Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20802

Hankkeen nimi: Turvapaikansaaneiden yrityskotoutus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0187690-1

Jakeluosoite: PL 22

Puhelinnumero: 044 497 3117

Postinumero: 90015

Postitoimipaikka: Oulun kaupunki

WWW-osoite: http://www.businessoulu.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SAINE ARI HENRIK

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rahoitusasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.saine(at)businessoulu.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 497 3117

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Eurooppa ja Suomi ovat viimeisen vuoden aikana kokeneet ennennäkemättömän maahanmuuttoaallon meneillään olevan pakolaiskriisin seurauksena. Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 32 000 henkilöä.

Oulussa pakolaisten määrä oli vuoden 2015 lopussa noin 4 000 henkilöä, joista hiukan alle puolet saanee turvapaikan. Suhteessa Oulun väestö koko maan väestöstä on noin 4 %. Nykyisellään Oulussa on yli 10 % maahan saapuneista turvapaikanhakijoista. Yleisenä trendinä Euroopassa on ollut maahanmuuttajien keskittyminen suurimpiin kaupunkikeskuksiin. Pohjois-Suomessa suurin kaupunkikeskus, johon maahanmuuttajat myös jatkossa suuntaavat on Oulu. Suomen neljänneksi suurimpana kaupunkiseutuna Oulun seutu tarvitsee kaikki mahdolliset keinot saapuvien henkilöiden integroimiseksi tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa.

Tällä hankkeella kehitetään turvapaikan saaneiden yritysneuvontapalveluja vastaamaan meneillään olevan maahanmuuttoaallon profiilia ja volyymia, kartoitetaan kansainvälisiä vientiverkostoja ja Invest In -mahdollisuuksia myönteisen päätöksen saaneiden keskuudessa (vientiagenttitoiminta), kerätään tietoa turvapaikan saaneiden StartUp -yrittäjyyteen liittyen, pilotoidaan vaateiden mukaista maahanmuuttajien yrittäjyysvalmennusta valikoituneille myönteisen päätöksen saaneille henkilöille. Lisäksi saadaan tietoa kohderyhmän pidemmän aikavälin koulutustarpeista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Myönteisen turvapaikkapäätöksen Suomeen saaneet henkilöt, joilla on kiinnostusta yrittäjyyteen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritysneuvoja lisää suomalaisten toimijoiden tietoisuutta maahanmuuttajien tarpeista yritysneuvontaan liittyen.

Välillisiä kohderyhmiä ovat esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät, alueelliset yrittäjäyhdistykset, Oulun seudun uusyrityskeskus, Pohjois-Suomen hallituspartnerit, Oulun kauppakamari sekä oppilaitokset ja korkeakoulut. Lisäksi yritykset, TEM konsernin toimijat, koulutusorganisaatiot sekä muut mahdolliset hyötyvät tahot, kuten lupaviranomaiset.

Hankkeen kautta saadaan uusia asiakkaita alueen yrityskiihdyttämö ja –tukitoimintoihin (mm. Yritystakomo, BusinessKitchen jne.).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 196 633

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 184 007

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 295 512

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 245 344

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yrttipellontie 6, 5. krs.

Postinumero: 90230

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
78 % Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista on miehiä. Tällä perusteella voidaan olettaa, että 22 % osallistujista on naisia. Todellinen naisten osallistujamäärä selviää kuitenkin käytännön toiminnassa. Esille voi tulla mm. kulttuurisidonnaisia esteitä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
78 % Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista on miehiä. Tällä perusteella voidaan olettaa, että 22 % osallistujista on naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Paikallinen elinkeinorakenne monipuolistuu maahanmuuttajataustaisten perustamien yritysten kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Turvapaikan saaneiden hyvinvointi paranee merkittävästi, koska tarjotaan tekemistä ja mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Tarjotaan saapuville tasavertaiset mahdollisuudet harjoittaa elinkeinotoimintaa ja työllistyä. Hankkeessa toimii lähtömaiden kulttuuritaustainen henkilö, joka voi tarjota palvelua asiakkaiden omalla kielellä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke ”Turvapaikansaaneiden yrityskotoutus” avasi projektipäällikön silmät. Hankkeessa opittiin paljon siitä, miten ei kannata hoitaa hankkeen kohderyhmää. Osallistujissa oli niitä, jotka olivat lukutaidottomia ja niitä jotka ovat suorittaneet vähintään maisterin tutkinnon.

Hankkeen päätavoitteena oli saada kohderyhmä perustamaan start up -yrityksiä, lisätä vientiä / tuontia ja suunnitella malli, jota voitaisiin käyttää hankkeen kohderyhmään. Mentorointi oli suuri osa projektia ja sitä teki BusinessOulun henkilöstö.

Oppiminen ihmisistä oli ennen kaikkea tärkein asia. Tämän jälkeen voimme keskittyä pehmeisiin arvoihin, joita tarvitaan eteenpäin menemiseksi. Ollakseen yrittäjä tarvitaan perustaitoja, ja kun ne ovat hallinnassa, liiketoiminnalla on paremmat mahdollisuudet onnistua.

Hankkeeseen osallistui epävirallisesti yhteensä yli 1400 pakolaista ja muita maahanmuuttajia. Seitsemäntoista yritystä aloitti toiminnan työllistäen yli 30 henkilöä. Lisäksi yli 30 osallistujaa löysi työpaikan.

Alussa kiinnostus oli hyvin suurta, mutta pakolaisaseman saamisen jälkeen ihmiset lähetettiin ympäri Suomea. Monia asiakkaita menetettiin työn löytämisen vaikeuden tai siksi, että oli liian pieni markkina-alue liiketoiminnan aloittamiseksi.

Koulutustilaisuudet sujuivat hyvin, lisäksi tiedotustilaisuudet ja yrittäjäpäivät eri kielillä auttoivat saavuttamaan hankkeen tavoitteet.

Kaikki numeeriset tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta hankkeen vaatimia virallisten lomakkeiden määrää, asia selitetään myöhemmin raportissa.

Naisosallistujien puute johtui pääasiassa kulttuurisista syistä. Naispuolinen asiantuntijan/työntekijän olisi pitänyt osallistua hankkeen toteutukseen.

Hankkeen kahden ja puolen vuoden ajalta keskeisin oppi on Richard Floridan sanoissa:
Älä holhoa
”Projektityöntekijät ja kaupungin hallinto puhuu usein” ohjauksesta ”ja” neuvonnasta ”- ikään kuin kaupunki voi opettaa ulkomaalaisille, kuinka olla ihmisiä. Vaikka harkitsemme "työharjoittelua" tai "oppimista", se olettaa, että ihmiset tarvitsevat sitä. Usein ulkomailla asuvat ihmiset ovat hyvin päteviä ja heidän ongelmansa esimerkiksi työpaikkojen saannissa johtuvat muista syistä pelkästään koulutuksen puutteesta. Älä käsittele ihmisiä kuin he olisivat ammattitaidottomia. Älä tarjoa tanssia, laulua, urheilua ja ruokaa. Sen sijaan etsi lahjakkuutta, tietämystä ja taitoja sekä sitä miten uudet tulokkaat voivat menestyä ja miten luoda ympäristö, jossa sen voi saavuttaa.
(The flight of the Creative Class, Richard Florida, 2005; Coaching across Cultures, P Rosinski, 2003)