Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20807

Hankkeen nimi: Design or Die - luovasta osaamisesta uutta arvoa ja kilpailukykyä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Margit Anttila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: margit.anttila(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 1466

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Oy, 0202422-5
Lapin yliopisto taiteiden tiedekunta, 0292800-5
Aalto-yliopisto, 2228357-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen paatavoite on lisata muotoilun ja luovan osaamisen mahdollisuuksien tunnistamista ja hyodyntamista
kilpailukykytekijana eri toimialojen yritysten, yhteisojen ja strategisten verkostojen kanssa. Luova osaaminen ja
muotoilu nahdaan laaja-alaisena ja strategisena keinona vahvistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelaman arvonluontia ja
kilpailukykya. Hankkeessa vahvistetaan luovien alojen sisaista ja eri toimijaverkostojen yhteistyota hyodyntamalla
monialaisia toimintatapoja- ja siihen perustuvaa osaamista. Hanke tahtaa myos luovien alojen ammattilaisten,
harrastajien ja opiskelijoiden tyollistymisen edistamiseen.

Tavoitteet:
1. Lisata muotoiluajattelun ja -osaamisen hyodyntamista yritysten ja julkisen sektorin monialaisissa tuotepalvelukehitys
seka innovaatioprosesseissa ja strategisessa suunnittelussa.
2. Uudistaa ja monialaistaa muotoilukoulutuksen toteuttamisen tapoja, vahvistaa koulutuksen yritys- ja
tyoelamalahtoisyytta ja parantaa koulutuksen osuvuutta vastaamaan paremmin yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin.
3. Vahvistaa opettajien, kouluttajien ja yritysneuvojien osaamista monialaisten innovaatioprosessien fasilitoinnista ja
johtamisesta seka valmennusosaamista liittyen asiakaslahtoiseen arvonluontiin, innovaatio-, liiketoiminta-, ja
kansainvalistymisosaamiseen.
4. Kehittaa luovien alojen ammattilaisten markkinointi- ja myyntiosaamista seka siihen liittyvia kohdennettuja
yrittajyyden tukipalveluja.
5. Vahvistaa ymmarrysta muotoilun ja luovan osaamisen mahdollisuuksista strategisena, kilpailukykya vahvistavana
tekijana seka juurruttaa hankkeessa syntyvaa osaamista ja toimintatapoja osaksi alan koulutusta.

Toimenpiteet:
1. Yritysten tarpeiden tunnistaminen jarjestamalla alueellisia yhteissuunnittelutyöpajoja, joissa yritysten liiketoimintaan
ja tuotekehitykseen liittyvia haasteita ratkotaan yhdessa opiskelijatiimien kanssa.
2. Yhteiskehittamisen ketterat kokeilut yhteistyossa yritysten, partnerioppilaitosten ja jarjestojen kanssa. Toteutetaan
monialaisia innovointityopajoja ja -leireja, kansainvalisia design- ja liiketoiminta-hackathoneja ja verkkovalitteisia
massaluentoja seka jarjestetaan yhteissuunnittelutyopajoja yritysten kanssa, joissa luodaan konsepteja muotoilun ja
median hyodyntamisesta myynnin, markkinoinnin ja strategisen johtamisen keinona.
3. Hyvien kaytantojen ja koulutuksen toteuttamistapojen benchmarkkaus. Tutustutaan Itameren alueen hankkeisiin ja
tiivistetaan yhteistyota ja hyvien kaytantojen vaihtoa CIRRUS ja CUMULUS verkostojen kanssa seka tehdaan
opintomatkat EU:n johtaviin muotoilua innovatiivisilla tavoilla hyodyntaviin osaamiskeskuksiin, oppilaitoksiin ja
klustereihin.
4. Kokeiluissa ja pilotoinneissa syntyvien materiaalien ja aineistojen pohjalta kehitetaan verkkoaineistoja ja -toteutuksia
kaikkien partnereiden kayttoon ja jatkohyodynnettavaksi.
5. Koulutuskokeilujen tuloksellisuuden arviointi seka kokeilujen tulosten levittaminen sahkoisten ja painettujen
julkaisujen avulla.
6. Muotoilualan opettajille, kouluttajille ja yritysneuvojille, suunnattujen valmennusohjelmien suunnittelu ja pilotointi
(monialaiset toteutukset).
7. Jarjestojen yritysneuvontapalvelujen kehittaminen muotoilu- ja luovien alojen ammattilaisille mm. palveluiden
hinnoittelu, IPR- tyokalut ja tekijanoikeussalkku seka Uusyrityskeskusten yritysneuvojien luovien alojen liiketoiminnan
ymmarryksen vahvistaminen jarjestamalla tyopajan liittyen yhteisen toiminnan suunnitteluun.
8. Korkeakouluopiskelijoille suunnattujen luovien alojen yrittajyyden tukipalvelujen ja materiaalien kehittaminen.
9. Viestinta ja tiedottaminen hankkeen aikana ja hankkeen paattymisen jalkeen seka nakyvyyden lisaaminen
jarjestamalla korkeanpaikan innovaatioleiri ja hankkeen esittelytapahtuma osana Lahti Design Weekia ja MM 2017
kisojen yhteydessa.

