RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20797, (OTTO) Osallistuva arki kotoutumisen tukena -Turvapaikanhakijoiden sosiaalista osallisuutta vahvistava esikotoutumisen malli

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Turvapaikanhakijoiden määrän jatkuvasti kasvaessa tarvitaan osallisuutta vahvistavien keinojen kehittämistä. Varsinaiseen lainsäädäntöön (Kotoutumislainsäädäntö) pohjautuviin kotoutumistoimenpiteisiin turvapaikanhakija on oikeutettu myönteisen turvapaikanhakupäätöksen ja oleskeluluvan saamisen jälkeen. Onnistunut integroituminen yhteiskuntaan edellyttää kuitenkin nopeita ja systemaattisesti osallisuutta mahdollistavia toimintoja jo turvapaikanhakemisen alkuvaiheessa. Osallisuus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä omaan arkeen, että ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan on myöhemmän lainsäädäntöön perustuvan kotoutumisen edellytys. Onnistunut kotoutuminen puolestaan ehkäisee syrjäytymistä ja köyhyyttä.

Arjessa tapahtuvan mielekkään toiminnan puutteesta johtuen alkuvaihe vastaanottokeskuksissa voi olla turvapaikanhakijan näkökulmasta turhauttavaa ja laitosmaailma passivoivaa. Turvapaikkapäätöksen odotteluvaiheen muuttaminen osallisuutta edistäväksi tukee turvapaikanhakijoiden osallisuuden kokemuksia ja antaa heille välineitä myöhemmälle kotoutumiselle. Tämä vähentää syrjäytymisriskiä, joka useiden tutkimusten mukaan on korkea maahanmuuton yhteydessä, ja erityisesti turvapaikanhakijoiden kohdalla. Myös suomalaiselle yhteiskunnalle on tärkeää, että turvapaikanhakijat ja myöhemmin Suomeen mahdollisesti jäävät maahanmuuttajat saadaan nopeasti osallisiksi yhteiskuntaan ja integroitumaan siihen mahdollisimman hyvin. Integroituminen on kahteen suuntaan tapahtuvaa, jolloin osallistumisen mahdollisuuksien tarjoaminen lisää myös suomalaisessa yhteiskuntaelämässä toimiville tilaisuuksia tunnistaa turvapaikanhakijat voimavaraksi stereotyyppisten ennakkokäsitysten sijaan.

Tässä hankkeessa pyritään turvapaikanhakijoiden osallisuuden vahvistamiseen luomalla turvapaikanhakuprosessin alkuvaiheeseen esikotoutumisen malli. Tämä esikotoutumisen malli sisältää sellaisia osa-alueita, jotka selkeästi tukevat aiempien tutkimus- ja hankekokemusten perusteella integroitumista. Integroitumisen ensimmäinen tärkeä osa-alue on mielekäs ja osallisuuden kokemuksia vahvistava arjen kokonaisuus joka turvapaikanhakijoiden kohdalla toteutuu vastaanottokeskuksissa. Toisena osallisuuden vahvistamisen ja myöhemmän integroitumisen kulmakivenä on turvapaikanhakijoiden saama mahdollisimman varhainen ja riittävä psykososiaalinen tuki. Psykososiaalisen tuen avulla vahvistetaan heidän toimintakykyään ja osallisuutta arjessa ja työelämässä. Kolmantena esikotoutumisen osa-alueena on turvapaikanhakijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen ja osallisuus työllistymistä vahvistaviin toimintoihin vastaanottokeskuksissa, työelämässä ja lähiympäristön yhteisöissä. Yhteistyö työelämän kanssa edistää myös turvapaikanhakijoiden näkemistä voimavarana heihin kohdistuvien negatiivisten ennakkoasenteiden sijaan. Neljäntenä osa-alueena on osaamisen tunnistamiseen tähtäävien prosessien aloittaminen ja kehittäminen jo turvapaikanhakemisen alkuvaiheessa. Integraatiota ja osallisuutta edistävien osa-alueiden kehittämisen myötä myös ympäröivällä yhteisöllä on mahdollisuus tunnistaa, havaita ja hyödyntää niitä vahvuuksia joita turvapaikanhakijoille on aiemman elämänsä aikana kertynyt ja oppia eri kulttuureista.

