|
|
|
Project code: S20797
Project name: Promoting participation in asylum seekers' everyday life - Model for early integration
Policy: 5. Social inclusion and combating poverty
Specific objective: 10.1. Improving the ability of those outside employment to work and function
Planned completion time: Start 1.9.2016 and end 31.8.2018
Operational status: Ended
Responsible authority: Centre for Economic Development, Transport and the Environment Central Finland
Official name of the applicant: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisation type: University of applied sciences
Business ID: 1006550-2
Street: Jyväskylän ammattikorkeakoulu PL 207, 40101 Jyväskylä
Telephone number: +358 20 743 8100
Postal code: 40101
City/town: Jyväskylä
Website: http://www.jamk.fi
Project contact person's name: Nisula Leila
Contact person's position in the organisation: Sosiaalialan lehtori/ Hyvinvointiyksikkö Jamk
Contact person’s email address: leila.nisula(at)jamk.fi
Contact person's phone number: +358-405734574
Number of applicants or subsidy transfer:
As the number of asylum seekers continues to rise, development for methods of participation is called for. The actual interventions following the legislation concerning integration are only started after the asylum seeker has gained the permit of residence. Successful integration and preventing exclusion require prompt and meaningful activities already at the early stages of asylum application process. The possibility to participate in one’s own everyday life as well as in to the surrounding society is the basis and requirement for later integration.
Early days in the refugee centers are often frustrating and institutionalizing for asylum seekers. It is essential to change this phase to include more meaningful activities while waiting for the asylum application process to proceed. Changing this waiting process to more participating gives more tools for later integration. In addition, participation reduces the risks of exclusion, which according to many studies is high for immigrants, and especially for asylum seekers. It is important also for Finnish society that asylum seekers who will possibly stay in Finland will be quickly integrated into the Finnish society. Integration is bidirectional in nature. This means that offering more possibilities to asylum seekers supports the possibilities of Finnish society to recognize their potential instead of stereotypical prejudices.
The main goal of this project is to increase the participation of asylum seekers by creating a model of pre-integration. This pre-integration model includes aspects which according to previous research and projects support integration. The first corner stone of integration is the entity of meaningful everyday life which among asylum seekers takes place at the refugee centers. Successful integration and preventing exclusion require prompt and meaningful activities already at the early stages of asylum application process. Secondly, in order to participate and integrate, successful psychosocial support for asylum seekers is needed to strengthen their functional ability. Third area of integration and participation is to develop the transferable skills by pre-participation to work life, surrounding environments and practicing those skills at refugee centers. Co-operation with work life and different societies supports the recognition of the prior skills of asylum seekers as well as seeing them as a potential instead of stereotypes. The fourth area in participation and integration is to start early processes of recognition of prior competences which helps in recognizing and observing the strengths developed earlier in life.
A model of pre-integration process including all parts of the aims will be developed as a result of this project. These four sectors are to be combined as a pre-integration model which as a whole supports the later participation and integration into the Finnish society, strengths the fast employment and decreases exclusion and poverty. The experiences of involvement and participation into the activities in the society is essential in the integration process. The concrete activities promoting pre-integration included in this project will be organized so that the asylum seekers and volunteers as well as the staff at refugee centers are involved in planning these activities. The participation will take place already in developing this model. Client-centered approach and cooperation of all sectors involved is needed in order to achieve this. The Living Lab method as a tool of client centered actions is used in this project. The client centered co-operation over different fields will be highlighted as well by benefiting the immigrants from different immigrant organizations who already have experience in integration.
In order to achieve these goals, meaningful activities for asylum seekers in refugee centers will be established in co-operation with surrounding work environment as well as different organizations. With this co-operation the prior learning, transferable skills and competences of asylum seekers can be strengthened and performed in a point of view of education and work. In addition, the Finnish work life will become better known to them.
As a result the pre-integration model including these part goals will be produced in this project. This pre-integration model will be presented as a publication where the processes of meaningful everyday life at the refugee centers, psychosocial support, developing the transferable skills and the processes of recognition of prior competences will be described. The guide will be aimed for asylum seekers, volunteers and the staff at the refugee centers. This guide will include the descriptions of meaningful everyday life processes at refugee centers, the opportunities of supporting psychosocial functioning, benefiting the local labor market when developing transferable skills and possibilities to recognize prior competencies in co-operation with surrounding environment. This guide will benefit the municipalities which are receiving asylum seekers after getting permanent residence as well.
