|
|
|
Hankekoodi: S20815
Hankkeen nimi: Taitotuunaajat
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Erilaisten oppijoiden liitto ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1750534-7
Jakeluosoite: Vuorikatu 16 A 3
Puhelinnumero: 044 3009693
Postinumero: 00100
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: REINIKAINEN SARIANNA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sarianna.reinikainen(at)erilaistenoppijoidenliitto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 3009693
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomessa on suuri joukko aikuisia, joiden perustaidot – luku-, numero- sekä tieto- ja viestintätekniikkataidot – ovat heikot. Osa heistä on työelämässä mutta vaarassa pudota sen ulkopuolelle, koska he eivät enää selviydy työtehtävistään kasvavien osaamis- ja tehokkuusvaatimusten takia. Osa heistä on koulutuksessa, mutta opiskelu on vaikeaa, hidasta ja kuormittavaa. Osa heistä on työttöminä, ja osa ei ole peruskoulun jälkeen osallistunut lainkaan koulutukseen tai työelämään.
Huomattavalla osalla niistä aikuisista, joilla perustaidot ovat heikot, on todettuja tai toteamatta jääneitä oppimisvaikeuksia. He eivät ole saaneet niiden kanssa selviytyäkseen tukea joko lainkaan tai riittävästi ja oikea-aikaisesti. Oppimisvaikeudet, yleisimpinä lukihäiriö, erilaiset hahmotushäiriöt ja keskittymisvaikeudet, ovat varsin yleisiä: niitä arvioidaan olevan koko väestöstä 20–25 %:lla. Suurimmalla osalla tästä ryhmästä oppimisvaikeutta ei ole kuitenkaan virallisesti todettu, eikä moni edes tiedä, että oma oppimisen hankaluus johtuu synnynnäisestä oppimisvaikeudesta. Lisäksi käsite oppimisvaikeus liitetään usein koulumaailmaan, vaikka synnynnäinen oppimisvaikeus tai oppimisen erilaisuus on ominaisuus, joka kulkee mukana läpi elämän ja vaikuttaa opiskelun lisäksi työelämässä ja monissa arjen toiminnoissa.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa heikkojen perustaitojen takia koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten osaamista ja myönteistä minäkäsitystä. Toisena tavoitteena on kehittää perustaitoja vahvistavan koulutusprosessin malli, joka alkaa kunkin osallistujan lähtötilanteen yksilöllisestä kartoituksesta ja päättyy hänen tukemiseensa koulutukseen tai työelämään hakeutumisessa. Kolmantena tavoitteena on kehittää opetus- ja oppimismenetelmiä, jotka soveltuvat erilaisille oppijoille.
Perustaitojen vahvistaminen ei välttämättä ole vaikeaa, kun opiskelijalla on motivaatio oppimiseen, opiskelun ilmapiiri on kannustava, ja opetuksessa käytetään opiskelijalle sopivia menetelmiä ja tarvittaessa apuvälineitä. Huonot kokemukset koulusta ja omasta oppimisesta ovat saattaneet viedä uskon omiin kykyihin oppia, ja hankkeen keskeinen tehtävä onkin auttaa opiskelijaa löytämään oppimisen ilo ja huomaamaan, että oppiminen itselle luontaisella tavalla onnistuu.
Hankkeen kohderyhmään kuuluu työssä käyviä, opiskelijoita ja työttömiä. Yhteistä heille on se, että he tarvitsevat tiivistä tukea koulutukseen tai työelämään pääsemiseksi tai opinnoissa tai työtehtävissä selviytymiseksi.
Hankkeessa noin 200 osallistujan perustaidot vahvistuvat. Myös heidän itsetuntonsa ja itseluottamuksensa sekä oppimisvalmiutensa vahvistuvat niin, että heidän motivaationsa ja mahdollisuutensa pysyä koulutuksessa tai työelämässä tai päästä koulutukseen tai työelämään kasvavat.
Hankkeessa kehitetty malli perustaitojen vahvistamisen yksilöllisestä koulutusprosessista ja kehitetyt menetelmät erilaisten oppijoiden oppimisen helpottamiseksi edistävät oppilaitoksissa, työelämässä ja TE -palveluissa sekä Kelan ja Työeläkeyhtiöiden järjestämässä kuntoutuksessa tapahtuvaa syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijoiden, työnhakijoiden ja työntekijöiden koulutusta.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on aikuiset, joiden perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa, numeraalisten tietojen tulkitsemisessa, laskemisessa ja/tai tieto- ja viestintätekniikan käyttämisessä ovat heikot. Heillä voi olla keskittymisvaikeuksia, ja heidän oppimis- ja opiskeluvalmiutensa voivat olla heikot. Myös heidän opiskelumotivaationsa voi olla huono. Jos he ovat koulutuksessa tai työelämässä, tehtävistä selviytymisessä on hankaluuksia. Jos taas he eivät ole koulutuksessa tai työelämässä, koulutukseen pääsemisen ja työllistymisen mahdollisuudet ovat heikot.