Nämä neljä osa-aluetta kootaan hankkeessa esikotoutumisen malliksi joka kokonaisvaltaisesti tukee myöhempää osallisuutta ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä vahvistaa mahdollisimman nopeaa työllistymistä vähentäen siten syrjäytymistä ja köyhyyttä. Hankkeessa tapahtuva toiminta organisoidaan siten, että turvapaikanhakijat ovat itse suunnittelemassa yhdessä henkilöstön ja vastaanottokeskusten vapaaehtoistoimijoiden kanssa näitä osallisuutta edistäviä hankkeen toimenpiteitä. Osallisuus toteutuu siten jo esikotoutumisen mallin kehittämisvaiheessa. Hankkeessa hyödynnetään asiakas- ja käyttäjälähtöisiä toimintoja Living Lab työkalun avulla. Käyttäjälähtöisessä kehittämistyössä mahdollistetaan myös kokemusasiantuntijoiden toiminta ja heidän tietonsa hyödyntäminen osallisuutta edistävien toimintojen kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoita kootaan esikotoutumisen mallin kehittämiseen alueella toimivista maahanmuuttajajärjestöistä ja -yhteisöistä.

Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyötä tehdään yli sektorirajojen vahvistamalla sekä vastaanottokeskusten sisällä tapahtuvaa osallisuuteen tähtäävää toimintaa että lähiympäristön työelämän- ja yhteisöjen sekä turvapaikanhakijoiden välistä yhteistä toimintaa. Yhteisen toiminnan avulla tuodaan näkyväksi turvapaikanhakijoiden aiempi osaaminen yhtälailla kuin tehdään suomalaista yhteiskuntaelämää turvapaikanhakijoille tutuksi ja vahvistetaan heidän työelämävalmiuksiaan työn ja koulutuksen näkökulmasta.

Hankkeen tuloksena syntyy osallisuutta vahvistava esikotoutumisen malli, joka sisältää kaikki edellä mainitut osa-tavoitteet. Esikotoutumisen malli kootaan julkaistavaksi oppaaksi, jossa kuvataan mielekkään arjen mahdollistuminen vastaanottokeskuksissa, psykososiaalista tukea edistävät prosessit turvapaikanhakuvaiheessa, turvapaikanhakijoiden työelämävalmiuksien edistämisen mahdollisuudet sekä varhaisen vaiheen osaamisen tunnistamisen prosessit vastaanottokeskuksissa hyödyntäen paikallisympäristön työelämää ja yhteisöjä.

Hanke kohdistuu niihin työmarkkinoiden käytettävissä oleviin turvapaikanhakijoihin jotka ovat olleet Suomessa vähintään kolme kuukautta jolloin he ovat oikeutettuja työelämään. Turvapaikanhakijoiden täysivaltainen osallistuminen työelämään mahdollistuu vasta kolmen kuukauden Suomessa oleskelun jälkeen.

Hankkeessa huomioidaan aiemmat valtakunnalliset ESR-hankkeet ja alueellinen koordinointi mm. Sokra ja Kotona Suomessa hankkeet. Hanke tukee osaltaan myös Kotona Jyväskylässä -hanketta, jonka tavoitteet kohdistuvat neuvontapalvelujen kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä alueella toimivan Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry:n kanssa, jossa on valmistelussa "Yhdessä enemmän -turvapaikanhakijat osana yhteisöä"- ESR-hanke.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat turvapaikanhakijat, joilla ei ole vielä oleskelulupaa, ja jotka eivät ole kotoutumislainsäädännön mukaisessa kotoutumistoimenpiteissä, mutta jotka ovat oleskelleet Suomessa 3 kuukauden ajan ollen siten oikeutettuja sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston linjauksen mukaisesti työelämään. Tällöin he ovat suoraan työmarkkinoiden käytettävissä. Koska hankkeessa pyritään osatavoitteidensa mukaisesti vahvistamaan työelämävalmiuksia, on hanke suunnattu niille jotka ovat työmarkkinoiden käytössä ja voivat osallistua työelämään.

Turvapaikanhakijat ovat riskiryhmä työllistymisen, integraation ja suomalaiseen yhteiskuntaan osallistumisen näkökulmasta. Riskit yhteiskunnasta syrjäytymiseen ja syvenevään köyhyyteen lisääntyvät tämän ryhmän kohdalla johtuen työllistymismahdollisuuksien puuttumisesta, sekä varsinaisten kotoutumistoimenpiteiden vähäisyydestä turvapaikanhakuprosessin tässä vaiheessa.
Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat vastaanottokeskuksissa toimivat työntekijät ja vapaaehtoistoimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Sote-palveluja tuottavien toimintaympäristöjen henkilöstö
- Alueen muut työpaikat
- Korkeakoulujen opiskelijat ja henkilöstö: opettajat ja opinto-ohjaajat
- TE-toimistot
- Kolmannen sektorin kotoutumista tukevat toimijat
- Turvapaikanhakijoita vastaanottavien kuntien työntekijät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 188 075

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 075

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 766

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 766

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Keuruu, Äänekoski, Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 280

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

kyllä X ei Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Suomalaiset työmarkkinat ovat edelleen vahvastisukupuolittununeet. Koulutuksessa ja koulutusalavalinnoissa tämä näkyy mm. siten, että miesten osuus terveydenhuollon ammateissa on huomattavasti pienempi kuin naisten osuus, kun taas miesten osuus perinteisillä aloilla, (kuten tekniikan alalla), on suurempi kuin naisten osuus. Ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia tekniikan ja liikenteen alojen opiskelijoita oli n. 34, 000, (85 %), kun taas naisia opiskelee tekniikan aloilla n. 5,000. Sosiaali- , terveys- ja liikunta-aloilla puolestaan opiskelee naisia n. 31,000, (87%,) kun taas miehiä n. 5000. Perinteiset asenteet työelämään ja koulutukseen ohjauksessa saattavat tulla esille vastaanottokeskusten toimijoiden ohjauksellisessa työssä. Usein esim. omassa maassaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet naiset ohjataan kotoutumis- ja valmennuskoulutusten jälkeen lähihoitajakoulutukseen, jolloin resursseja käytetään moninkertaisesti ja koulutuksellista päällekkäisyyttä syntyy. Maahan muuttaneiden kohdalla kulttuuriin liittyvä erilaisuus tulee esille kaksinkertaisena, toisaalta oman kulttuurin merkityksellisyytenä, ja sen sisällä naisten ja miesten kulttuurisesti eriytyvinä käytänteinä. Maahanmuuttaneiden naisten haasteena ovat usein sosiaalisten verkostojen puute ja eristäytyminen kotiin ja lasten hoitoon. Tämä puolestaan vahvistaa kielellistä syrjäytymistä sekä omaan etniseen yhteisöön eristäytymistä. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovatkin miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät helposti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle Miesten osalta maahanmuuttjamiehet omaavat usein vähän tai ei ollenkaan koulutusta. Perinteisesti he sijoittuvat miesvaltaisille aloille. Ongelmana on kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaadittava koulutuksen ja osaamisen taso, jota harvoin muodollisena pätevyytenä maahanmuuttajataustaisilla on.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Naisten aiemmin kotimaassaan hankittu osaaminen syntyy usein epävirallisissa oppimisympäristöissä, jota ei aina huomioida riittävästi osaamisen tunnistamisen prosessissa. Hankkeessa pyritään kehittämään erityisesti sellaisia osaamisen tunnistamisen menetelmiä ja arviointia jossa hyödynnetään turvapaikanhakijoiden itsensä esille nostamia seikkoja ja erilaiseen kulttuuriin liittyviä tekijöitä. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahan muuttaneita. Maahan muuttaneiden miesten työttömyys ja ulkopuolisuusriski on kolminkertainen kantaväestöön kouluttamattomiin nuoriin nähden. Miesten osalta pyritään vahvistamaan keinoja koulutuksellisen ja työelämään liittyvän syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä vahvistamaan heidän osallisuuttaan suomalaisenyhteiskuntaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Vaikka hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen tulee se välillisesti esille hankkeen tavoitteissa. Hankkeessa tavoitteisiin liittyvissä toiminnoissa kiinnitetään huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseen turvapaikanhakijoiden työllistymisessä- ja koulutukseen pääsemisessä. Hankkeen toteutusvaiheessa huomioidaan se, että toiminnot hankkeessa noudatetaan tasa-arvonäkökulmaa. Tähän saadaan tukea aiemmin toteutetuista hankkeista, joissa sukupuolten tasavertaisuusnäkökulma on ollut kehittämisen kohteena. Tarvittaessa voidaan hyödyntää tässä asiantuntijoita. Hankkeen tiedottamisessa ja levityksessä huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että tiedotus kohdistuu tasapuolisesti tavoittaen sekä turvapaikanhakija naiset että miehet. Hankkeen tasa-arvoa vahvistava välillinen lähtökohta säilyy myös periaatteena kaikissa hankkeen yhteisissä seminaareissa, kehittämistyöpajoissa ja yhteistyöfoorumeissa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	9