The project is aimed for those asylum seekers who have been in Finland over three months and are so legitimated by the law to participate in to the work life. Plenipotentiary participation e.g. in to the work life is possible for the asylum seeker only after three months of residence in Finland. The results of other national and regional ESR-projects like Sokra and Kotona Suomessa will be taken into account in this project. This project will support the project of Kotona Jyväskylässä (Home in Jyväskylä), where the goal is in developing the counselling services in early stage asylum seeking process. In addition, close co-operation will be practiced with the organization of Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry: project where the bidirectional support at early stage of asylum seeking process will be prepare, in case both projects receive funding.
Hankkeen kohderyhmänä ovat turvapaikanhakijat, joilla ei ole vielä oleskelulupaa, ja jotka eivät ole kotoutumislainsäädännön mukaisessa kotoutumistoimenpiteissä, mutta jotka ovat oleskelleet Suomessa 3 kuukauden ajan ollen siten oikeutettuja sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston linjauksen mukaisesti työelämään. Tällöin he ovat suoraan työmarkkinoiden käytettävissä. Koska hankkeessa pyritään osatavoitteidensa mukaisesti vahvistamaan työelämävalmiuksia, on hanke suunnattu niille jotka ovat työmarkkinoiden käytössä ja voivat osallistua työelämään.
Turvapaikanhakijat ovat riskiryhmä työllistymisen, integraation ja suomalaiseen yhteiskuntaan osallistumisen näkökulmasta. Riskit yhteiskunnasta syrjäytymiseen ja syvenevään köyhyyteen lisääntyvät tämän ryhmän kohdalla johtuen työllistymismahdollisuuksien puuttumisesta, sekä varsinaisten kotoutumistoimenpiteiden vähäisyydestä turvapaikanhakuprosessin tässä vaiheessa.
Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat vastaanottokeskuksissa toimivat työntekijät ja vapaaehtoistoimijat.
- Sote-palveluja tuottavien toimintaympäristöjen henkilöstö
- Alueen muut työpaikat
- Korkeakoulujen opiskelijat ja henkilöstö: opettajat ja opinto-ohjaajat
- TE-toimistot
- Kolmannen sektorin kotoutumista tukevat toimijat
- Turvapaikanhakijoita vastaanottavien kuntien työntekijät
EU and State funding granted: 188 075
EU and State funding used: 188 075
Planned public funding (total): 250 766
Planned public funding used (total): 250 766
Regions: Central Finland
Subregions: Keuruu, Jyväskylä, Äänekoski
Municipalities: Äänekoski, Keuruu, Jyväskylä
Street:
Postal code:
City/town:
Planned: 0
Completed according to monitoring information: 0
Planned: 280
| Direct | Indirect | |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 9 |
| Vaikka hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen tulee se välillisesti esille hankkeen tavoitteissa. Hankkeessa tavoitteisiin liittyvissä toiminnoissa kiinnitetään huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseen turvapaikanhakijoiden työllistymisessä- ja koulutukseen pääsemisessä. Hankkeen toteutusvaiheessa huomioidaan se, että toiminnot hankkeessa noudatetaan tasa-arvonäkökulmaa. Tähän saadaan tukea aiemmin toteutetuista hankkeista, joissa sukupuolten tasavertaisuusnäkökulma on ollut kehittämisen kohteena. Tarvittaessa voidaan hyödyntää tässä asiantuntijoita. Hankkeen tiedottamisessa ja levityksessä huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että tiedotus kohdistuu tasapuolisesti tavoittaen sekä turvapaikanhakija naiset että miehet. Hankkeen tasa-arvoa vahvistava välillinen lähtökohta säilyy myös periaatteena kaikissa hankkeen yhteisissä seminaareissa, kehittämistyöpajoissa ja yhteistyöfoorumeissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 9 |
| Hankkeessa huomioidaan ilmastonmuutokset siten, että tuotetaan mahdollisimman vähän ilmastoon negatiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Tämä tapahtuu mm. etätyöskentelyn avulla, joka vähentää tarpeetonta matkustamista. Tämä puolestaan vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vähähiilisyyttä. Neuvotteluissa suositaan niitä sähköisiä verkkoneuvotteluvälineitä (mm. skype, Adobe Connect pro, pilvipalvelut One Drive) jotka Jamk:lla on käytössä. Matkustuksen ollessa välttämätöntä suositaan julkisia kulkuvälineitä. Ilmastonmuutoksiin liittyvä tieto saadaan heti välitettyä ja siirrettyä osaamiseksi heti myös turvapaikanhakijoille, vastaanottokeskuksissa työskenteleville työntekijöille ja vapaaehtoistoimijoille että myös ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoille Tämä tapahtuu huomioimalla ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset kaikessa hankkeen kehittämistoiminnoissa mm. yhteiskuntapelin kehittämisessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 8 |
| Kasvillisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesistöön liittyvä tietous ja sen levittäminen myös turvapaikanhakijoiden keskuuteen on erittäin tärkeää hyvinvoinnin perusehtona. Tämä huomioidaan systemaattisesti turvapaikanhakijoille kohdennetuissa toiminnoissa ja toimenpiteissä. Tietoutta levitetään mm. yhteisissä tapaamisissa, hankkeessa tuotetuissa työkaluissa mm. yhteiskuntatitetoa edistävän pelin kehittämisessä, visuaalisissa menetelmissä, kehittämistyöpajoissa sekä yhteisissä koulutuksissa. Kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sisältyvä tieto ja toiminnat siirtyvät nopeasti hankkeen myötä niin turvapaikanhakijoiden kuin heidän kanssaan työskentelevien työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden tietoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilmaan liittyvät kysymykset huomioidaan osana kestävää kehitystä ja ekologisesti kestävää toimintaa ja ajattelua kaikissa hankkeen toiminnoissa mutta ei suorana yhteytenä. Ekologista kestävyyttä edistetään välillisesti koulutuksen ja kehittämisen avulla. Arvostetaan lähtökohtaisesti hankkeessa ihmisten luonnosta saatavan hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 4 |
| Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelmaa edistetään välillisesti kaikkien hankkeen toimenpiteiden avulla huomioimalla kestävään kehitykseen vaikuttavat sosiaaliset, taloudelliset ja luonnon hyvinvointiin liittyvät tekijät | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa pyritään minimoimaan syntyvän jätteen määrä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan sekä suoraan, että välillisesti tiedon siirtymisen avulla uusiutuvien energialähteiden käyttäminen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen kohderyhmänä ovat Suomeen muuttaneet turvapaikanhakijat joiden osallisuutta ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan pyritään edistämään. Tavoitteena on osallisuus yhteiskunnassa, jolloin tämä sisältää myös vahvistuvan elinkeinorakenteen työllistymisen ja kotoutumisen kautta. Syrjäytyminen yhteiskunnasta vähentää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Vahva elinkeinorakenne edellyttää kaikkien osallisuutta ja osallistumista siihen. Turvapaikanhakijoiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä heidän osaamisen potentiaalinsa käyttöön ottaminen on sekä heidän itsensä kannalta, että yhteiskunnan kannalta tärkeää ja vahvistaa samalla myös elinkeinorakenteissa tapahtuvaa osaamisen tunnistamista ja sen hyödyntämistä. Lisäksi hankkeen toimenpiteet tukevat tasavertaisuutta sekä vähentävät päällekkäisiä toimintoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Digitaaliset työvälineiden käyttäminen hankkeessa vahvistaa myös näiden palveluiden kehittämistä. Tarpeettomien painotuotteiden käyttämistä vähennetään | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 9 |
| Hankkeen alueellinen paikallinen toteutuminen tarkoittaa sitä, että hankkeen toimijoiden välillä ei ole pitkiä välimatkoja. Suunnittelussa ja kokoontumisissa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan verkkotyökaluja mm. Yammer, One drive, Business skype, Adobe Connect Pro, Webex ym. Tarpeetonta liikkumista pyritään välttämään ja pyritään käyttämään julkisia kulkuvälineitä kokoontumisissa, workshopeissa, koulutuksissa ja kehittämispäivissä. Varsinainen hankkeen päätavoite esikotoutuminen turvapaikanhakuprosessin aikana vähentää tehokkaasti päällekkäisiä toimintoja ja niihin liittyvää liikkumista. | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Hanke edistää suoraan sekä turvapaikanhakijoiden, että välillisesti myös vastaanottokeskusten työntekijöiden ja lähiympäristön hyvinvointia. Hankkeen päätavoitteet sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta, jotka ovat välittömästi yhteydessä ihmisten hyvinvointiin. Pitkittynyt kotoutuminen aiheuttaa osallisuuden vähentymistä ja suoraan sitä kautta pahoinvointia. Hankkeessa tuotetaan sellaisia toimintoja jotka edistävät turvapaikanhakijoiden osallisuutta, toiminta- ja työkykyä sekä mahdollisuutta kotoutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Näillä hankkeen tavoitteilla on välitön vaikutus yhtälailla turvapaikanhakijoiden henkilökohtaiseen hyvinvointiin, kuin koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on osallisuuden vahvistuminen ja työ- ja toimintakyvyn kehittäminen turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Tämä tuottaa tasa-arvoisempia mahdollisuuksia suhteessa valtaväestöön osallistumisessa työhön ja yhteiskuntaan. Systemaattisen osallisuutta vahvistavan esikotoutumisien mallin kehittäminen vastaanottokeskuksiin yhdessä turvapaikanhakijoiden kanssa edistää tasavertaisuutta myös turvapaikanhakijoiden keskuudessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 10 |
| Hanke kohdistuu turvapaikanhakijoihin, jolloin hankkeen tavoitteena on kulttuurinen yhdenvertaisuus ja eri ryhmien tasavertainen kohtelu. Eri kulttuurien tuntemus vähentää syrjäytymisen, rikollisuuden ja yhteiskunnan eriytymisen riskiä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 10 |
| Hankkeessa toteutetaan kulttuurisensitiivistä toimintaotetta, jossa erilaiset kulttuurit ovat keskiössä. Kulttuuriset ympäristöt ovat hankkeessa tavoiteltavia asioita ja niiden ainutlaatuisuutta pyritään säilyttämään huomioimalla erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden taustat ja oman kulttuurin siirtäminen. Hankkeessa pyritään edesauttamaan vastaanottokeskusten lähi- ja paikallisen ympäristön sekä turvapaikanhakijoiden kontakteja, jotka osaltaan vähentävät ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Kaikissa hankkeen toiminnoissa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Turvapaikanhakijoille suunnatuissa toiminnoissa ympäristöön liittyvät tekijät otetaan systemaattisesti huomioon. |