Hankkeessa syntyy tuloksina:
- Lisaantynyt muotoiluajattelun ja -osaamisen mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyodyntaminen yritysten ja julkisen
sektorin moinialaisissa tuote- ja palvelukehitys seka innovaatioprosesseissa ja strategisessa suunnittelussa
- Muotoilulahtoisen monialaisen liiketoiminnan ja yrittajyyden tukimateriaalit ja julkaisut yritysten, partnerioppilaitosten
ja jarjestojen kayttoon
- Opas muotoilun hyodyntamiseen myynnin, markkinoinnin ja strategisen johtamisen alueella
- Itameren alueen hyvien kaytantojen ja innovatiivisten koulutustapojen case-kuvaukset
- Ammattilaisille, opettajille ja yritysneuvojille suunnatut valmennusohjelmat ja innovaatiosessiot
- IPR -tyokalupakki ja hinnoittelu -tyokalu
- Nakyvyys julkaisujen ja tapahtumien avulla kuten Lahti Design Week 2017 ja innovaatiotapahtuma MM 2017 kisojen
yhteydessa

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat muotoilu- ja luovan alan ammattilaiset (mm. media-ala), kouluttajat, yritysneuvojat sekä korkeakouluopiskelijat ja opettajat. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin ja pilotointeihin osallistuu muiden alojen yritykset ja julkisen sektorin toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muotoilu-, media-, suunnittelu- ja viestintäpalveluja käyttävät pk-yritykset, yhteisöt ja julkisen sektorin toimijat, jotka eivät vielä tunnista muotoilun ja luovan osaamisen mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös alan järjestöt ja muut sidosryhmät, joiden kautta levitetään hankkeen tuloksia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 416 005

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 408 670

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 530 898

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 521 537

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 68

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 91

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön sukupuolinäkökulmaanalyysi pohjautuu erityisesti muotoiluyrittäjyyteen liittyviin aiempiin tutkimuksiin ja niissä esiintyviin sukupuolinäkökulmiin ja sukupuolten väliseen jakaumaan: Ornamon ja Taito –liiton yrittäjyys ja ammattilaisselvitykset, yliopistoissa viimeisen viiden vuoden aikana toteutettu muotoilualan yrittäjyyden monografinen tutkimus, Lahden Muotoilu- ja taideinstituutin Amerin säätiön yhteistyön vuositeeman 2015 naiset muotoilijoina ja naiskuluttajat löydökset.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tietoa sukupuolen ja siihen liittyvän sukupuolisensitiivisen ja sukupolviälykkään tasa-arvon haasteista ja ratkaisuista design pohjaisessa arvon luomisessa asiakkaille kerätään hankkeen aikana. Haasteisiin pyritään löytämään ratkaisuja monialaisesta kehittämistoiminnasta. Se voi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, koska tietyillä aloilla toimivat ammattilaiset ovat usein jakautuneet sukupuolen mukaisesti ja monialaisuus tuo kumpaakin sukupuolta olevat toimijat yhteen muodostaen yhteissuunnittelun avulla parhaassa tapauksessa win-win osaamistilanteita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan lisätä luovan osaamisen mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä kilpailukykytekijänä eri toimialojen yritysten, yhteisöjen ja strategisten verkostojen kanssa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeen oma kehittämistyö on tarkoitus valtakunnallisena, pitkien välimatkojen hankkeena toteuttaa niin, että etäyhteyksiä hyödynnetään matkustamisen sijaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Tähän pyritään sekä päästöjä vähentämällä itse hanketoiminnassa että myös hankkeen tulosten toiminnallisuuden osalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei varsinaisesti vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei varsinaisesti vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei varsinaisesti vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Osallistujat voivat oppia monialaisen kehittämistyön kautta myös ottamaan paremmin huomioon materiaalien kierrätykseen ja jätteiden hyötykäyttöön liittyvät mahdollisuudet
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Osallistujat voivat oppia monialaisen kehittämistyön kautta myös ottamaan paremmin huomioon uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuudet.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Monialaisiin teemoihin liittyy vahvasti paikallisesti vaikuttavia toimialoja. Luova osaaminen tuodaan vahvemmin mukaan aluekehittämiseen. Eri partneripaikkakunnilla mahdollisuudet voivat olla osin toisistaan poikkeavia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa luova osaaminen ja muotoilu nähdään laaja-alaisena ja strategisena keinona vahvistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän aineetonta arvonluontia ja kilpailukykyä.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hankkeen oma kehittämistyö on tarkoitus valtakunnallisena, pitkien välimatkojen hankkeena toteuttaa niin, että etäyhteyksiä hyödynnetään matkustamisen sijaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hankkeessa kehitettävissä toimintamalleissa monialainen, matalan hierarkian yhteissuunnittelu ja yhteisen ymmärtämisen kehittäminen (sense making) voimaannuttavat osallistujia sekä kehittävät yhteisöllisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hanke edistää tasa-arvoa kehittämällä monialaista, matalan hierarkian yhteissuunnittelua ja yhteisen ymmärtämisen kehittämistä (sense making). Poikkialaisten ratkaisujen yhteissuunittelussa korostuu eri alojen ja eri suuruisten toimijoiden välinen tasa-arvoinen yhteistyö.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 6
Hierarkisesti matalassa, monialaisessa yhteissuunnittelussa erilaisten erityistoimialojen ja liiketoiminnan edustajat ovat yhdenvertaisessa kehittäjäroolissa keskenään. Asiakasarvon monipuolisessa etsimisessä otetaan huomioon erilaiset asiakassegmentit ja heidän tarpeensa ja halunsa.
Kulttuuriympäristö 5 6
Luova osaaminen tuodaan erilaisten kasvu- ja rakennemuutosalojen käyttöön kulttuurisena voimavarana esimerkiksi asiakasarvon monipuoliseen luomiseen yhä immateriaalisempaan ja elämyksellisempään suuntaan. Taloudellisen kulttuurin muutos markkinataloudesta erilaisiin uusiin talouden, kuten jakamistalous, muotoihin muuttaa kulutuskulttuuria. Tämän muutoksen vaatimukset otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hankkeen osallistujat oppivat ottamaan omassa toiminnassaan huomioon ympäristömyötäisten ja systeemisten ratkaisujen mahdollisuudet, kuten arvokonseptien perustamisen erilaisiin uusiin taloudellisiin toimintatapoihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa on kehitetty tapoja hyödyntää muotoiluosaamista laaja-alaisesti eri toimialoilla ja erilaisissa organisaatioissa. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet koulutuskokeilut, yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittäminen, erilaisten koulutusten ja tapahtumien toteuttaminen, kansainvälisen yhteistyön kehittäminen muotoilualan verkostoissa sekä verkkoaineiston tuottaminen korkeakoulujen käyttöön. Hankkeessa muotoiluosaaminen on nähty strategisena keinona lisätä yritysten kilpailukykyä.

Kehittämiskohteiksi hankkeessa on nostettu ammatissa toimivien muotoilijoiden sekä muotoilualaa opiskelevien liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Tämän lisäksi on tarkasteltu muotoilualan koulutuksen muutosta ja rakennettu yhteistyötä kansainvälisten muotoilualan verkostojen kanssa. Erityisenä kehittämiskohteena on ollut eri toimijoiden immateriaalioikeuksiin liittyvän osaamisen kehittäminen. Lisäksi on kehitetty muotoilijoiden osaamista tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen sekä henkilöbrändin rakentamiseen liittyen.

Hankkeessa on toteutettu kymmeniä koulutuskokeiluja, joiden tavoitteena on ollut löytää uudenlaisia tapoja tuottaa työelämän tarpeita vastaavaa muotoiluosaamista. Hankkeessa on kehitetty muun muassa muotoilukoulutuksen yritys- ja työelämälähtöisyyttä. Lisäksi on kehitetty muotoilualan opettajien ja yritysneuvojien osaamista erityisesti immateriaalioikeuksiin liittyen.

Toimenpiteiden kohderyhmänä ovat olleet muotoilu- ja luovan alan ammattilaiset, kouluttajat, yritysneuvojat sekä korkeakouluopiskelijat ja opettajat. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin ja pilotointeihin on osallistunut muiden alojen yrityksiä sekä julkisen sektorin toimijoita.

Toimenpiteiden tuloksena on syntynyt useita julkaisuja, joissa on käsitelty muun muassa muotoilualan koulutuksen muutosta, muotoilijan ammatti-identiteetin kehittymistä sekä muotoilua strategisena työvälineenä. Hankkeen aikana on kehitetty muun muassa ammattimuotoilijoiden sekä oppilaitosten käyttöön muotoilualan toimijoille suunnattu immateriaalioikeuksien työkalupakki.