Vaikka hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen tulee se välillisesti esille hankkeen tavoitteissa. Hankkeessa tavoitteisiin liittyvissä toiminnoissa kiinnitetään huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseen turvapaikanhakijoiden työllistymisessä- ja koulutukseen pääsemisessä. Hankkeen toteutusvaiheessa huomioidaan se, että toiminnot hankkeessa noudatetaan tasa-arvonäkökulmaa. Tähän saadaan tukea aiemmin toteutetuista hankkeista, joissa sukupuolten tasavertaisuusnäkökulma on ollut kehittämisen kohteena. Tarvittaessa voidaan hyödyntää tässä asiantuntijoita. Hankkeen tiedottamisessa ja levityksessä huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että tiedotus kohdistuu tasapuolisesti tavoittaen sekä turvapaikanhakija naiset että miehet. Hankkeen tasa-arvoa vahvistava välillinen lähtökohta säilyy myös periaatteena kaikissa hankkeen yhteisissä seminaareissa, kehittämistyöpajoissa ja yhteistyöfoorumeissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	9
Hankkeessa huomioidaan ilmastonmuutokset siten, että tuotetaan mahdollisimman vähän ilmastoon negatiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Tämä tapahtuu mm. etätyöskentelyn avulla, joka vähentää tarpeetonta matkustamista. Tämä puolestaan vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vähähiilisyyttä. Neuvotteluissa suositaan niitä sähköisiä verkkoneuvotteluvälineitä (mm. skype, Adobe Connect pro, pilvipalvelut One Drive) jotka Jamk:lla on käytössä. Matkustuksen ollessa välttämätöntä suositaan julkisia kulkuvälineitä. Ilmastonmuutoksiin liittyvä tieto saadaan heti välitettyä ja siirrettyä osaamiseksi heti myös turvapaikanhakijoille, vastaanottokeskuksissa työskenteleville työntekijöille ja vapaaehtoistoimijoille että myös ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoille Tämä tapahtuu huomioimalla ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset kaikessa hankkeen kehittämistoiminnoissa mm. yhteiskuntapelin kehittämisessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	7	8
Kasvillisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesistöön liittyvä tietous ja sen levittäminen myös turvapaikanhakijoiden keskuuteen on erittäin tärkeää hyvinvoinnin perusehtona. Tämä huomioidaan systemaattisesti turvapaikanhakijoille kohdennetuissa toiminnoissa ja toimenpiteissä. Tietoutta levitetään mm. yhteisissä tapaamisissa, hankkeessa tuotetuissa työkaluissa mm. yhteiskuntatitetoa edistävän pelin kehittämisessä, visuaalisissa menetelmissä, kehittämistyöpajoissa sekä yhteisissä koulutuksissa. Kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sisältyvä tieto ja toiminnat siirtyvät nopeasti hankkeen myötä niin turvapaikanhakijoiden kuin heidän kanssaan työskentelevien työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden tietoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	8
Pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilmaan liittyvät kysymykset huomioidaan osana kestävää kehitystä ja ekologisesti kestävää toimintaa ja ajattelua kaikissa hankkeen toiminnoissa mutta ei suorana yhteytenä. Ekologista kestävyyttä edistetään välillisesti koulutuksen ja kehittämisen avulla. Arvostetaan lähtökohtaisesti hankkeessa ihmisten luonnosta saatavan hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	4	4
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelmaa edistetään välillisesti kaikkien hankkeen toimenpiteiden avulla huomioimalla kestävään kehitykseen vaikuttavat sosiaaliset, taloudelliset ja luonnon hyvinvointiin liittyvät tekijät
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeessa pyritään minimoimaan syntyvän jätteen määrä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	6	5
Hankkeessa huomioidaan sekä suoraan, että välillisesti tiedon siirtymisen avulla uusiutuvien energialähteiden käyttäminen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeen kohderyhmänä ovat Suomeen muuttaneet turvapaikanhakijat joiden osallisuutta ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan pyritään edistämään. Tavoitteena on osallisuus yhteiskunnassa, jolloin tämä sisältää myös vahvistuvan elinkeinorakenteen työllistymisen ja kotoutumisen kautta. Syrjäytyminen yhteiskunnasta vähentää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Vahva elinkeinorakenne edellyttää kaikkien osallisuutta ja osallistumista siihen. Turvapaikanhakijoiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä heidän osaamisen potentiaalinsa käyttöön ottaminen on sekä heidän itsensä kannalta, että yhteiskunnan kannalta tärkeää ja vahvistaa samalla myös elinkeinorakenteissa tapahtuvaa osaamisen tunnistamista ja sen hyödyntämistä. Lisäksi hankkeen toimenpiteet tukevat tasavertaisuutta sekä vähentävät päällekkäisiä toimintoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	7
Digitaaliset työvälineiden käyttäminen hankkeessa vahvistaa myös näiden palveluiden kehittämistä. Tarpeettomien painotuotteiden käyttämistä vähennetään
Liikkuminen ja logistiikka	7	9
Hankkeen alueellinen paikallinen toteutuminen tarkoittaa sitä, että hankkeen toimijoiden välillä ei ole pitkiä välimatkoja. Suunnittelussa ja kokoontumisissa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan verkkotyökaluja mm. Yammer, One drive, Business skype, Adobe Connect Pro, Webex ym. Tarpeetonta liikkumista pyritään välttämään ja pyritään käyttämään julkisia kulkuvälineitä kokoontumisissa, workshopeissa, koulutuksissa ja kehittämispäivissä. Varsinainen hankkeen päätavoite esikotoutuminen turvapaikanhakuprosessin aikana vähentää tehokkaasti päällekkäisiä toimintoja ja niihin liittyvää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	9
Hanke edistää suoraan sekä turvapaikanhakijoiden, että välillisesti myös vastaanottokeskusten työntekijöiden ja lähiympäristön hyvinvointia. Hankkeen päätavoitteet sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta, jotka ovat välittömästi yhteydessä ihmisten hyvinvointiin. Pitkittynyt kotoutuminen aiheuttaa osallisuuden vähentymistä ja suoraan sitä kautta pahoinvointia. Hankkeessa tuotetaan sellaisia toimintoja jotka edistävät turvapaikanhakijoiden osallisuutta, toiminta- ja työkykyä sekä mahdollisuutta kotoutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Näillä hankkeen tavoitteilla on välitön vaikutus yhtälailla turvapaikanhakijoiden henkilökohtaiseen hyvinvointiin, kuin koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen	9	10
Hankkeen päätavoite on osallisuuden vahvistuminen ja työ- ja toimintakyvyn kehittäminen turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Tämä tuottaa tasa-arvoisempia mahdollisuuksia suhteessa valtaväestöön osallistumisessa työhön ja yhteiskuntaan. Systemaattisen osallisuutta vahvistavan esikotoutumisien mallin kehittäminen vastaanottokeskuksiin yhdessä turvapaikanhakijoiden kanssa edistää tasavertaisuutta myös turvapaikanhakijoiden keskuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	10
Hanke kohdistuu turvapaikanhakijoihin, jolloin hankkeen tavoitteena on kulttuurinen yhdenvertaisuus ja eri ryhmien tasavertainen kohtelu. Eri kulttuurien tuntemus vähentää syrjäytymisen, rikollisuuden ja yhteiskunnan eriytymisen riskiä.
Kulttuuriympäristö	9	10
Hankkeessa toteutetaan kulttuurisensitiivistä toimintaotetta, jossa erilaiset kulttuurit ovat keskiössä. Kulttuuriset ympäristöt ovat hankkeessa tavoiteltavia asioita ja niiden ainutlaatuisuutta pyritään säilyttämään huomioimalla erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden taustat ja oman kulttuurin siirtäminen. Hankkeessa pyritään edesauttamaan vastaanottokeskusten lähi- ja paikallisen ympäristön sekä turvapaikanhakijoiden kontakteja, jotka osaltaan vähentävät ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita.
Ympäristöosaaminen	5	6
Kaikissa hankkeen toiminnoissa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Turvapaikanhakijoille suunnatuissa toiminnoissa ympäristöön liittyvät tekijät otetaan systemaattisesti huomioon.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Otto-hankkeen lähtökohtana oli esikotoutumisen mahdollisuuksien edistäminen vastaanottokeskuksissa. Taustalla oli turvapaikanhakijoiden poikkeuksellisen korkea v. 2015, josta syystä turvapaikkapäätösten odotusajat pitkittyivät ja ruuhkautuivat. Hankkeen ajatuksena oli, että pitkät päätösten odotteluajat voitaisiin mahdollisimman hyvin hyödyntää suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen näkökulmasta. Integroituminen edellyttää nopeita ja systemaattisesti osallisuutta mahdollistavia toimintoja jo
turvapaikanhakemisen alkuvaiheessa sekä näiden esikotoutumiseen tähtäävien toimintojen prosessiksi kuvaamista. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Keski-Suomeen alueella toimivat alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti Redi sekä Keuruun ja Salmirannan vastaanottokeskukset.

