Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20799

Hankkeen nimi: Stage - Media- ja kulttuuripainotteinen nuorten työllisyyshanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeenlinnan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0146921-4

Jakeluosoite: Hämeenlinnan kaupunki

Puhelinnumero: 03 6211

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hameenlinna.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikkola Tarja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.mikkola(at)hameenlinna.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 036214660

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hämeen Mokia ry, 1491776-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Stage on työllisyyden edistämisen hanke, jonka kohderyhmä ovat hämeenlinnalaiset alle 30-vuotiaat työttömät nuoret.
Hankkeen päätoteuttaja on Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen Mokia ry on hankkeen osatoteuttaja.
Hämeenlinnan kaupunki johtaa hanketta sekä kehittää palveluohjausta ja uusia toimintamalleja nuorten työllisyyden edistämiseen.
Stage-hankkeessa kehitetään nuorten työllisyyspalveluja Hämeenlinnassa. Hankkeessa toteutetaan toiminnallisia pilotteja, joiden sisältö liittyy luovaan toimintaan (taide, kuva ja ääni, digitalisaatio). Hämeen Mokia toteuttaa enimmältä osin hankkeen pilotit. Hämeen Mokian tehtävänä on sekä valmentaa että ohjata hankkeeseen asiakkaiksi tulevia nuoria. Hämeen Mokia tuo hankkeeseen TYPO-hankkeissa kertynyttä osaamistaan ja kokemustaan. Hämeen Mokia myös testaa uusia toimintakonsepteja yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa Stage-hankkeen mahdollistamalla foorumilla.

Tavoitteet
Stage–hankkeen päätavoitteet ovat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten 1) jalkautuvan palveluohjauksen ja 2) toiminnallisen valmennusmallin kehittäminen, 3) nuorten koulutuksellisten tavoitteiden selkiyttäminen sekä 4) nuorten kokemuksen lisääminen avoimista työmarkkinoista.

Toimenpiteet
Stage tarjoaa toiminnan mahdollisuuksia työttömille nuorille. Suurin osa konkreettisista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan toiminnallisissa piloteissa. (Tavoite 2. toiminnallisen valmennusmallin kehittäminen)
Nuoria kutsutaan mukaan pilotteihin, jotka toteutetaan joko mobiilina Pop Up -toimintana tai hankkeelle varatussa Stage-toimitilassa. Stage-tila etsitään hankkeen käyttöön Hämeenlinnan ydinkeskustasta.

Tilaan kehitetään ydinkeskustassa näkyvää ja helposti saavutettavaa toimintaa.
Tavoitteena on, että tilan näkyvä sijainti osaltaan edistää kohderyhmän palveluun hakeutumista ja hankkeesta saadaan toimivia työtapoja palveluohjauksen kehittämiseen (Tavoite 1. jalkautuvan palveluohjauksen kehittäminen.)

Stage-tila rakennetaan muunneltavaksi tilaksi erityyppiselle toiminnalle, johon on mahdollista koota saman katon alle erilaisia nuorille suunniteltuja palveluja. Stagessa on studio, jossa tehdään sekä tv- että radio-ohjelmaa. Nuoret tekevät mm. haastatteluja ja omaa ohjelmaa. Stage tuottaa mm. striimausta, työllistymistä edistäviä videoportfolioita muille työttömille ja näin edistää sekä omaa että muiden työllistymistä. Mediatoimintojen rinnalla toteutetaan ryhmän osaamisista ja taipumuksista riippuen erilaisia pilotteja. Ne voivat olla esimerkiksi kierrätys-teemaisia pilotteja, ympäristöhankkeita, yrittäjyyskokeiluja ja musiikkiprojekteja. (Tavoite 4. nuorten kokemuksen lisääminen avoimista työmarkkinoista). Stagen toiminnot edistävät aina hankkeen horisontaalisia tavoitteita kuten hyvinvointia, yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.

Stage -hankkeessa tehdään nuorille haastattelut, joiden avulla kartoitetaan palvelutarpeita. Hankkeen kokemusten perusteella kehitetään ja tehdään palvelukuvaukset nuorille suunnatuista työllistymistä tukevista ja koulutuksiin valmentavista palveluista. (Tavoite 3. nuorten koulutuksellisten tavoitteiden selkiyttäminen)

Tulokset
Hankkeen tuloksena Hämeenlinnan nuorille työttömille suunnattujen palveluiden määrä ja laatu ovat parantuneet. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit jäävät pysyväksi osaksi Hämeenlinnan kaupungin toimintaa. Hankkeessa kehitetään uusi työsetelimalli, jalkautuvan palveluohjauksen malli ja toiminnallisen valmennuksen malli. Muita mahdollisia kokeiluja ovat esimerkiksi edelleen sijoitus palkkatuella, rekrytointiavustus yrityksiin tai yhteistyö mahdollisen työpankin kanssa. Esimerkiksi näiden kokeilujen avulla jalostetaan tulevaisuuden jalkautuvaa palveluohjausta.

