|
|
|
Hankekoodi: S20787
Hankkeen nimi: CCF- Culture Creative Fund
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 020 7621 342
Postinumero: 00400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katri Kaalikoski
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopettaja, innovaatiopalvelut
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katri.kaalikoski(at)humak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-4119606
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella haetaan ratkaisua luovan alan yritysten, tuottajien ja osaajien rahoitusosaamisen kehittämiseksi. Lisäksi hankkeen merkittävänä tavoitteena on kasvattaa toimijoiden kykyä rakentaa monipuolisia rahoitusratkaisuja luovien tuotantojen, palveluiden ja projektien rahoittamiseksi globaaleilla markkinoilla. Rahoitusratkaisujen laadinnan keskiössä ovat digitaaliset palvelualustat ja ympäristöt, joukkoistaminen ja uudet yleisöt sekä rahoitustyökalujen monimuotoinen hyödyntäminen. Rahoitusosaamista tarkastellaan hankkeessa mm. tulorahoituksen, start up-tukien, pääomatuottojen, joukkorahoituksen ja joukkoistamisen, vastikkeellisen yritysyhteistyön, lainan, leasing-toiminnan, avustusten, VOS:n tai hanke- ja kehittämisrahoitusten näkökulmista. Luovan alan osaajilla ei ole resursseja samanaikaisesti kartoittaa, omaksua ja hyödyntää uusia tarjolla olevia mahdollisuuksia oman tuotteen, palvelun tai projektin kehittelyn tai markkinoille saattamisen rahoittamiseksi.
Hankkeen ydintavoitteet ja toimenpiteet liittyvät rahoitusosaamisen ja monimuotoisten tulevaisuuden rahoitustyökalujen käyttöön liittyvän osaamisen kasvattamiseen koulutuksen keinoin. Lisäksi hankkeen tavoitteena on alan toimijoiden palveluiden kehittäminen ja markkinoille menon mahdollistaminen erilaisia joukkoistamisen rahoitusprojekteja käytännön tasolla hyödyntäen. Konkreettisena tavoitteena on myös koulutusorganisaatioiden työelämävastaavuuden parantuminen.
Hanke parantaa kohderyhmien rahoitusosaamista. Lyhellä aikavälillä kohderyhmien toimijat saavat paremmat edellytykset toimintansa kasvattamiseen uusien rahoitusinstrumenttien tuntemisen ja käyttämisen myötä. Hankeen toimintojen kautta kasvanut ymmärrys lisää kohderyhmien innovatiivisuutta ja parantaa näköaloja rahoituskenttään siten, että uusia avauksia erilaisille rahoituksille nousee. Yritykset, tuottajat ja hankkeen muut kohderyhmät voivat kehittää jatkossa hankkeen aikana pilotoitavia toimintamalleja pidemmälle.
Hankkeen kärkikohderyhmänä ovat yritykset, organisaatiot ja muut toimijat luovilta ja muilta osaamisintensiivisiltä aloilta. Kärkikohderyhmiä yhdistää toiminta aineettomien pääomien tuottamisen ja palveluiden parissa. Tarkemmin alan yritykset voivat toimia esim. kulttuurituotannon, muotoilun, graafisen suunnittelun, tapahtumapalveluiden, videotuotannon, animaation, peliteollisuuden tai taiteen eri aloilla.
Näissä kohderyhmissä toimivia tahoja yhdistää lähtökohtaisesti kyky yhdistellä aina tilanteeseen sopivia rahoitusmuotoja. Julkisella sektorilla hankeosaaminen voi olla korostunutta osaamista kun taas yksityisellä sektorilla tulorahoitusosaaminen on määrittävä tekijä. Todellisuudessa sektorien toimintalogiikat menevät sekaisin ja hybridirahoitus onkin yleisin tapa rahoittaa erityisesti luovien ja osaamisintensiivisten alojen toimintaa. Tässä hankkeessa rahoitusosaaminen nähdään kohderyhmien kriittisenä menestystekijänä tilanteessa, jossa olemassa olevat rahoitusrakenteet kyseenalaistuvat ja rahoituskäytännöt ja kanavat elävät voimallisesti. Konkreettisemmin janan toisessa päässä on luovien alojen rahoitusosaaja, jonka toiminnassa painopiste on jo selkeästi kysyntälähtöisessä liiketoiminnassa ja siihen liittyvässä osaamisessa. Janan keskellä on sisältöosaaja, jonka rahoitusosaaminen voi vaihdella laajasti. Janan toisessa päässä on taiteen tuottaja, joka on yhdistelmä apuraha-asiantuntijaa, merchandise-kettua, sponsoriyhteistyögurua sekä mesenaatti- ja joukkorahoittajaneroa. Näin hanke kattaa kohderyhmät ja toimijat koko skaalalta.