Otto hankkeen tavoitteena oli kehittää turvapaikanhakijoiden osallisuutta luomalla turvapaikanhakuprosessin alkuvaiheeseen esikotoutumisen malli. Osallisuuden ja integraation näkökulmasta ensimmäinen keskeinen tekijä on mielekäs ja osallisuuden kokemuksia vahvistava arjen kokonaisuus. Toisena integraatiota ja osallisuutta vahvistavana kulmakivenä on turvapaikanhakijoiden saama mahdollisimman varhainen ja riittävä psykososiaalinen tuki. Psykososiaalisen tuen avulla vahvistetaan turvapaikanhakijoiden toimintakykyä ja osallisuutta sekä arjessa että työelämässä. Kolmantena esikotoutumisen osa-alueena oli turvapaikanhakijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen ja osallisuus työllistymistä vahvistaviin toimintoihin vastaanottokeskuksissa, työelämässä ja lähiympäristön yhteisöissä. Turvapaikanhakijoiden konkreettinen toiminta työelämässä edistää myös turvapaikanhakijoiden näkemistä voimavarana heihin kohdistuvien negatiivisten ennakkoasenteiden sijaan. Työelämään ja koulutukseen pääsemistä edistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettu osaamisen tunnistamisen prosessi. Turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamisen kehittäminen oli neljäs hankkeen keskeisistä osatavoitteista. Hankkeen osa-alueet koottiin esikotoutumisen malliksi, joka kokonaisvaltaisesti tukee osallisuutta ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä vahvistaa mahdollisimman nopeaa työllistymistä vähentäen siten syrjäytymistä ja köyhyyttä.

