Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20794

Hankkeen nimi: Tarinoista voimaa – verkkopalvelu vammaisen opiskelijan työelämään siirtymisen tukena

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: HY+ Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 2764406-8

Jakeluosoite: PL 53

Puhelinnumero: 02941 911

Postinumero: 00014

Postitoimipaikka: Helsingin yliopisto

WWW-osoite: http://hyplus.helsinki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna-Maija Salomaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna-maija.salomaa(at)helsinki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3880684

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kynnys ry, 0460097-8
Invalidiliitto ry, 0116565-9
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, 2617489-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarinoista voimaa-hankkeen tavoitteena on parantaa vammaisten korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia siirtyä työelämään siten, että lähtökohtana ovat yksilöiden omat intressit ja osaaminen. Tavoitellaan tilannetta, jossa vammaiset korkeakouluopiskelijat ja heidän kanssaan toimivat saavat vammaisten henkilöiden työhön siirtymistä tukevaa tietoa valtakunnallisesti ja saavutettavasti. Hankkeessa syntyy voimaannuttava verkkopalvelu vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työelämään siirtymisen tueksi

Tavoitteena on
- luoda vammaisten työllistymistä tukevan tiedon uusi esitystapa ja uudenlainen verkkopalvelu
- nostaa esiin vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen vaikuttavia avainkohtia
- laaja-alaistaa vammaisten ohjausvalmennuksessa käytettävää tietoa
- parantaa vammaisjärjestöjen työllistämispalvelujen toimintaa ja korkeakoulujen opinto-ohjausta
- rakentaa vammaisjärjestöjen verkosto ja yhteistyön toimintamalli
- tuoda vammainen ihminen esiin toimijana eikä kohteena
- osallistaa alan toimijoita ja kohderyhmiä

Tavoitteisiin pyritään
- tuottamalla vertaistarinoita ja helposti ymmärrettävää asiatietoa työhön siirtymisen avainkohtiin
- suunnittelemalla ja toteuttamalla ohjausalan voimaannuttavia valmennuksia
- tekemällä esiselvitykset opiskelijoiden, ohjaajien ja työelämän kannalta
- verkkopalvelun yhteissuunnittelulla ja tuotannolla hanketoteuttajien kesken
- osallistamalla vammaisia opiskelijoita
- hyödyntämällä kehittämisryhmää arvioijana, kommentoijana, testaajana, eri näkökulmien tuojana
- hanketoimijoiden selkeällä työnjaolla ja tehokkaalla viestinnällä hankkeen eri vaiheissa

Hankkeessa syntyy
- verkkosivusto, jota eri toimijat voivat hyödyntää riippumatta asiakkaan vamman luonteesta
- raportit vammaisten ihmisten työllistymiseen vaikuttavista seikoista ja ohjausalan ammattilaisten tiedontarpeista vammaisten opiskelijoiden ohjauksessa
- vammaisia opiskelijoita voimaannuttava ohjaustieto, valmennukset ja ohjausosaaminen
- verkkopalvelun hajautetun päivittämisen toimintamalli, jonka avulla toimijat voivat täydentää hankkeessa tuotettua palvelua ja kehittää keskinäistä yhteistyötään asiakaspalvelun ja viestinnän alueilla

Pitkällä aikavälillä
- vammaiset ihmiset kouluttautuvat ja työllistyvät yksilön kannalta osuvammin
- ohjauksen laatu paranee korkeakouluissa, perus- ja toisella asteella, vammaisjärjestöissä ja muiden ohjausalan ammattilaisten parissa
- työantajien ja työntekijöiden ymmärrys vammaisesta ihmisestä työntekijänä monipuolistuu

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon ja edistäminen kulkevat luontevasti läpi koko hankeprosessin. Tiedon jakaminen verkossa tukee kestävää kehitystä.

Hankkeesta vastaa Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut. Osatoteuttajina ovat Kynnys ry, Invalidiliitto ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Hankeyhteistyössä ovat vahvalla asiantuntijuudella mukana Turun yliopisto sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö VAMLAS.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat koulutus- ja uravalintoja pohtivat opiskelijat perus- ja toisen asteen koulutuksessa sekä korkeakoulussa
- Perus- ja toisen asteen sekä korkeakoulujen opinto-ohjaajat
- Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten vanhemmat
- Alan vaihtoa suunnittelevat vammaiset ihmiset

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Työnantajat
- Vammaisjärjestöjen työllisyysneuvojat ja muut asiantuntijat

"Ärsyttää, että tieto on hajallaan, koska se on työnantajalle tosi hankalaa."

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 289 629

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 226 834

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 308 031

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 055

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa tehtävät esiselvitykset tuovat esiin sukupuolten ja naisten erilaisia tilanteita sekä ohjauksen sukupuolittumisen näkökulmia. Vammaisuus mielletään hankkeessa hyvin laajasti. Tilastokeskuksen mukaan 2013 uusia tutkinto-opiskelijoita oli 273 500, joista naisia 53%. Vammaisten henkilöiden tai naisten määrää tilastotiedoista ei opiskelijoiden tai työllisten vammaisten henkilöiden määrästä ole saatavilla kokonaisuudessaankaan, saati sukupuolinäkökulmasta. Vammaisten naisten osana on miehiä useammin eristäytyminen ja syrjäytymiskierre, jossa sosiaalisten suhteiden näyttämönä toimii lähinnä koti ja toimintana palkaton työ. Vammaisilla naisilla on erityinen syrjäytymisriski, jos ei ole koulutusta tai työtä, ja he jäävät kotiin vailla itsenäistä toimintaympäristöä. Jos kannustavat esimerkit naisten mahdollisuuksista puuttuvat, heidän on vaikea nähdä itseään ansaitsijana miehen rinnalla. Heidän on myös vaikea rohkaistua valitsemaan alaa omien halujen ja taipumusten mukaan, vaikka teknistä, perinteisesti miehistä ala, jos ei tiedä kenenkään toisen niin tehneen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma sisältyy toimenpiteisiin ja seurantaan koko projektin ajan, ja se huomioidaan myös itsearvioinnissa, väli- ja loppuraporteissa sekä viestinnässä. Kehitettävä toimintamalli huomioi eri sukupuolet. Hankkeessa tuotettavat, eri tavoin vammaisten ihmisten tarinat toimivat kannustavina roolimalleina ja ehkäisevät osaltaan vammaisten naisten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Jos kannustavat esimerkit puuttuvat, naisen ratkaisuna ja ainoaksi nähtynä vaihtoehtona voi olla kotiin jääminen, perheen perustaminen ja hoitaminen. Hankkeessa huolehditaan siitä, että myös naisten omat, erilaiset tarinat tulevat esiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan vammaisten ja vammattomien henkilöiden yhdenvertaisuuden esiin tuominen. Hankkeessa nähdään, että vammaisten naisten – ja miesten – on tärkeää näkyä korkeakouluissa ja työmarkkinoilla vammattomien naisten ja miesten rinnalla, jotta he luovat mahdollisuuksia myös tulevien sukupolvien vammaisille naisille. Tulevaisuudessa kaikkien työpanosta tarvitaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään sähköisiä palveluita, joiden avulla voidaan minimoida matkustaminen ja painetun materiaalin tuottaminen ja jakaminen: sähköiset aineistot, pilvipalvelut, virtuaaliset työtilat. Hankkeessa tuotettava verkkopalvelu itsessään edustaa kestävää toimintaa, sillä se kuluttaa luonnonvaroja eli sähköä ainoastaan silloin, kun sitä käytetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Toiminnassa huomioidaan etätyöskentelyn mahdollisuudet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistävät vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja sekä verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Arvostetaan ja otetaan toiminnassa huomioon ihmisten hyvinvoinnin tukemisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä tuodaan esiin palvelutuotannossa ja valmennuksissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Arvostetaan ja otetaan toiminnassa huomioon ihmisten hyvinvoinnin tukemisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä tuodaan esiin palvelutuotannossa ja valmennuksissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta painotetaan toiminnassa, jotta raaka-aineita käytetään taloudellisesti, jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti. Hankkeessa tuotettava palvelu on sähköinen, samoin muut materiaalit.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Tuotettavan verkkopalvelun avulla voidaan edistää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Uusi palvelu parantaa työnantajien tiedonsaantia vammaisista työelämässä ja tukee vammaisten opiskelijoiden työllistämistä. Näin autetaan vastaamaan paikallisiin työvoiman tarpeisiin ja työurien pidentämiseen hallitusohjelman mukaisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Toiminnassa hyödynnetään digitaalisia välineitä monialaisessa yhteistyössä ja valmennuksissa. Tuotettava palvelu itsessään on aineeton tuote ja palvelu.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hankkeessa työskennellään mahdollisimman paljon verkossa turhan matkustamisen välttämiseksi. Myös kasvokkaiset tapaamiset suunnitellaan saavutettavuus ja taloudellisuus huomioiden.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Vammaisia opiskelijoita osallistetaan sekä työntekijöinä että muulla tavoin kehittämistoiminnassa. Heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan auttaa lisäämään opinto-ohjauksen osuvuus valmennusten avulla. Saavutettavuutta tuetaan tarjoamalla tietoa avoimesti ja kohderyhmän mukaisesti verkossa.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Edistetään vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien yhdenvertaisia mahdollisuuksia tiedon ja osuvien ohjauspalvelujen saantiin, koulutukseen ja työllistymiseen. Hankkeella tuetaan saavutettavuutta luomalla verkkopalvelu työelämään siirtymisen tueksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Vammaisten, erityistä tukea tarvitsevien ja aliedustettujen ryhmien kouluttautumista, osallisuutta sekä työelämään ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan uuden verkkopalvelun ja opinto-ohjaajien valmennuksen avulla. Ohjaustoiminta tulee osuvammaksi uuden verkkopalvelun avulla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 1 2
Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tarinoista voimaa – verkkopalvelu vammaisen opiskelijan työelämään siirtymiseen tukena -hankkeen tavoitteena oli luoda vammaisten työllistymistä tukevan tiedon uusi esitystapa ja uudenlainen verkkopalvelu, nostaa esiin vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen vaikuttavia avainkohtia, laaja-alaistaa vammaisten ohjausvalmennuksessa käytettävää tietoa, parantaa vammaisjärjestöjen työllistämispalvelujen toimintaa ja korkeakoulujen opinto-ohjausta, rakentaa vammaisjärjestöjen verkosto ja yhteistyön toimintamalli, tuoda vammainen esiin toimijana eikä kohteena ja osallistaa alan toimijoita sekä kohderyhmiä.

Hankkeen ylätavoite oli parantaa vammaisten korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia siirtyä työelämään siten, että lähtökohtana ovat yksilöiden omat intressit ja osaaminen. Hankkeessa luotavan verkkopalvelun avulla vammaisten korkeakouluopiskelijoiden ja heidän kanssaan toimivien oli tarkoitus saada vammaisten henkilöiden työhön siirtymistä tukevaa tietoa valtakunnallisesti ja saavutettavasti. Tarkoitus oli luoda voimaannuttava verkkopalvelu vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työelämään siirtymisen tueksi. Verkkopalvelun sijaan palvelusta käytetään jatkossa termiä verkkosivusto, koska tämä kuvastaa paremmin palvelun luonnetta.

Hankkeessa luotiin vammaisten työllistymistä tukeva Esteettä töihin -verkkosivusto esteettatoihin.fi, jonka tekoon osallistettiin vammaisjärjestöjä sekä sivuston kohderyhmiä: vammaisia opiskelijoita, opinto-ohjaajia ja työnantajia. Verkkosivustolla vammainen on tuotu esiin toimijana eikä kohteena. Verkkosivustolle on koostettu tietoa erityisesti vammaisen näkökulmasta, mutta siellä on osuudet myös työnantajille ja ohjaajille. Verkkosivustolle kuvattiin useita kannustavia videoita vammaisista henkilöistä työntekijöinä. Videot, joita verkkosivustolla on kaikkiaan 18, ovat vertaistuellinen ja voimaannuttava elementti työelämään siirtymisen tueksi. Lisäksi verkkosivustolle nostettu tietosisältö avaa vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen vaikuttavia seikkoja ja avainkohtia.

Verkkosivustoa tuotettiin ja kehitettiin prosessimaisesti hanketoimijoiden (Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Hämeen ammattikorkeakoulu, Invalidiliitto ry ja Kynnys ry) yhteisissä työpajoissa. Hankkeen aikana sivustoa testattiin kehittämistyöpajoissa, joihin osallistui myös vammaisia korkeakouluopiskelijoita ja vammaisjärjestöjen edustajia. Verkkosivuston käyttöön ja vammaisten korkeakouluopiskelijoiden ohjaukseen valmennettiin opettajia, erityisopettajia, opinto-ohjaajia ja muita opetusalan toimijoita. Näihin Esteettä töihin -valmennuksiin, joissa kerättiin myös palautetta ja kehittämisehdotuksia, osallistui yli 143 henkilöä, joista naisia oli 102. Verkkosivustolle koottu tieto tukee vammaisjärjestöjen työllistämispalvelujen toimintaa ja korkeakoulujen opintojen ohjausta. Verkkosivustoa voivat hyödyntää niin järjestöjen työelämäpalvelut kuin eri oppilaitosten ohjaustehtävissä toimivat henkilöt.

Esteettä töihin -verkkosivuston luomisen lisäksi hankkeessa laadittiin esiselvitysten pohjalta raportit vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työelämätarpeista ja -haasteista sekä ohjausalan ammattilaisten tiedontarpeista vammaisten opiskelijoiden ohjauksessa. Raportteja hyödynnettiin verkkosivuston suunnittelussa, ja niiden tietosisältöä myös nostettiin verkkosivustolle.

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä korkeakoulujen ja vammaisjärjestöjen välillä, mikä luo pohjaa innovatiiviselle yhteistyölle jatkossakin.