The starting point for the Otto project was to promote pre-integration model in reception centers. Against this background, asylum seekers were exceptionally high in 2015, which is why the waiting times for asylum decisions protracted and congested. The idea of the project was that long waiting times for decisions could be utilized as much as possible from the point of view of integration into Finnish society. Integration requires fast and systematic inclusion engagement in the early stages of asylum process and describing these pre-recruitment functions. The project co-operated with Redi, the group home for minor of asylum seekers, and the reception centers for Keuruu and Salmiranta. All of them located in Central Finland.
The Otto project aimed to develop the inclusion of asylum seekers by creating a pre-integration model for the initial phase of the asylum process. From the point of view of inclusion and integration, the first key element is a meaningful everyday life that reinforces the experiences of inclusion. As another cornerstone of integration and inclusion, asylum seekers are as getting early and adequate psychosocial support. Psychosocial support will strengthen the ability and involvement of asylum seekers both in everyday life and in working life. The third pre-integration aspect was to strengthen the working life skills of asylum seekers and to engage in job-strengthening activities in reception centers, working life and neighborhood communities. The concrete work of asylum seekers in working life also promotes asylum seekers as a resource rather than the negative prejudices they face. Access to working life and education promotes the process of know-how initiated as early as possible. The development of the identification of asylum seekers' knowledge was the fourth key objective of the project. The project's components were assembled as a pre-integration model that supports inclusion and integration into Finnish society and strengthens the fastest possible employment, thereby reducing exclusion and poverty.
In order to achieve a pre-integration model, training and information campaigns as well as different thematic days for asylum seekers and reception center staff in three different reception centers operating in the Otto project were provided by Otto-project to promote pre-integration. The activities included in the project included access to Finnish everyday life and culture, the development of working life skills, such as the development of digital skills, the identification and evaluation of their own work life skills, and the themes related to health and psychosocial wellbeing. In the project, use of natural resources to support the welfare of asylum seekers, Sustainable Development and Green Care were promoted as well as , the identification and assessment of the recognition of general job skills and competences. The organization of activities utilized self-expression and the use of creative methods as everyday support and as a tool for learning Finnish. In addition to this during the project the participants were able to improve their competence and skills by studying the hygiene proficiency test.
Testing the various activities provided direct feedback on asylum seekers and staff, enabling them to participate in the pre-integration model. The experiments and activities carried out in the project were mainly located at reception centers. In addition, applicants for asylum were able to attend seminars and workshops at the Jyväskylä University of Applied Sciences. Both the asylum seekers and employees participated in the seminars. In addition, representatives of the region’s job vacancies and experience experts attended these workshops. The workshops produced and structured information on various aspects of pre-integration. In addition to the activities targeted at persons seeking asylum, the project also organized consultancy and development days for employees working in reception centers. Employees' descriptions of the everyday life of the reception center were obtained through interviews and consultations.
The result of the project was the publication: Paths to Finnish Society - Opportunities for Asylum in the Asylum Search Phase. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-489-3. The outline introduces the pre-integration model and the participatory processes of everyday life. As a second result of the project, a Pre-Coming Guide for Asylum Seekers was created with its training materials: http://oppimateriaalit.jamk.fi/otto/. The pre-integration guide includes the basic questions, tasks and digital material of plain-speaking Finnish society and culture. The Finnish-language part of the guide is written in plain language and supports the learning of the Finnish language. The materials in the guide are translated into Persian, Arabic, and English, whereby asylum seekers from these languages can acquire basic knowledge of integration and participation in society in their own languages. The guide also links the materials that enable learning to be developed in other projects.