Hankkeessa on ollut mukana 200 nuorta, joista yli 30 % työllistyy hankkeen aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen kohderyhmä ovat alle 30-vuotiaat hämeenlinnalaiset työttömät nuoret.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat Hämeenlinnan välityömarkkinoiden palveluita tarjoavat toimijat, jotka toiminnallisista piloteista saatujen kokemusten perusteella pystyvät tarjoamaan entistä vaikuttavampia palveluita.

Hankkeesta hyötyvät välillisesti mm. myös nuorten vanhemmat, koulut ja oppilaitokset, Te-toimisto, aikuissosiaalityö, nuorisopalvelut ja työnantajat.

Hankkeessa kehitetyistä uusista palveluista ja toimintamalleista hyötyvät varsinaisen kohderyhmän ulkopuolella hankkeen aikana olevat nuoret, mahdolliset opintojen keskeyttäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 400 591

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 373 296

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 533 373

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 497 031

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 9-11

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysin perusteella on otettu huomioon toiminnassa erityisesti nuoret miehet, joilla on suurempi vaara syrjäytyä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta: Hankkeen kohderyhmässä enemmistö työttömistä työnhakijoista on miehiä (tieto on selvitetty URA-järjestelmästä ajanjaksolta 2010-puolivuosi 2015, alkaneet työttömyydet). Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toiminta on avointa sukupuolesta riippumatta, mutta toimet ja asiakasmäärä painotetaan jonkin verran miesten osuuteen, mutta pyritään huolehtimaan myös siitä, että myös naisia tulisi mukaan toimintaan, joka saatetaan mieltää ns. miesten työksi. Seurataan ja raportoidaan nais- ja miesasiakkaiden osallistumista hankesuunnitelman mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja nuorten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy ovat tavoitteita, joihin pyritään vastaamaan toimintamalleja kehittämällä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys -5 5
Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa. Osan luovien alojen toiminnasta liittyy kierrätysmateriaalien uusiokäyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen -5 5
Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa. Hämeenlinnan kaupungin kestävän kehityksen ohjelmassa hyvän työllisyyden hoidon katsotaan välillisesti edistävän myös ekologista kestävyyttä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus -5 5
Hankkeen toiminnalla sinällään ei ole arvioitu olevan vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -5 5
Hankeen ei suunnitteluvaiheessa ole arvioitu lisäävän ympäristökuormitusta. Kierrätysmateriaalien uusiokäyttö voi pieneltä osin vähentää sitä. Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet -5 5
Ympäristöministeriön nettisivuilta on selvitetty Natura 2000 -alueet. Suunnitteluvaiheessa hankkeella ei arvioida olevan toimintaa Natura 2000 -alueella. Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet -5 5
Osa hankkeen toiminnasta liittyy kierrätysmateriaalien uusiokäyttöön. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen lisää vastuunkantoa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö -5 5
Hankkeella ei ole arvioitu olevan vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen lisää vastuunkantoa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen -5 5
Hankkeessa toteutettavat yrittäjyyskokeilut voivat marginaalisesti kehittää paikallista elinkeinorakennetta. Työelämään pääsy mahdollistaa osallistumisen yhteiskunnan toimintaan sen jäsenenä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hanke muodostaa polkuja nuorille kohti elämänhallintaa ja työelämää.
Liikkuminen ja logistiikka -5 5
Hankkeella ei ole arvioitu olevan vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Yhä useammalla työttömällä nuorella on mahdollisuus päästä mukaan toimintaan, joka on sisällöltään nykyistä rikkaampaa ja tarjoaa mahdollisuuksia koulutukseen ja etenemiseen avoimille työmarkkinoille.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevilla on entistä suurempi mahdollisuus mielekkääseen toimintaan ja työhön. Hankkeen asiakasmäärässä pyritään painottamaan sitä sukupuolta, joka on laajemmin edustettuna kyseisen segmentin työttömissä työnhakijoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla nuorilla on entistä suurempi mahdollisuus mielekkääseen työhön.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hankkeessa toteutetaan uusia luovien alojen toimintoja, jolla odotetaan olevan vaikutusta Hämeenlinnan kulttuurielämän saavutettavuuteen. Syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan kulttuurin keinoin.
Ympäristöosaaminen -5 5
Hankkeella ei ole arvioitu olevan merkittävää vaikutusta ympäristöosaamiseen lukuun ottamatta kierrätysmateriaalien uusiokäyttöä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tuloksena on luotu malli hämeenlinnalaisista ”yhden luukun” nuorten työllisyyspalveluista Stage-tilassa. Hankkeen tuloksena hämeenlinnalaiset nuoret saavat 1) laadukkaita, helposti tavoitettavia, monipuolisia ja kokonaisvaltaisia palveluita tukemaan työhön, yrittäjyyteen ja koulutukseen pääsyä sekä 2) osuvaa ohjausta muihin nuorten palveluihin. Projektissa luotiin valmennusmalli, johon yhteistyötahojen oli helppo ohjata asiakkaitaan tai nuoren itse tulla.

