Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20790

Hankkeen nimi: Työkyky- ja tuottavuusvalmennus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ilkka Väänänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ilkka.vaananen(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503218895

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus, 0993644-6
Päijät-Hämeen Liikunta- ja Urheilu ry, 1097026-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työkyky- ja tuottavuusvalmennus -hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida toimintamalli, jonka avulla yritykset voivat parantaa tuottavuuttaan tukemalla työkyvyn johtamista sekä työntekijöiden terveyttä, fyysistä toimintakykyä ja itsensä johtamisen taitoja.

Hanke koostuu neljästä toimenpiteestä: toimintamallin rakentaminen, toimintamallin testaaminen, aikaansaatujen vaikutusten seuranta ja arviointi sekä viestintä. Hankkeen toimintamalli (=työkyky- ja tuottavuusvalmennus) on prosessi, joka sisältää työntekijöiden ja organisaation lähtötason mittauksen ja analyysin, lähtötilanteeseen perustuvat koulutusosiot sekä yhteisöllisen kehittämisprosessin, joka aikaansaa pysyviä muutoksia työpaikalla.

Toimintamallin avulla saavutetaan mitattavia vaikutuksia yksilön, yhteisön ja organisaation tasolla.
•henkilöstön terveys ja fyysinen toimintakyky on kohentunut, itsensä johtamisen taidot vahvistuneet ja liikunta-aktiivisuus lisääntynyt
•tiedot ja taidot työkykyjohtamisen merkityksestä organisaation tuloksellisuuteen on lisääntynyt, organisaation tavoitteet ja käytännöt tukevat henkilöstön työkykyä
•organisaatiossa on uusia ja/tai muuttuneita toimintatapoja, jotka tukevat työntekijöiden työkykyä

Nämä välittömät vaikutukset kasvattavat pitkällä tähtäimellä yrityksen tuottavuutta, jolla on merkitystä sekä yrityksen menestyksen että työntekijöiden työurien kannalta. Työntekijöiden parantunut työkyky ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuvaa työkyvyttömyyttä, elintapasairauksia sekä nostaa eläkkeelle siirtymisikää.

Hanke kohdistuu metallialan pk-yrityksiin ja sen toimenpiteet on suunniteltu erityisesti miesvaltaisille aloille, joissa työ on fyysisesti kuormittavaa ja joissa työntekijöissä on paljon keski-ikäisiä tai vanhempia. Tutkimusten mukaan yli 50 vuotiaista miehistä alle puolella on kestävyyskunto tasolla, joka riittää keskiraskaan työn tekemiseen. Lisäksi fyysisesti raskaissa ammateissa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvä työkyvyttömyys oli 50–64-vuotiailla miehillä jopa 14-kertainen verrattuna matalan riskin ammatteihin. Työikäisistä lähes viidennes ei harrasta säännöllistä liikuntaa ja vain joka kymmenes täyttää terveysliikuntasuositukset.

Edellä mainituista syistä hanke kohdistuu erityisesti miehiin. Toiminnassa huomioidaan kuitenkin se, että metallityöläisinä työskentelevillä naisilla on samat mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintoihin. Hanke pyrkii kaventamaan organisaatioissa työskentelevien terveyseroja kohdentamalla toiminnot erityisesti raskaan fyysisen työn tekijöihin.

Hanke toteutetaan Lahden ammattikorkeakoulun (liiketalous, sosiaali- ja terveysala), Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpauksen (kone- ja metalliala) sekä Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun yhteistyönä. Hankkeen hakija on Lahden ammattikorkeakoulu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke kohdistuu metallialan pk-yrityksiin. Kohderyhmänä ovat ko. yrityksissä työskentelevät metallialan työntekijät yksilöinä ja yhteisönä sekä organisaatio (johtaminen, rakenteet, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut).

Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu erityisesti miesvaltaisille aloille, joissa työ on fyysisesti kuormittavaa ja joissa työntekijöissä on paljon keski-ikäisiä tai vanhempia (Metallityöväenliiton jäsenkyselyn 2011 mukaan metallityöläisistä lähes neljännes yli 55-vuotiaita ja 9% yli 60-vuotiaita).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Terveyden ja toimintakyvyn parantuminen vaikuttaa positiivisesti jaksamiseen työssä ja vapaa-ajalla. Muutoksesta hyötyy välillisesti työntekijän lähipiiri. Parantunut työkyky ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuvaa työkyvyttömyyttä, elintapasairauksia sekä nostaa eläkkeelle siirtymisikää. Näillä on merkitystä yksilön tulevaisuuden kannalta, mutta niillä on myös kansantaloudellisia vaikutuksia. Lisäksi yrityksen tuottavuuden lisääntymisellä on kansantaloudellisia vaikutuksia.

Kun hankkeessa rakennettava ja pilotoitava toimintamalli on valmis, se on hyödynnettävissä muissa organisaatiossa.

Syntyneitä hyviä käytäntöjä voivat hyödyntää työyhteisöliikunnan kehittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 192 559

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 179 684

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 699

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 233 003

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Hollola, Lahti, Padasjoki, Asikkala, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi on tehty perustuen Tasa-arvotiedon keskus Minnan verkkosivujen artikkeleihin ja raportteihin sekä materiaaliin “Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön”, joka on laadittu Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelman Koulutus- ja konsultointihankkeessa (toteuttajina: KoulutusAvain Oy, WoM Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriö, 2011) Lisäksi hankkeen valmisteluvaiheessa on tehty arviointi sukupuolivaikutuksista hyödyntäen Lapin ammattiopiston Letka -hankkeessa kehitettyä SUVAUS -konetta. Hankkeen valmistelussa on perehdytty Metallityöväen liiton jäsenjärjestöjen sukupuolijakaumaan ja ikärakenteeseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Metalliala on miesvaltainen ala. Miesten odotettavissa oleva elinikä on kuusi vuotta matalampi kuin naisilla ja työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä. Hankkeessa terveellisiä elämäntapoja tukevat toiminnat kohdistuvat erityisesti miehiin. Toiminnassa huomioidaan kuitenkin se, että metallityöläisinä työskentelevillä naisilla on samat mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintoihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei varsinaisesti ole asetettu tavoitteita luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeelle ei varsinaisesti ole asetettu tavoitteita ilmastonmuutoksen vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole varsinaisesti asetettu tavoitteita tämän osa-aluueen osalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole varsinaisesti asetettu tavoitteita tämän osa-aluueen osalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei tämän hankkeen kannalta relevanttia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Hankkeessa pyritään parantamaan työntekijöiden tuottavuutta työntekijöiden itsensä johtamisen taitoja kehittämällä ja lisäämällä ymmärrystä, miten työntekijän oma toiminta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen. Kehitettävät toimintatavat voivat liittyä energia- ja materiaalitehokkuuteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole varsinaisesti asetettu tavoitteita tämän osa-alueen osalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Hankkeessa pyritään kehittämään paikallisten metallialan yritysten työntekijöiden itsensä johtamisen taitoja, joka lisää kykyä sopeutua muutostilanteisiin. Hankkeessa vahvistetaan paikallisten kehittäjäorganisaatioiden yhteistyötä sekä kehittäjäorganisaatioiden ja alueen elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Organisaatioiden uusien toimintatapojen toteuttamisessa hyödynnetään tarvittaessa alueellisia palveluntarjoajia (esim. liikuntapalvelujen tuottajat).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa yritykset rakentavat omaan toimintakulttuuriin sopivia työkykyä edistäviä toimintatapoja. Näitä voivat olla esim. erilaiset työpaikkaliikunnan ja työhyvinvoinnin tukemisen muodot. Näiden aineettomien palvelujen toteuttamisessa hyödynnetään tarvittaessa alueellisia palvelutarjoajia.
Liikkuminen ja logistiikka 3 6
Hankkeen tavoitteena on työntekijöiden terveyden ja fyysisen toimintakyvyn tukeminen. Tähän tavoitteeseen päästäkseen organisaatiossa voidaan tukea työmatkaliikuntaa ja tätä kautta henkilöautoliikenteen osuuden vähentämistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 4
Hankkeen tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn edistäminen mm. terveyttä ja toimintakykyä tukemalla että työkykyjohtamista kehittämällä. Näillä voidaan edistää hyvinvointia. Lisäksi hanke edistää organisaation yhteisöllisyyttä ja työntekijöiden osallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 8 5
Hanke kohdistuu perustellusti miesvaltaisille työpaikoille, joissa kuitenkin työskentelee todennäköisesti myös yksittäisiä naisia. Hankkeen toteutuksessa työyhteisön kaikki jäsenet voivat samanarvoisesti vaikuttaa kehittämisprosessiin ja kehitettäviin toimintatapoihin. Hanke pyrkii kaventamaan organisaatioissa työskentelevien terveyseroja kohdentamalla toiminnot erityisesti raskaan fyysisen työn tekijöihin (tutkimuksien mukaan suorittavan työn tekijöiden terveys ja elintavat huonompia kuin toimihenkilöiden tai johtavassa asemassa olevien henkilöiden).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Hankkeessa toteutetaan yhteisöllistä kehittämistä, joka tukee työntekijöiden mahdollisuutta osallistua omaa työtään koskevaan päätöksentekoon, työn sisältöjen kehittämiseen sekä tasavertaiseen vuoropuheluun ja yhteistoimintaan organisaatiossa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeelle ei ole asetettu tavoitteita tämän osa-alueen osalta
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeelle ei ole asetettu tavoitteita tämän osa-alueen osalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työkyky- ja tuottavuusvalmennus -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja pilotoida toimintamalli, jonka avulla teollisuusyritykset voivat parantaa tuottavuuttaan tukemalla työntekijöidensä terveyttä, fyysistä toimintakykyä ja itsensä johtamisen taitoja sekä organisaatiossa toteutettavaa työkyvyn johtamista. Hankkeessa huomioitiin yksilö-, yhteisö- ja yritystaso osana työkyvyn ja tuottavuuden kehittämiskokonaisuutta. Työkyvyn ja tuottavuuden valmennuspilotit suunniteltiin erikseen kunkin osallistujayrityksen kanssa yhdessä jatkuvan kehittämisen prosessin mukaisesti. Henkilöstölähtöisen tuottavuuden kehittäminen tapahtui koko yrityksen yhteistä toimintakulttuuria kehittämällä siten, että henkilöstö ja johto toimivat yhdessä yhteisen tavoitteen suuntaisesti ja etsivät aktiivisesti ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin. Työkykyä ja tuottavuutta edistävän toimintakulttuurin edellytyksenä on uudistumisen mahdollistava johtaminen. Lisäksi yksilöillä ja työyhteisöillä tulee olla riittävät tällaista toimintakulttuuria tukevat valmiudet, rakenteet ja toimintamallit. Valmennuksessa panostettiin työkykyyn ja tuottavuuteen liittyvien sisällöllisten asioiden lisäksi yhteisen ymmärryksen ja avoimen vuorovaikutusilmapiirin rakentamiseen.

Hanke tavoitti hyvin kohderyhmänsä fyysisesti kuormittavaa työtä tekevät keski-ikäiset miehet. Valmennukseen osallistuneista vajaasta kahdesta sadasta työntekijästä oli lähes kolmasosa vähintään 50-vuotiaita. Muiden taustatietojen perusteella voidaan osallistuneiden todeta täyttäneen hyvin hankkeen kohderyhmälle asetetut lähtöodotukset. Hieman yli puolet alkukyselyyn vastanneista ilmoitti työnsä olevan ruumiillisesti raskasta työtä, jossa joutuu kävelemään ja nostelemaan tai kantamaan paljon raskaita esineitä, kaivamaan, lapioimaan jne. Lisäksi yli neljäsosa ilmoitti joutuvansa kävelemään työssään melko paljon. Myös fyysisen kunnon ja ruumiinrakenteen perusteella suuri osa kuului alentuneen työkyvyn ja kohonneen terveysriskin ryhmään.

Viidesosa osallistujista arvioi fyysisen kuntonsa joko melko tai erittäin huonoksi. Miehillä ylipainon rajana pidetty painoindeksi (BMI 25) ylittyi alkumittauksissa lähes kolmella neljästä ja vyötärölihavuuden raja (100 cm) reilulla kolmasosalla. Kestävyysliikuntasuositusten mukaisesti tähän hankkeeseen osallistuneista miehistä ilmoitti liikkuvansa vapaa-ajalla päivittäin vähintään 30 minuuttia vain joka kymmenes. Yli puolet valmennukseen osallistuneista miehistä arvioi terveydentilansa verrattuna muihin saman ikäisiin samaa sukupuolta oleviin tyydyttäväksi tai melko huonoksi. Neljäsosa koki työkykynsä sekä työn fyysisten että henkisten vaatimusten kannalta kohtalaiseksi tai melko huonoksi. Muuta terveyskäyttäytymistä, kuten esim. tupakointia, kartoitettiin yhdessä osallistujayrityksessä, missä valmennukseen osallistuneista miehestä puolet ilmoitti tupakoivansa.

Valmennuksen aluksi tehtiin työntekijöiden työkyvyn selvittämiseksi kehon koostumus- ja fyysisen toimintakyvyn kuntomittaukset ja tulokset käytiin työntekijälähtöisesti läpi ja tuettiin työntekijän sisäistä motivaatiota elintapamuutokseen. Testaukset toistettiin valmennusjakson lopussa mahdollisten muutosten toteamiseksi. Hankkeessa tehtiin kaikkiaan yli kolmesataa testiä, joissa oli yhteensä yli 1500 mittausta sekä kuusi kyselyä. Yrityksissä tehtiin yhteensä 22 työpistekartoitusta ja kolmen vuorokauden pituisia hyvinvointianalyysejä 15 henkilölle.

Työpistekartoituksissa tarkasteltiin pääosin fyysinen ergonomian osa-alueita, kuten työasentoja ja työtapoja sekä niiden vaikutusta tuki- ja liikuntaelinten kuormittumiseen. Lisäksi valmennuksessa käsiteltiin myös kognitiivista ja organisaatioergonomiaa. Valmennuksen yhteydessä etsittiin konkreettisia ehdotuksia keinoista, joilla työpaikka voisi tukea paremmin jaksamista, työhyvinvointia ja liikunnan harrastamista.

Valmennuksen sisältö painottui fyysisen työkyvyn, ravitsemuksen ja kuormituksen/levon merkityksen lisäksi tuottavuuteen ja työhyvinvoinnin johtamiseen. Tuottavuusvalmennuksessa painotettiin työntekijöiden oman tuottavuuden ymmärrystä sekä kehittämistä. Valmennuksessa keskusteltiin esim. lean-ajattelun mukaisista menetelmistä ja niiden soveltamisesta omaan työhön. Toinen tuottavuudesta erityisesti esille nostettu osio oli työmotivaatio. Keskustelua heräteltiin myös siitä, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijän työmotivaatioon. Tuottavuusvalmennuksen yhteisöllisessä osuudessa työntekijät miettivät yhdessä asioita, joilla heidän tuottavuuttaan sekä työmotivaatiotaan voisi parantaa. Sekä tuottavuuden että motivaatioon vaikuttavien tekijöiden yhteisöllisen työskentelyn tuotokset koottiin ja niitä hyödynnettiin yritysten johdon ja työntekijöiden kanssa jatkossa käydyissä valmennustapaamisissa.

Hankkeessa kehitetyn valmennusmallin pohjalta niin sanotusti eloon heränneet yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasoilla käynnistyneet kehittämisprosessit osoittivat toimintamallin hyödyn ja vaikuttavuuden. Hankkeen lopuksi julkaistiin Työkyky ja tuottavuus -valmennusmalli hankkeen kotisivuilla (https://www.lamk.fi/fi/hanke/tyokyky-ja-tuottavuusvalmennus).