Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20810

Hankkeen nimi: Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat – varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0948320-5

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 029 525 0800

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.ara.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sina Rasilainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sina.rasilainen(at)ara.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295250809

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kuopion kaupunki, 0171450-7
Lahden kaupunki, 0149669-3
Espoon kaupunki, 0101263-6
Tampereen kaupunki, 0211675-2
Vantaan kaupunki, 0124610-9
Jyväskylän kaupunki, 0174666-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nykyinen sektoroitunut asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden järjestäminen ei tue riittävästi asunnottomuuden varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisemistä, vaan aiheuttaa asunnottomuuden uusiutumista ja hidastaa siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Tämä hanke keskittyy erityisesti ennaltaehkäisevän asunnottomuustyön kehittämiseen ja juurruttamiseen kunnissa. Hanke on osa hallituksen 2016 käynnistyvää Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa (AUNE).

Hankkeessa toteutetaan kehittämisprosessi, jossa kunnissa laaditaan ja jalkautetaan asunnottomuuden ennaltaehkäisyn strategiat. Samalla vahvistetaan kokemusasiantuntijuuden ja asiakasosallistumisen rakenteita sekä kokeillaan uusia asunnottomuustyön toimintatapoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa kaupungeissa:
- Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kannalta paikallisesti olennaisten tahojen muodostaman monialaisen verkoston kokoamista
- Asunnottomuuteen johtavien polkujen ja riskiryhmien sekä yhteisasiakkuuksien tunnistamista
- Ennaltaehkäisevän toimenpidekokonaisuuden laatimista ja jalkauttamista
- Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä prosessin eri vaiheissa.

Valtakunnallisella tasolla hankkeessa kehitetään ja levitetään asunnottomuustyön käytäntöjä laajassa verkostoyhteistyössä sekä edistetään innovatiivisten toimintamallien kokeiluja. Yhteiskehittämisessä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet minimoimalla matkustaminen ja luomalla pysyviä verkkokokoustamisen ja -kouluttamisen käytäntöjä.

Hankkeessa kehitettävä toimintamalli nojaa Asunto ensin -periaatteeseen, jossa asumisen turvaaminen nähdään edellytyksenä yksilön kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin käynnistymiselle, osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistumiselle sekä tätä kautta etenemiselle kohti työelämää.

Koko hankkeen keskeinen vaikutus lyhyellä aikavälillä on asunnottomuuden väheneminen. Kun tästä saavutettavat säästöt kohdennetaan ennaltaehkäiseviin investointeihin, tarve korjaavaan asunnottomuustyöhön vähenee. Yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttamisella saavutetaan yhteiskunnalle noin 15 000 euron vuotuiset kustannussäästöt, joten asunnottomuuden ehkäisytyöllä saavutetaan kaiken kaikkiaan merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä.

Koska asunnottomista suuri osa on miehiä, asunnottomien palvelut on perinteisesti rakennettu tästä näkökulmasta. Koti ympäristönä hahmottuu kuitenkin usein eri tavoin naisten ja miesten kokemuksissa. Hankkeessa sukupuoleen liittyvät erityisyydet huomioidaan kuntien ennaltaehkäisystrategioiden laadinnassa kohderyhmien tunnistamisesta aina toimenpidetasolle saakka.

Hankkeen päätoteuttajana ja koordinoijana toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Osatoteuttajina on kuusi kuntaa: Espoo, Vantaa, Tampere, Kuopio, Jyväskylä ja Lahti. Hankkeella on yhteistyökumppaneina muita kuntia sekä paikallisia ja kansallisia järjestöjä sekä hankkeita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Asunnottomuutta tai asunnottomuuden uhkaa kokeneet kokemusasiantuntijat, jotka eivät kuulu hankkeen varsinaiseen henkilöstöön. Kokemusasiantuntijat edustavat kaupunkien valitsemasta painopisteestä riippuen asunnottomuuden eri kohderyhmiä esim. pitkäaikaisasunnottomia, lastensuojelun jälkihuoltonuoret, maahanmuuttajia tai mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Kokemusasiantuntijoita tulee olemaan noin 1-2 kaupunkia kohden eli yhteensä noin 10. Lisäksi hankkeeseen palkataan ainakin yksi kokemusasiantuntija kuhunkin kaupunkiin osaksi varsinaista hankehenkilöstöä.

Kaupunkien strategiaprosessia viedään läpi yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kokemusasiantuntijat tuovat oman asiantuntemuksensa osaksi palveluprosessien kehittämistä, jolloin asiakasnäkökulma huomioidaan startegiaprosessin kaikissa vaiheissa. Kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea hyödynnetään myös kuntien työssä hankkeen välillisten kohderyhmien kanssa. Kokemusasiantuntijoiden osallistamisella toivotaan olevan sekä vaikutuksia strategiaprosessin lopputulokseen että kokemusasiantuntijoiden oman elämän osallisuuden kokemuksiin. Hankkeessa seurataan tätä kehitystä hankkeen aikana. Lisäksi seurataan ja raportoidaan kokemusasiantuntijuudeen hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja hyviä käytäntöjä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa on kolme välillistä kohderyhmää:
1. Huono-osaisin asunnottomien ryhmä, jonka asunnottomuus uhkaa uusiutua
2. Henkilöt, jotka uhkaavat joutua asunnottomiksi tai ovat juuri joutuneet asunnottomiksi

Nämä kohderyhmät pitävät sisällään mm. seuraavia asunnottomien ryhmiä:

- Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ja –kuntoutujien sekä vapautuvien vankien asunnottomuuden uusiutuminen
- Asunnottomana olevat tai asunnottomuuden uhkaamat nuoret
- Lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten asunnottomuus
- Asumisessaan, toimeentulossa ja vuokranmaksussaan vaikeita ongelmia kohtaava osa aikuisväestöstä
- Asunnottomina olevat tai asunnottomuuden uhkaamat maahanmuuttajat ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat

On tärkeää huomioida, että todellisuudessa nämä ryhmät ovat päällekkäisiä ja todellisuudessa monet eri huono-osaisuuteen liittyvät tekijät kasautuvat samoille henkilöille.

3. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös muut kunnat ja kuntatoimijat sekä alan järjestöt, jotka hyötyvät hankkeessa kehitetyistä toimintamalleista ja voivat hyödyntää niitä omassa toiminnassaan. Lisäksi hyödynsaajia ovat kansallisella tasolla eri ministeriöt ja asiantuntijaorganisaatiot sekä kansainvälisellä tasolla eurooppalaiset alan toimijat, joihin AUNE-ohjelman kautta on olemassa vahvat yhteydet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 181 974

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 983 854

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 099 357

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 229 817

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Asunnottomuuden tilastoinnin keskeisin väline Suomessa on ARA:n vuosittain toteuttama asunnottomuusselvitys. ARA:n selvityksen (1 /2015) mukaan vuonna 2014 noin 23 % asunnottomista oli naisia. Vuoteen 2013 verrattuna naisten asunnottomuus pieneni noin 9 % ja pitkäaikaisasunnottomuus yli 20 %. Naisten asunnottomuus kääntyi nousuun vuonna 2010 ja vuonna 2012 asunnottomia naisia oli lähes 2 000. Vuonna 2014 naisten asunnottomuus laski noin 1 700 henkilöön. Pääosa asunnottomista (noin ¾) on siis miehiä eli asunnottomuus koettelee erityisesti miehiä. Asunnottomuutta siis tilastoidaan ja seurataan sekä palvelumuotoja kehitetään Suomessa myös sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asunnottomien palveluja on perinteisesti kehitetty miesten lähtökohdista, koska suurin osa asunnottomista on ollut ja on edelleen miehiä. Naisten asunnottomuutta ovat Suomessa tutkineet mm. Riitta Granfelt ja Riikka Haahtela. Riitta Granfeltin naisten asunnottomuudesta kertova väitöskirja vuodelta 1998 on ollut se tutkimus, johon Suomessa on viime vuosikymmeninä nojauduttu puhuttaessa naisten asunnottomuudesta. Granfeltin tutkimusta voitaneen pitää monelta osin myös lähtölaukauksena naiserityisen asunnottomuustyön käynnistymiselle ja kehittymiselle Suomessa. Naiserityistä asunnottomuustyötä Suomessa on kehittänyt mm. Helsingin diakonissalaitos. Naisille on myös omia asumisyksiköisä. Haahtelan vuonna 2015 julkaistun väitöskirjan mukaan naisten asunnottomuus on suurelta osin piiloasunnottomuutta, mikä tekee ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja vaikeuttaa naisten tarpeisiin vastaavien palvelujen kehittämistä. Piiloasunnottomuus tarkoittaa sitä, että naiset majailevat tuttavien ja sukulaisten luona vailla tietoa vakinaisesta asunnosta. Naistyön palvelut ovat monella tapaa ennalta ehkäiseviä palveluita. Niiden avulla voidaan ennaltaehkäistä naisten asunnottomuutta ja vähentää heidän tarvettaan käyttää terveydenhuollon päivystyspalveluita. Oikein kohdennettuna naistyö kannattelee naisia, tukee heitä irrottautumaan asunnottomuudesta sekä mahdollistaa naisille kuntoutumisen ja toipumisen. Vaikka osa naistyön toimintamuodoista on päättynyt, osa on juurtunut pysyvästi. Jatkossa on tutkimuksen avulla tarve tuoda esiin naisten asunnottomuuden ilmiötä 2010-luvulla ja eritellä sitä, miten pystymme entistä paremmin vastaamaan palveluiden avulla naisten tarpeisiin. Sukupuolinäkökulman huomioiminen asunnottomuustyössä tarkoittaa myös miesten erityistarpeiden huomioimista asunnottomuustyössä, koska pääosa asunnottomista on yhä miehiä. Erityisesti miehillä mielekkään tekemisen ja työtoiminnan mahdollisuuksien tarjoaminen hyvin matalalla kynnyksellä osana asumispalveluja korostuu. Vähentämällä asunnottomuutta edistetään etenkin miesten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa. Koti ympäristönä hahmottuu usein eri tavoin naisten ja miesten kokemuksissa. Hankekunnissa asunnottomuuden ennaltaehkäisystrategioiden laatimisen ensimmäinen vaihe on tunnistaa asunnottomuuden riskiryhmät ja asunnottomuuteen johtavat polut. Tunnistamisvaiheessa riskitekijöitä tarkastellaan sekä mies- että naisnäkökulmasta. Täten tunnistetaan mahdolliset erityisyydet, jotka huomioidaan strategioiden laadinnassa myös toimenpidetasolla. Myös kokemusasiantuntijoiksi valitaan sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeella on pääosin välillinen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hankkeen hallinnoija ARA kuuluu Ympäristöministeriön alaisuuteen ja ministeriö on vahvasti mukana hankkeen toteutuksessa. Ministeriön toiminnassa luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toiminnan keskiössä. Ministeriössä on käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä YM -ekovirasto. Järjestelmässä seurataan ympäristöministeriön matkustamisen, hankintojen, kiinteistönpidon (energia- ja vedenkulutus sekä jätteet), paperin kulutuksen (julkaiseminen, kopiointi, tulostaminen) ympäristövaikutuksia. Henkilöstöä kannustetaan toteuttamaan ympäristöjärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Maailman luonnonsuojelujärjestö WWF on myöntänyt Ympäristöministeriölle Green Office -merkin käyttöoikeuden. Hankkeessa noudatetaan soveltuvin osin em. järjestelmää ja levitetään luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevia käytäntöjä osana hankkeen toteutusta. Hankkeessa kehitetään monialaista yhteistyötä ja palvelumalleja, mitkä osaltaan vähentävät sekä hallinnollista työtä että palvelun käyttäjien liikkumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeella on välillinen vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Hanke ei lisää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja välillisesti jopa vähentää niitä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä sekä kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. Kokoukset järjestetään matkustamisen vähentämisen kannalta optimaalisesti. Osa kokouksista pidetään ns. verkkokokouksina LYNC -yhteyttä tai vastaavaa hyödyntäen. Samalla vahvistetaan verkkokokouskäytäntöä ja osaltaan vaikutetaan siihen, että tulevaisuudessa yhä suurempi määrä kokouksista tullaan järjestämään ainakin osittain verkkokokouksina etäyhteyksiä hyödyntäen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hanke ei suoraan kohdistu eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen eikä toimintaa kohdenneta luonnonsuojelualueille, hankkeella voi olla välillisiä vaikutuksia. Luonnonvarojen kestävään käyttöön ja jätteiden määrän minimoimiseen panostetaan. Kasvihuonekaasuja pyritään vähentämään mm. minimoimalla matkustaminen (erityisesti lentomatkustaminen) ja suosimalla verkkokokouksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Hanke vaikuttaa välillisesti mm. ilmaan ja kasvihuonekaasujen leviämiseen. Hankkeessa matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä sekä kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. Kokoukset järjestetään matkustamisen vähentämisen kannalta optimaalisesti. Osa kokouksista pidetään ns. verkkokokouksina LYNC -yhteyttä tai vastaavaa hyödyntäen. WWF on myöntänyt Ympäristöministeriölle Green Office -merkin käyttöoikeuden. Ympäristöministeriötä hyödynnetään hankkeen kokous- ja seminaaripaikkana. Ekovirastona ministeriö kuormittaa ilmaa mahdollisimman vähän ja vaikuttaa osaltaan mm. Helsingin keskustan ilmanlaadun pysymiseen mahdollisimman hyvänä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. Hankkeessa toiminnassa huomioidaan em. tavoitteet mahdollisuuksien mukaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja (esim. Ympäristöministeriö) ja hankkeen organisoimissa tapahtumissa vältetään systemaattisesti kertakäyttömateriaaleja ja suositaan paikallisia tuotteita. Aina, kun on tarkoituksenmukaista hankkeessa käytetään sähköistä asiointia ja vältetään turhia paperitulosteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei hahmotettavia vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeen tapahtumissa yms. suositaan mahdollisuuksien mukaan paikallisia tuotteita ja palveluita. Valtakunnallinen koordinoitu yhteiskehittäminen tukee mm. hyvien käytäntöjen leviämistä ja käyttöönottoa eri alueilla, näin edistetään mm. alueellisten palveluiden kehittämistä. Ihmisten osallisuuden vahvistaminen edistää yhteisöjen toimintaa ja lisää taloudellista toimeliaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Ennaltaehkäisevien asunnottomuusstrategioiden kehittäminen kaupunkeihin on hankkeen keskeinen tavoite. Kehittämistyötä tehdään yhteiskehittämisenä mukana olevien kaupunkien, valtionhallinnon, järjestöjen, yritysten ja asiakkaiden kanssa hyödyntäen toimijoiden erityisosaamista. Em. strategioiden ja niihin liittyvien uusien palvelumallien käyttöönotto uudistaa mm. palvelujärjestelmää ja resurssiohjausta, madaltaa professioiden rajoja ja vahvistaa asiakkaiden roolia palveluprosesseissa. Hankkeella on merkittäviä vaikutuksia aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä valtakunnallisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kotimaan matkoissa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. Lisäksi edistetään verkkokokousten käyttöä ja minimoidaan matkustamista. Kaupunkikohtainen neuvonta ja tuki hoidetaan mahdollisimman paljon sähköisesti. Kokouspaikat valitaan mahdollisimman helposti saavutettaviin paikkoihin
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla elävien osallisuuden vahvistaminen on yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista. Haettavaa rahoitusta kohdennetaan mm. kokemusasiantuntijoiden palkkaamiseen osatoteuttajina oleviin kaupunkeihin. Kokemusasiantuntijat ovat mukana kehittämisprosessin kaikissa vaiheessa tuoden esiin erityisesti asiakasnäkökulmaa. Tukemalla asiakkaita säilyttämään asuntonsa mahdollistetaan heidän jatkamisensa työelämässä (asunnottomuus johtaa pitkittyessään useimmiten myös työttömyyteen). Vastaavasti parannetaan työttömien työllistymisenedellytyksiä turvaamalla asuminen. Asumisen turvaaminen luo pohjan myös kuntoutumiselle kohti työelämää ja työllistymiselle. Hankkeessa huomioidaan myös työhyvinvoinnin näkökulma. Tukemalla sektori- ja ammattirajat ylittävien työmuotojen kehittämistä sekä levittämällä hyviä käytäntöjä vähennetään päällekkäistä työtä ja tuodaan uudenlaista ratkaisukeinoja haastaviin asiakastilanteisiin. Tämä vapauttaa resursseja, lisää hallinnan tunnetta ja vahvistaa työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Asunnottomien palveluja on perinteisesti kehitetty miesten lähtökohdista, koska suurin osa asunnottomista on ollut ja on edelleen miehiä. Riitta Granfeltin tutkimusta naisten asunnottomuudesta voitaneen pitää lähtölaukauksena naiserityisen asunnottomuustyön käynnistymiselle ja kehittymiselle Suomessa. Naiserityistä asunnottomuustyötä Suomessa on kehittänyt mm. Helsingin diakonissalaitos. Naisille on myös omia asumisyksiköitä. Em. välttämätöntä, koska asunnottomat naiset elävät erityisen haavoittuvassa tilanteessa. Tasa-arvon huomioiminen asunnottomuustyössä ja hankkeessa tarkoittaa naiserityisyyden huomioimisen lisäksi myös miesten erityistarpeiden huomioimista asunnottomuustyössä, koska pääosa asunnottomista on yhä miehiä. Erityisesti miehillä mielekkään tekemisen ja työtoiminnan mahdollisuuksien tarjoaminen hyvin matalalla kynnyksellä osana asumispalveluja korostuu. Koti ympäristönä hahmottuu usein eri tavoin naisten ja miesten kokemuksissa. Kaupunkikohtaisten ennaltaehkäisevien asunnottomuusstrategioiden suunnittelussa ja juurruttamisessa huomioidaan tasa-arvon edistäminen hyödyntäen em. osaamista
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 9
Hankkeen välillinen kohderyhmä (hyödynsaajat) ovat huono-osaisin kansalaisten ryhmä eli asiakkaat, joiden asunnottomuus uhkaa uusiutua (pitkäaikaisasunnottomat), sekä myös ryhmät, jotka uhkaavat ajautua asunnottomuuteen. Yhdenvertaisuuden edistäminen on hankkeen lähtökohta. Hankkeella vähennetään asunnottomuutta, eriarvoistumista ja terveyserojen kasvua eli parannetaan yhdenvertaisuuden toteutumista huomioiden mm. maahanmuuttajien, romanien ja rikosseuraamusasiakkaiden erityistarpeet heidän asunnottomuuden ehkäisemiseksi.
Kulttuuriympäristö 0 5
Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmien toimivuuden parantaminen edistävät yhteisöjen toimintaa ja paikallisten kulttuuriympäristöjen vahvistumista. Panostamalla hajautettujen asumisratkaisujen-/palvelujen kehittämistä (asuminen ns. normaaleissa vuokra-asuinnoissa) tuetaan kaupunkirakenteen säilymistä monipuolisena ja kulttuurisesti rikkaana. Tukemalla eri väestöryhmien välistä luonnollista vuorovaikutusta asuinympäristöissä edistetään osaltaan integraatiota, monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei mainittavia toimenpiteitä

9 Loppuraportin tiivistelmä

-