Varsinaisen kohderyhmän lisäksi mainitulla janalla on myös paljon muuta toimintaa digi- ja visuaalisesta tuottamisesta arvolähtöisiin kulttuurisiin sisältö- ja palveluinnovaatioihin. Nämä kaikki ovat osa palettia, joka on osattava rahoittaa – ja jotka toisaalta myös itse rahoittavat toimintaansa. Hankkeen toiminnan kautta kasvava rahoitusosaaminen kytkeytyy sellaisiin palveluinnovaatioihin, joilla korvataan vetäytyviä julkisia palveluita, jolloin välillisten edunsaajien (kuluttajat, asiakkaat, yleisöt) joukko kasvaa. Viimein välillisenä kohderyhmänä ovat kaikkin muiden alojen erityisesti mikro- ja pk-yritykset, joille osaaminen jalkautuu hankkeen hyvistä kokemuksista tiedottamisen kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 216 057
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 207 809
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 256 487
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 246 695
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 48
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 44
Suunniteltu: 84
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Hankkeen toiminnan kautta kehitetään aineettomia palveluja, ei niinkään teollisesti tuotettavia tuotteita. Palveluiden tuottaminen ja kuluttaminen tapahtuvat usein samanaikaisesti. Palveluiden tuotannossa on välillistä toimintaa (mm. kuljetuspalvelut), joka vaikuttaa epäsuorasti luonnonvarojen käyttöön. Projektin toimintoja tapahtuu verkkoympäristöissä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 6 |
| Hankkeen toiminnoista (esim. valmennukset) osa toteutetaan sähköisesti erilaisten webinaarien muodossa, joka vähentää mm. liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää kulutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnot eivät vaikuta luonnon monimuotoisuuden. Epäsuoria vaikutuksia voi syntyä tulevaisuudessa palveluiden ja tuotantojen kehittyessä, jolloin palveluiden kokeminen ja kuluttaminen voi lisätä mm. energian kuluttamisen tarvetta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Hankkeen toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin. Hankkeen toiminnot eivät myöskään kohdennu Natura 2000-alueiden ympäristöihin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 7 |
| Hanke osallistuu toimenpiteiden kautta materiaalin ja jätteen tuotannon vähentämiseen. Hankkeen toiminnot keskittyvät aineettoman, immateriaalioikeuksien ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseen. Näemme että toiminnan kautta ei synny merkittävää negatiivista vaikutusta uuden jätteen tai materiaalin tuottamiseen. Valmennustilaisuuksien tiloissa on toimivat jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyvät toiminnot. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 6 |
| Hankkeen kohderyhmään voi erittäin suurella todennäköisyydellä kuulua sellaisia toimijoita, joiden liiketoiminta liittyy uusiututuvien energialähteiden käytön tulevaan suunnitteluun. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen toiminnoilla on merkittävä positiivinen vaikutus luovan alan yritysten kasvun edellytysten parantumisessa, hankkeen toiminta-alueilla. Hankkeen kautta toteutettavan osaamisen kehittymisen ja käytännömn pilottiprojektien vaikutukset heijastuvat myös positiivisesti muihin toimintaan luontevasti liittyvien kohderyhmien kumppaneiden toimintaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen toiminnan ydin on osaamisen kehittämisessä ja aineettoman pääoman kehittämisestä. Palvelut ja tuotteet sekä niihin liittyvä osaamisen kehittyminen ovat aineettomia sekä usein jaettavissa erilaisissa digittaalisissa ympäristöissä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 6 |
| Hankkeen merkittävänä toimintaympäristönä ovat erilaiset digitaaliset ympäristöt. Näissä ympäristöissä voidaan sekä toteuttaa hankkeen konkreettisia toimienpiteitä (valmennus ja kehittäminen) mutta myös hankkeen kohderyhmien liiketoiminta tapahtuu usein ko. ympäristöissä. Toiminta tehostuu ja tuo taloudellista resurssien säästöä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on verkottaa alan yrityksiä yhteiseen tekemiseen. Toimijat voivat näin ollen luoda uusia verkostoja, kumppanuuksia ja yhteistyön malleja, jotka vaikuttavat positiivisesti hyvinvoinnin kehittymiseen eri tasoilla (jaksaminen, talous, henkinen hyvinvointi). Valmennuksiin osallistuvien opiskelijoiden näkökulmasta tulevien työmahdollisuuksien parantaminen lisää uskoa tulevaisuuteen ja omaan työllisyyteen. Hankkeen kautta rakentuvissa palveluissa on hyvinvointia lisääviä elemenettejä palvelun kohderyhmien ja yleisöjen näkökulmasta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke luo tasa-arvoisia puitteita ja mahdollisuuksia kaikille hankkeen osallistujille hyödyntää uutta osaamista ja työkalujen rahoitustyökalujen käyttöönottoa. Hanke ei erittele osallistujia minkään tekijän mukaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen toiminnoilla sitoutetaan osallistujia heidän liiketoiminnan ja osaamisen kehittymisen kautta yhdä vahvemmin osaksi ympäröivää yhteiskuntaamme. Toimintojen kautta vahvistetaan työllisyyttä ja toimeentulon mahdollisuuksia, jotka vastaavasti pienentävät eriarvoisuutta. Osallistujat voivat olla eri taustaisia ja eri lähtökohdista toimintaan linkittyviä henkilöitä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 8 |
| Hankkeen kulttuurinen ympäristö liittyy pk-yritysten toimintaan, luovaan osaamiseen sekä erityisesti uusien rahoitustyökalujen hyödyntämiseen liittyvän osaamisen kehittelyyn. Tuomme tätä kulttuurista osaamista näkyväksi hankkeen toimintojen ja yhteisen tekemisen kautta. Osallistujien monipuolinen tausta lisää näkemystä erilaista toimijoista, toimintamalleista ja ympäristöistä rakentaen uutta kulttuuriympäristöä ja siihen liittyvää yhteistä ymmärrystä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Hankkeen toiminnot ovat vahvasti digitaalisessa ympäristössä, joka mahdollistaa monella tavoin ympäristövastuullisempaa ja ympäristötietoisempaa toimintaa. Hankkeen yritysten palvelutarjonta kohdistuu aina jollekin kohderyhmä, yleisölle ja näitä vaikututuksia tulee huomioida/minimoida kunkin palvelun kehittelyssä erikseen. Kaikella toiminnalla on vaikutuksensa ympäristöön, joten ympäristövastuu on enemmänkin jo normi. Lisäksi kuluttajien, yleisöjen ympäristöosaaminen/tietous on korkealla tasolla. | ||
Hankkeella haettiin ratkaisuja luovan alan yritysten, tuottajien ja osaajien rahoitusosaamisen kehittämiseen. Hankkeen ydintavoitteet liittyivät rahoitusosaamisen ja monimuotoisten tulevaisuuden rahoitustyökalujen käyttöön liittyvän osaamisen kasvattamiseen koulutuksen keinoin, sekä alan toimijoiden palveluiden kehittelyyn ja markkinoille menon mahdollistamiseen erilaisia rahoitusprojekteja käytännön tasolla toteuttaen. Tavoitteena oli myös koulutusorganisaatioiden työelämävastaavuuden vahvistaminen ja pedagogiikan kehittäminen. Hankkeessa tehtiin osallistujaperustainen selvitystyö, järjestettiin rahoitusvalmennuksia ja toteutettiin palvelu- ja tuoteaihioiden rahoituspilotteja. Hankkeen aikana saatu rahoitusosaaminen kytkettiin koulutusorganisaatioiden kehittämiseen uudistamalla koulutuksen sisältöjä ja tuottamalla kaikille verkossa avoimesti saatavilla oleva ”rahoitusosaamisen manuaali” rahoituspelin muodossa.