Projektin kohderyhmänä olivat alle 30-vuotiaat hämeenlinnalaiset nuoret, jotka ovat ilman työtä tai opiskelupaikkaa. Projektin päätoimintamuotona oli nuoren tarpeista lähtevä toiminnallinen valmennus, jonka teemoina olivat 1) mediatoiminta, 2) vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen sekä ilmaisu, 3) työllistymisen edistäminen, 4) opintoihin hakeutumisen vahvistaminen, 5) hyvinvoinnin vahvistaminen. Jo alusta lähtien valmennusta lähdettiin kokoamaan sellaiseksi, että sen olisi mahdollista muuttua pysyväksi toiminnaksi hankkeen jälkeen.

Hankkeen tavoitteena oli tukea nuoria työhön ja opintoihin pääsemisessä. Valmennuksessa haluttiin huomioida nuoren elämän eri osa-alueet laajasti, ja ottaa kokonaisvaltainen lähestymistapa nuoren elämään. Työllistymisen edistämisen lisäksi tärkeitä teemoja olivat hyvinvoinnin tukeminen, omien vahvuuksien tunnistaminen ja itsetunnon vahvistaminen. Toteutetut mediatyöt ovat antaneet nuorille mahdollisuuden monipuolisiin työtehtäviin, tukeneet ryhmäytymistä, tarjonneet onnistumisen kokemuksia sekä myös toimineet hankkeen viestinnän keinoina. Media-alalle jatkossa pyrkivien nuorten tekninen osaaminen on kehittynyt, ja alavalinta varmistunut. Opittuja taitoja voidaan kuitenkin hyödyntää monilla aloilla, eikä valmennuksen tarkoitus ole ollut johtaa media-alan opintoihin tai töihin.

Valmennuksesta saatu asiakaspalaute oli hyvää, kokonaisarvosana oli 4,44 (asteikko 1-5). Nuorten kokemuksen mukaan tilaan oli helppo tulla ja käytännön asiat hoituivat helposti (4,65), työntekijät olivat ammattitaitoisia (4,75) ja nuoret saivat tarvitsemaansa tietoa ja tukea (4,58). Mitattavien tavoitteiden saavuttamisen lisäksi valmennus on toiminut pitkään työttömänä olleille nuorille merkittävänä aktivoivana tekijänä.

Yhteistyöverkostojen luominen ja tiedotus on onnistunut hyvin. Tilaston mukaan valmennukseen ohjasi yhteensä 18 eri yhteistyötahoa. Laajan medianäkyvyyden vuoksi oma-aloitteisesti yhteyttä ottaneiden nuorten määrä oli melko suuri, 17 % aloittaneista. Moni nuorista kertoi kuulleensa valmennuksesta ystäviltään.

Määrällisenä tavoitteena oli 200 aloittavaa asiakasta, joista 30% (60hlö) sijoittuu työhön, koulutukseen, yrittäjyyteen. Hankkeessa on toteutunut 100 aloittanutta asiakasta, joista valmennuksen kävi 84 nuorta ja heistä 61 % sijoittunut työhön, koulutukseen ja yrittäjyyteen. Hankkeessa aloittaneiden asiakkaiden tilanne oli haastavampi kuin hankesuunnitelmavaiheessa ajateltiin, joten ohjausryhmän kanssa tehtiin tietoinen valinta keskittyä laadukkaaseen ohjaustyöhön ja saamaan nuorten tilannetta paremmaksi pitkällä tähtäimellä. Aloittaneiden asiakkaiden lisäksi keskustelemassa kävi 43 nuorta, jotka eivät kuitenkaan motivoituneet aloittamaan valmennusta, ja ohjattiin muihin palveluihin. Myös jokainen ei-tavoitteen mukaisesti sijoittunut nuori on ohjattu osuvampaan palveluun.

Jotta valmennusta voitaisiin jatkaa hankerahoituksen jälkeen, lähdettiin alusta alkaen kehittämään eri toimijoiden jalkautumista samaan tilaan Stage-valmennuksen kanssa. Tämä toteutui hyvin, ja keskeiset yhteistyöverkostot saatiin mukaan saman katon alle. Hankkeen päättyessä Stage-valmennus toimi osana Hämeenlinnan Ohjaamon kokonaisuutta ja on yksi Ohjaamon palveluista. Palveluja tuottavien tahojen yhteistyö onkin ollut erittäin tärkeää. Nuorten palvelujen verkostolla on merkittävä rooli nuorten aktivoinnissa. Verkoston toimijat mahdollistavat käytännönläheisen tuen, joka on tärkeää jotta nuoren polku kohti työtä, koulutusta tai kuntoutusta lähtisi etenemään. Polun eteneminen vaatii joskus pitkäjänteistä ja monen tahon oikea-aikaista yhteistyötä nuoren elämän eri nivelvaiheissa.

Projektissa saavutettiin hyviä tuloksia. Projektissa toteutetun valmennustoiminnan parhaat käytännöt jatkuvat Hämeenlinnan kaupungin rahoituksella osana Hämeenlinnan Ohjaamon toimintaa. Valmennustoimintaa koordinoimaan ja vetämään palkataan yksilöohjaaja. Hanke on siis onnistunut kehittämään pysyvää toimintaa.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi