Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20814

Hankkeen nimi: Pallo haltuun

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.10.2016 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion Rouvasväenyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0171479-3

Jakeluosoite: Piispankatu 8

Puhelinnumero: 017-308111

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.designkuopio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TANNINEN-KOMULAINEN EIJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.tanninen-komulainen(at)designkuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7318000

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoite on edistää maahanmuuttajanuoria ja heidän perheitä (vanhemmat ja sisarukset) kotoutumaan Kuopioon. Hankkeessa lähdetään yhdistämään muotoiluajatteluun pohjautuvaa yhteissuunnittelun ja muotoilun toimintatapoja jalkapallokulttuurin ympärille. Pallo haltuun –hankkeeseen osallistuvien yhteinen mielenkiinto on jalkapallo, joka yhdistää taustoiltaan hyvin erilaisia nuoria ja heidän perheitään. Muotoilijat, Junior KuPS ja Pallokissat -seuran nuoret ja heidän perheensä sekä paikallinen jalkapalloseura KuPS ja muut asiantuntijat ja sidosryhmät, rakentavat yhdessä toimivampaa ja viihtyisämpää jalkapallostadionia, yhdessä työskennellen. Työskentely tapahtuu työpajatyöskentelynä, jota johtaa kolme muotoilijaa. Työpajatyöskentelyyn osallistuu nuorten lisäksi heidän perheensä (vanhemmat ja sisarukset). Hankkeen aikana KuPS:n kotikenttä saa uutta ilmettä, kun ” monikulttuurinen muotoilutoimisto” siirtyy pelikentälle.

Luova prosessi on motivoiva ja innostava tapa oppia uusia taitoja. Mukana hankkeessa on Junior KuPS ja Pallokissat -pelaajat sekä Pohjantien koulun valmentavan luokan maahanmuuttajanuoret ja heidän perheensä (vanhemmat ja sisarukset). Yhteissuunnittelu perustuu luovan suunnitteluprosessin kautta tapahtuvaan ilmiöoppimiseen, jossa nuoret työskentelevät yhdessä ammattimuotoilijoiden kanssa. Toimintaa ohjaa muotoiluajattelun toimintamalli. Yhdessä suunnittelu lisää yhteishenkeä ja suvaitsevaisuutta, kasvattaa ryhmässä työskentelyn taitoja ja helpottaa sosiaalisen suhteen muodostumista. Osallistuminen ei edellytä erityistaitoa tai harrastuneisuutta. Luovan prosessin ja tekemisen kautta myös uuden kielen oppiminen on helpompaa, kun kieli konkretisoituu käytäntöön ja sanat voidaan visualisoida. Uuden oppiminen, itselle mieluisaa asiaa tehdessä on tutkitusti tehokkaampaa.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on saada myös maahanmuuttajanuorten perheenjäsenet (vanhemmat ja sisarukset) mukaan työpajatoimintaan, jolloin yhdessä työskentely antaisi heille kokemuksia suomalaisesta kulttuurista, auttaisi luomaan sosiaalisia suhteita ja edistäisi kielitaitoa. Työpajatyöskentely ja käsillä tekeminen madaltaa kynnystä kommunikoida toisten kanssa ja tuo positiivisia kokemuksia uudesta kulttuurista. Saatu kokemus kannustaa perheitä (vanhempia ja sisaruksia) osallistumaan rohkeammin kodin ulkopuoliseen toimintaan myös jatkossa ja kannustaa vanhempia tukemaan omien lasten aktiivisuutta tai kiinnostusta harrastuksia ja uutta elinympäristöä kohtaan.