Esikotoutumisen mallin saavuttamiseksi, toteutettiin Otto-hankkeen yhteistyökumppanina toimineissa kolmessa eri vastaanottokeskuksessa esikotoutumista edistäviä koulutus- ja tietoiskuja sekä erilaisia teemapäiviä turvapaikanhakijoille ja vastaanottokeskusten henkilöstölle. Hankkeessa järjestetyt toiminnot sisälsivät suomalaiseen arkeen ja kulttuuriin tutustumista, työelämätaitojen, kuten digitaalisten taitojen kehittämistä, oman osaamisen tunnistamiseen harjaantumista ja arviointia sekä terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä teemoja. Hankkeessa kokeiltiin mm. luonnon hyödyntämistä turvapaikanhakijan hyvinvoinnin tukena, kestävän kehityksen ja Green Care- ajattelua, yleisten työelämävalmiuksien ja osaamisen tunnistamiseen harjaantumista ja niiden arviointia. Toimintojen järjestämisessä hyödynnettiin itseilmaisua ja luovien menetelmien käyttöä arjen tukena ja suomen kielen oppimisen välineenä. Lisäksi hankkeessa oli mahdollisuus suorittaa hygienipassi työllistymistä edistämään.

Eri toimintojen testaamisella saatiin suoraa palautetta turvapaikanhakijoilta ja henkilöstöltä, mikä mahdollisti heidän osallisuutensa esikotoutumisen mallin luomiseen. Hankkeessa toteutetut kokeilut ja toiminnot sijoittuivat pääosin vastaanottokeskuksiin. Näiden lisäksi turvapaikkaa hakevilla oli mahdollisuus osallistua hankkeessa järjestettyihin seminaareihin ja työpajoihin myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloissa. Seminaareihin osallistui sekä turvapaikkaa hakevia henkilöitä, että heidän kanssaan työskenteleviä työntekijöitä. Lisäksi näihin työpajoihin osallistui myös alueen työpaikkojen edustajia ja kokemusasiantuntijoita. Työpajoissa tuotettiin ja jäsennettiin tietoa esikotoutumisen eri osa-alueista. Turvapaikkaa hakeville henkilöille suunnattujen toimintojen lisäksi hankkeessa organisoitiin konsultaatio- ja kehittämispäiviä myös vastaanottokeskuksissa työskenteleville työntekijöille. Työntekijöiden kuvauksia vastaanottokeskustyön arjesta saatiin haastattelujen ja konsultointien avulla.

Hankkeen tuloksena syntyi julkaisu: Polkuja suomalaiseen yhteiskuntaan –Esikotoutumisen mahdollisuudet turvapaikanhaku vaiheessa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-489-3. Julkaisussa esitellään esikotoutumisen malli sekä esikotoutumista vahvistavat arjen osallistavat prosessit. Hankkeen toisena tuloksena syntyi turvapaikanhakijoille suunnattu Esikotoutumisen opas oppimateriaaleineen http://oppimateriaalit.jamk.fi/otto/. Esikotoutumisen opas sisältää selkokielisen suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin perusasiat, tehtävät sekä digimateriaalin (pienimuotoiset sähköiset pelit sekä oppimista mahdollistavan vuorovaikutteisen video oppimisen tueksi.) Oppaan suomenkielinen osuus on kirjoitettu selkokielellä ja suomen kielen oppimista tukevaksi. Oppaan materiaalit on käännetty persiaksi, arabiaksi ja englanniksi, jolloin näiltä kielialueilta tulevat turvapaikanhakijat voivat hankkia kotoutumiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen liittyvää perustietoa omilla kielillään. Oppaaseen on linkitetty myös muissa hankkeissa kehitettyjä oppimista mahdollistavia materiaaleja.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot