Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20796

Hankkeen nimi: PAIKKO-verkko

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1710217-7

Jakeluosoite: Matarankatu 4, 3.krs

Puhelinnumero: +358505978970

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.kyt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Uusitalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.uusitalo(at)kyt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400304108

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on PAIKKO -vertaiskonsulttiverkoston rakentaminen. Sen lisäksi hankkeella on seuraavat osatavoitteet:
1. lisätä työvalmennuksen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä osaamisen tunnistamisen ja tutkintojen suorittamisen osalta
2. lisätä työvalmennuspalvelujen ja työllistämisen tuloksellisuutta ja parantaa työvalmennuksessa olevien työmarkkina-asemaa pysyvästi kehittämällä osaamistodistuskäytäntöä ja sen laajentamalla sen sovellusaluetta
3. kehittää uusia toimintatapoja osaamistodistuksen käyttämiseen maahanmuuttajatyössä, työhönvalmennusta tarjoavissa hankkeissa, joilla ei ole omia työyksiköitä valmentautujiaan varten (esim. seinätön työpajatoiminta)

Toiminta koostuu PAIKKO-työkalujen käytettävyyden parantamisesta, henkilöstön kouluttamisesta, yhteistyöverkoston toimintatapojen luomisesta ja yhteistyön rakentamisesta eri toimijoiden välille. Lisäksi kehitetään uusia mittareita ja dokumentointimallia, jonka avulla osaamistodistuskäytännön vaikutuksia päästään arvioimaan. Osa hankkeen toiminnasta kohdistuu osaamisen tunnistamisen työkalujen muokkaamisesta maahanmuuttajatyötä varten. Hanke toimii myös valtakunnallisessa verkostossa edistäen osaamistodistuskäytännön yleistymistä. Toimimme tavoitteiden edistämiseksi laajassa yhteistyöverkostossa alueen oppilaitosten, yhdistysten, työpajojen ja muiden työvalmennusta ja työllistämispalveluja tuottavien toimijoiden kanssa.

Hankkeen tuloksena syntyy kiinteä PAIKKOverkko, joka pystyy ottamaan kehittämisvastuun yhteisistä työkaluista ja tunnistamaan toimintaympäristöjen oppimismahdollisuudet luotettavasti. Verkoston sisällä toimivat verkostokonsultit pystyvät kouluttamaan ja konsultoimaan toisia valmentajia ongelmatilanteissa ja tarjoamaan tukea uusille käyttäjille sekä tunnistamaan oppimisympäristöjä hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin avulla. Käyttäjäverkoston laajentamisen onnistumisen edellytys on se, että avun saanti ongelmatilanteissa on mahdollista.

PAIKKO -työkalujen soveltaminen kotouttamisprosessin tarpeisiin on vaativa tehtävä. Se asettaa haasteita niin oppimisympäristöjen tunnistamisprosessille kuin käytännön tavoille käyttää PAIKKO-osaamistodistusta. Hankkeen loppuessa työkalut on muokattu tätä tarkoitusta varten.

Ammatillisen koulutuksen kehittyminen yhä enemmän osaamisperusteiseen suuntaan luo suuret mahdollisuudet henkilökohtaisten opinpolkujen rakentamiseen. Tätä muutosta osaamistodistuskäytäntö ja tunnistetut ammatillisen osaamisen kerrytämismahdollisuudet tukevat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat työvalmennustyötä tekevät, kotouttamisvaiheen kouluttajat ja ohjaajat ja muut työpaikkaohjaajat, jotka tunnistavat työpaikoillaan työskentelevien valmentautujien osaamista. Kohderyhmään kuuluvat myös ammatillisten oppilaitosten ohjaus- ja opetushenkilöstöön kuuluvat henkilöt, jotka henkilökohtaistavat koulutukseen hakeutuvien henkilöiden opintoja ja ohjaavat opiskelijoita.
Mukaan tulevien organisaatioiden määrä, arvio 20 - 30
Verkostokonsulttien määrä tavoite 10

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat työvalmennuksessa tai kotoutumispalveluissa asiakkaina olevat henkilöt, joiden osaamista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat henkilöt tunnistavat. Lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat, joiden opnnot eivät etene tai jotka harkitsevat opintojensa keskeyttämistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 232 094

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 232 094

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 255 837

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 252 894

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Jämsän, Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Karstula, Petäjävesi, Saarijärvi, Jyväskylä, Keuruu, Äänekoski, Laukaa, Muurame, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Matarankatu 6A

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 66

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista toimintaympäristön analyysia ei ole tehty, mutta tilannetta työvalmennuksen, ammatillisen opintojen sujuvuuden ja työllisyyden osalta on tarkasteltu sukupuolinäkökulmasta. Tilannetta on tarkasteltu opintojen keskeyttämisen, vastavalmistuneiden työhön sijoittumisen ja työvalmennuksen tarpeen osalta ja siinä on todettu merkittäviä sukupuolten välisiä eroja. Erityisesti Keski-Suomessa korostuu vastavalmistuneiden miesten heikko työllistyminen opintojen jälkeen ja miesten kohonneet keskeyttämisluvut.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Suomessa miesten heikompi opintomenestys peruskoulussa ja siitä johtuva heikompi sijoittuminen ammatillisiin opintoihin vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi myös työllistymismahdollisuuksiin. Mahdollisuus suorittaa opintoja toiminnallisissa ympäristöissä yksilöllisesti parantaa erityisesti toiminnallisten poikien/miesten mahdollisuuksia tutkintojen suorittamiseen ja menestymiseen työmarkkinoilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kaikilta osin. Osaamistodistuksen avulla luodaan sellaisia mahdollisuuksia tutkintojen suorittamiseen, joita aiemmin ei ole samassa määrin ollut.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Poistaessaan päällekkäisiä toimintoja hanke vaikuttaa (erityisesti välillisesti) luonnonvarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 6
Tuetaan ja kehitetään paikallista osaamista ja luodaan uusia työllistymisen mahdollisuuksia ja yhdistelmäammatteja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Osaamistodistusten käyttö eri yhteyksissä ja työkalujen kehittäminen erityisesti maahanmuuttajaväestön osaamisen tunnistamisen kehittämiseen luo merkittäviä uusia mahdollisuuksia ja koulutustuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Osaamisen tunnistaminen paikallisesti vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Itsetunnon kasvu ja oman osaamisen tunnistaminen lisäävät merkittävästi työllistymisvaikeuksissa painivien hyvinvointia. Omien mahdollisuuksien tunnistaminen antaa mahdollisuuksia kehittää omaa elämää uudelta pohjalta. Mahdollisuus kehittää omaa osaamista itselle luontaisella tavalla (oppimisstrategia) kasvattaa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
Osaamistodistuksen käyttöönottaminen parantaa eri ikäryhmien sisäistä tasa-arvoa ja luo mahdollisuuksia toisen asteen tutkintojen suorittamiseen uudella tavalla. Erityisesti painottuu tasa-arvon edistäminen kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä, kun maahanmuuttajien aiempi osaaminen saadaan PAIKKO työkalujen avulla näkyväksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Osaamistodistuksen käyttäminen ja mahdollisuus oman osaamisen näyttämiseen toiminnallisessa ympäristössä vähentää kulttuurisia eroavaisuuksia ja luo uusia mahdollisuuksia ylittää kulttuurisia rajoja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

PAIKKOverkko hanke toteutettiin 1.9.2016 - 31.12.2018 välisenä aikana. Projektin tarkoituksena oli luoda PAIKKOtyökaluja käyttävien organisaatioiden muodostama toimintaverkosto, jonka avulla toimintaa voitaisiin ylläpitää. Lisäksi projektin aikana kokeiltiin PAIKKOtyökalujen soveltuvuutta yrityksissa, vapaaehtoistoiminnassa, yhdistyksissä ja maahanmuuttajien kotoutumisessa. Tavoitteena oli luoda tiiviimpi yhteistyö ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa.
Alueellinen verkosto rakentuu hankkeen jälkeen 22 koulutetun PAIKKOasiantuntijan (vertaiskonsultin) varaan. Heillä jokaisella on mahdollisuus ja valmiudet tunnistaa muiden organisaatioiden oppimismahdollisuuksia. He pääsevät myös www.paikko.fi nettisivun kautta käyttämään kaikkea sivulle ladattua materiaalia, kuten tutkintojen perusteiden työversioita. Näin he voivat paitsi tunnistaa oppimisympäristöt, myös antaa osaamistodistuksen käyttöönottokoulutusta tarvittaessa. Konsulttikoulutusten lisäksi hankkeessa on tuotettu 9 kaikille tarkoitettua osaamistodistuksen käyttöönottokoulutusta, 12 verkostotapaamista kaikille toiminnasta kiinnostuneille ja lisäksi useita organisaatiokohtaisia koulutuksia tarpeen mukaan. Projekti on osallistujamäärien ja tuotettujen henkilötyöpäivien määrässä ylittänyt asetetut tavoitteet.
PAIKKO työkalujen kokeileminen yritysten toiminnassa ei toteutunut aivan suunnitellulla tavalla. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa ei ottanut tulta, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäi yritysten etsiminen yhteistyöverkoston avulla. Kokeilujen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että PAIKKOtyökalut toimivat yrityksissäkin. Etenkin yrityksissä, joiden toimintaan liittyvät työkokeilut ja palkkatuettu työ.
Kehittämistoiminta toteutettiin yhteistyössä PAIKKO-käyttäjien kanssa. Koulutusten sisällöt ja niiden toteutustapa syntyivät projektihenkilöstön laatimien suuntaviivojen avulla yhteisen työn tuloksina verkostotapaamisissa. Koulutuskokonaisuuksien toteutuksesta kerättiin palautetta, jonka pohjalta koulutukset ovat muotoutuneet lopulliseen muotoonsa.
Yhteistyö paikallisten ammatillisten koulutuksenjärjestäjien kanssa on ollut ajoittain haastavaa. Suuri ammatillisen koulutuksen reformi ja toimintojen uudelleen organisointi vaikuttivat yhteistyön käynnistymiseen. Uuden julkaistun osaamistodistuksen tekstit ja sisällön kuvaus sekä ohjeet osaamistodistuksen laatijalle on tehty yhdessä ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppisopimuskeskuksen lakkauttamisen yhteydessä siirrettiin Jyväskylän kaupungin oppisopimustoimiston tunnistamat oppimisympäristöt raportteina julkaistaviksi paikko.fi sivulla. Tämä tehtiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden ja Gradian kanssa. Näin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden ohjautumista oppisopimuskoulutukseen voidaan helpottaa kertomalla työpaikkojen toiminnan sisällöistä ja kirjoittamalla osaamistodistuksia työstä, joka on toteutettu ennen oppisopimuksen solmimista.
Osaamistodistuksen vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen perustelemiseksi on projektin loppuvaiheessa tehty paljon työtä. ME-säätiön ja THL:n yhteistyönä syntyneet KOHORTTI ´87 ja ´97 tutkimusten perusteella laadittiin kuvaus siitä, kuinka merkittävä asia koulutuksellinen osattomuus on syrjäytymisprosessissa. Projektihenkilöstö osallistui Vaikuttava yritys OY:n järjestämään Vaikuttavuuden arviointi -koulutukseen ja teki vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista kuvauksia ja laati mittariston, jonka avulla toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida. Tiedonkeräääminen jää jatkotoiminnalle.
Vaikka toiminnan laajentaminen ei ollut projektin varsinaisena tavoitteena, laajeni PAIKOn käyttäjäkunta merkittävästi hankkeen aikana. Tunnistettujen oppimisympäristöjen määrä ylitti vuonna 2018 300:n raportin rajan ja osaamistodistusta käyttävien organisaatioiden määrä nousi yli 50:n.