Työskentelyn välineenä on muotoiluajattelu ja tiimityö. Nuoret saavat projektin aikana aitoa onnistumisen tunnetta, futishuumaa ja pääsevät itse vaikuttamaan elinympäristöönsä, jättäen pysyvän, positiivisen jäljen kotikaupunkiinsa ja KuPS:n kotistadionille. Se kasvattaa nuorten itsetuntoa ja kannustaa luovaan ongelmanratkaisuun ja yhdessä tekemiseen. Jalkapallo-ottelun yksi keskeisimpiä piirteitä on yhteenkuuluvuus ja hyvä pelihenki. Toimintamalli tukee hyvin opetusministeriön laatimaa uutta opetussuunnitelmaa ja muotoiluprosessi on hyvä väline kouluille toteuttaa sitä. Yhteistyö koulun kanssa antaa heille kokemusta ja tietoa osallistavan muotoiluprosessin soveltamisesta kouluympäristöön.

Pallo haltuun -hankkeessa osallistujat havainnoivat jalkapallotapahtumaa ja etsii sieltä muotoilun ongelmia, joita lähdetään yhdessä muotoilijoiden avustuksella ratkaisemaan. Selvittämme, miten jalkapallostadionin pääporttien toimivuutta ja viihtyvyyttä voidaan parantaa muotoilun keinoin. Stadionin ulkoasu vaikuttaa koko lähiympäristön viihtyvyyteen. Hankkeeseen osallistuu lisäksi KuPS:n ja Pallokissojen pelaajat ja valmentajat sekä muu stadionin henkilökunta, jotka toimivat projektissa asiantuntijoiden roolissa. KuPS:n yhteistyöyrittäjät toimisivat Pallo haltuun projektin tukijoina ja asiantuntijoina. Hankkeelle valitaan myös oma kummi tai suojelija. Hankkeen aikana testataan Kuopion Rouvasväenyhdistyksen luomaa Design thinking -toimintamallia ja sen sovellettavuutta eri laajuisiin projekteihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pallo haltuun hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjantien koulun valmistavan luokan maahanmuuttajanuoret ja heidän perheensä, joiden kotoutumista Suomeen halutaan voimakkaasti edistää jalkapallon ja muotoilutyöpajojen avulla. Maahanmuuttajanuorten lisäksi heidän vanhempansa ja sisaruksensa osallistuvat aktiivisesti hankkeeseen ja sen aktiviteetteihin.

Hankkeen kantasuomalaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajanuorten saman ikäiset Juniori KuPSin ja Kuopion Pallokissojen pelaajat sekä heidän vanhempansa.

Hankkeen kohderyhmänä on myös Kuopion palloseura KuPS.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kuopion kaupungin palvelualueet, 3.sektori

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 42 358

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 42 358

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 47 358

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 47 358

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen taustalle on tehty tiedonkeruuta toimialaselvityksistä, muotoilun ja käsityön muuttuneesta roolista ja alan tulevaisuuden haasteista. Selvitystyö on osoittanut, että muotoilua käytetään yhä enemmän myös immateriaalisen ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämisprosessissa. Selvityksissä näkökulmat ovat itse alan toiminnassa, ei toimijoiden sukupuolijakaumassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toteuttamisessa ja hankkeen toimintaympäristöä, tilanteita, työpajoja sekä ratkaisumalleja analysoidaan sukupuolten tasa-arvonäkökulmasta
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Hankkeen toiminnot eivät vaikuta luonnonvarojen käytön tasapainoon. Työpajatyöskentelyssä otetaan huomioon kestäväkehitys ja materiaalien kierrätettävyys
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeen toiminnat ottavat huomioon kestävänekhityksen näkökulman ja pyrkii tekemääm sen mukaisia ratkaisuja työtapojen ja -tarvikkeiden valinnassa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilman ja kasvihuonepäästöjen vähenemiseen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei liity Natura-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeessa ei synny normaalin kotitalousjätteeksi luokitellun jätteen lisäksi muuta jätettä.Materiaaleissa pyrimme valitsemaan kierrätettyä tai kierrätettävää materiaalia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa ei ole vaikutuksia uusiutuvan energian käytössä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeen toteutukessa käytetään paikallisia toimijoita. Hankkeella pyritään lisäämään paikallisten luovien alojen toimijoiden työtilaisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen toiminnot ja vaikutukset ovat pääsääntöisesti aineettomia
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole etukäteen nähtävissä suoria vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella pyritään parantamaan Kuopiossa asuvien hyvinvointia siten, että heillä olisi uusia vaikutusmahdollisuuksia oman ympäristön viihtvyyden lisäämiseksi. Hankkeella pyritään lisäämään maahanmuuttajien ja nuorten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja kaupungin viihtyvyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeeseen voi osallistua sukupuoleen, sosiaalisenen ryhmään tai kansalaisuuteen katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeessa kokeillaan uudenlaisia tapoja maahanmuuttajaperheiden parempaan kotouttamiseen muotoilun prosessin avulla, yhdessä kantasuomalaisten kanssa työskennellessä. Tavoitteena on näiden toimien kautta tukea nuorten elämänhallintaa ja osaamisen lisäämistä.
Kulttuuriympäristö 10 10
Tavoitteena on lisätä asuinympäristön viihtyvyyttä, parantaa jalkapallostadionin toimivuutta ja sen ulkoasua.
Ympäristöosaaminen 9 7
Hankkeessa kiinnitetään huomiota ympäristöön toimivuuden, estetiikan ja kestävänkehityksen näkökulmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pallo Haltuun oli Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n johtama hanke, jossa yhteistyökumppaneina ja rahoittajina olivat Kuopion kaupunki, Kuopion Palloseura ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Hanketta toteutettiin Kuopiossa lokakuun 2016 ja kesäkuun 2017 välisenä aikana.

Hankkeen tavoitteena oli edistää maahanmuuttajanuorten ja heidän perheidensä kotoutumista Kuopioon sekä muotoiluajatteluun perustuvien työpajojen kautta muokata Savon Sanomat Areenaa entistä toimivammaksi. Kuopion Muotoiluakatemia, Kalevalan koulun valmistavan luokan maahanmuuttajanuoret ja Haapaniemen alakoulun oppilaat sekä joukko huippuasiantuntijoita suunnittelivat ja toteuttivat kevään 2017 aikana Kuopion Palloseuran kotistadionille KuPS-fanialueen. Suunnittelutyö pohjautuu syksyllä 2016 julkaistuun selvitykseen: Kohtaamisesta tunteeseen. Kuopion Palloseuran ottelutapahtuman kehittäminen ja kuopiolaisen jalkapallokulttuurin vahvistaminen.

Pallo Haltuun -hankkeessa on hyödynnetty muotoiluajatteluun ja tutkimukseen perustuvaa Kuopio DESIGN thinking -toimintamallia. Mallissa ilmiötä lähestytään kokonaisvaltaisesti ja ongelmia ratkaistaan eri näkökulmista ja eri alojen asiantuntijoiden avulla. Jalkapalloa lähestytään kokonaisvaltaisesti muotoilun, käsityön, sosiaalisen median sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden näkökulmista. Tämä kokonaisuus yhdistettiin maahanmuuttaja- ja nuorisotyöhön sekä osallisuuden vahvistamiseen. Työpajoissa nuoret oppivat muun muassa yhdessä toimimisen taitoja, ongelmanratkaisua sekä kykyä ymmärtää erilaisuutta ja erilaisia näkökulmia. Yhteistyö suomalaisnuorten kanssa aktivoi lisäksi maahanmuuttajanuorten suomen kielen oppimista ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tätä kautta voitiin myös vaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen Suomeen.

Pallo Haltuun –hankkeen projektipäällikkönä toimi Jarkko Tirronen (YTT) ja muotoilijoina Anna Räisänen, Taina Toropainen ja Anu Jääskeläinen. Hankkeessa oli mukana Kalevalan koulun valmistavan luokan oppilaat opettajansa Essi Vornasen kanssa sekä Haapaniemen alakoulun oppilaita. Elokuvantekijä Jukka Tallinen kuvasi Pallo Haltuun –hankkeesta dokumentin.