituksia saatiin vain 56%:lta asiakkaista eli 404 kappaletta. Aloitusilmoituksia oli 721 kappaletta. Näiden saatujen ilmoitusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että TKK-hankkeessa ohjattujen asiakkaiden työssäolotilanne (mukaan lukien oppisopimuskoulutuksissa olevat) on kohentunut hankkeen aikana selkeästi. Aloittamisilmoituksissa työssä olevia oli 27 kpl ja lopettamisilmoitusten kohdalla 86 kpl. Tämä on työllisiä henkilöitä lopettamisilmoituksissa 59 kappaletta enemmän kuin aloittamisilmoituksissa. Määränä se on lopettamisilmoituksissa 3,18 kertaa (318 %) suurempi kuin aloitusilmoituksissa.

Hankkeen toiminnan alalla kehitettävää jäi hankkeen jälkeen yritysyhteistyön kehittämisessä, Ratko-mallin hyödyntämisessä ja työkykyjohtamisen ajatuksen hyödyntämisessä organisaatioissa.

Hankkeen toiminnan voidaan kuitenkin todeta onnistuneen hyvin kaikilla mittareilla. Työkykykoordinaattorin tehtävänkuvan muodostamisessa, asiakkaiden ohjauksissa, verkostoyhteistyössä, osatyökykyisten palveluprosessien kehittymisessä, henkilöstön osaamisen kehittymisessä TE-toimistoissa ja yritysyhteistyössä. Hankkeesta jää pysyväksi toiminnaksi TE-toimistoihin uusia virkoja ja asiantuntijoiden osaamista vertaiskehittävä Työkykyverkosto.