Kohderyhmään kuuluu työssä käyviä, opiskelijoita ja työttömiä. Yhteistä heille on se, että he tarvitsevat intensiivistä tukea koulutukseen tai työelämään pääsemiseksi tai opinnoissa tai työtehtävissä selviytymiseksi.
Kohderyhmä on rajattu kuitenkin niin, että heikoista perustaidoista tai muista opiskelu- tai työelämävalmiuksien puutteista huolimatta osallistujilla on hankkeessa järjestettävän koulutuksen jälkeen realistiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan tai työelämään.
Toinen hankkeen kohderyhmä on yhteistyökumppaneiden henkilöstöt, jotka osallistuvat hankkeessa järjestettäviin koulutuksiin ja kehittämistyöpajoihin. Näitä ovat erityisesti opettajat ja opinto-ohjaajat aikuisten ammatillisissa oppilaitoksissa ja vapaassa sivistystyössä sekä järjestöjen henkilöstöt. Tarkoitus on saada perustaitoja vahvistavan yksilöllisen koulutusprosessin malli yhteistyökumppaneiden käyttöön. Malliin kuuluu keskeisesti oppimisen apuvälineiden käytön ohjaaminen, mihin toistaiseksi näillä kohderyhmillä on vain vähän osaamista.
Hankkeen aikana koulutuksiin ja kehittämistyöpajoihin kutsutaan myös kouluttajia ja työpaikkavalmentajia työelämästä, työvoimakoulutuksen henkilöstöä TE-palveluista ja aikuisten työpajatoiminnasta sekä Kelan ja Työeläkeyhtiöiden kuntoutuksen suunnittelusta vastaavia toimijoita. Näiden ryhmien avulla hankkeeseen saadaan osallistujia, ja näille ryhmille hankkeen tulokset ovat merkityksellisiä. Tarkoitus on saada hankkeessa tehdyt havainnot ja siinä syntyvä tieto myös työelämän ja TE-palvelujen sekä Kelan ja Työeläkeyhtiöiden käyttöön. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi yhteistyötä pyritään tekemään opettajankoulutuslaitosten kanssa, jolloin hankkeessa syntyvä kokemus- ja arviointitieto saadaan osaksi laajempaa pedagogista kehittämistyötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 497 247
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 488 804
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 497 247
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 488 804
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite: Vuorikatu 16 A 3
Postinumero: 00100
Postitoimipaikka: Helsinki
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 300
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tarkoituksena on koulutuksen avulla vahvistaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden perustaitoja, itsetuntoa ja oppimisvalmiuksia. Tämä lisää heidän toimintakykyään ja selviytymistään niin arjessa kuin opinnoissa ja työelämässä sekä motivaatiotaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Välitön vaikutus kohdistuu koulutukseen osallistuviin henkilöihin, välillinen vaikutus siihen potentiaaliseen joukkoon, joka myöhemmin hyötyy hankkeessa kehitettävän mallin käyttämisestä koulutuksissa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti koulutukseen, työelämään ja/tai muuhun yhteiskunnallisesti mielekkääseen toimintaan. Kuten edellä, vaikutus on sekä välitön että välillinen, mutta numeroarvo on pienempi, koska vaikka edistämistä tapahtuu, tämänkin hankkeen jälkeen ollaan vielä kaukana oikeasta koulutuksellisesta tasa-arvosta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hanke suunnitellaan siten, että eri kulttuurien edustajat kokevat osallistumisen helpoksi ja luontevaksi. Ainoa kulttuurinen vaatimus, mikä saattaa olla syytä tehdä, on riittävä suomen kielen taito. Ryhmäopetuksen järjestäminen perustaitojen vahvistamiseksi voi olla hankalaa, jos kaikilla osallistujilla ei ole osallistumiseen riittävä kielitaito. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Perustaidot ovat nyky-yhteiskunnan perusvaatimuksia niin kaikissa ammattiin johtavissa opinnoissa ja työelämässä kuin tavallisessa arjessa selviytymisessä. Ne ovat pohja elinikäiselle oppimiselle ja myös tärkeä osa itsetunnon ja hyvän minäkäsityksen muodostumista. Puutteet perustaidoissa syrjäyttävät helposti paitsi työelämästä myös laajemmin sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Usein aikuisten heikkojen perustaitojen taustalla on oppimisvaikeus, jota ei ole tunnistettu tai johon henkilö ei ole saanut riittävästi ja oikeanlaista tukea.
Erilaisten oppijoiden liitossa on vuosia tehty työtä oppimisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tärkeä kohderyhmä on ollut aikuiset, joilla on oppimisvaikeuksia, ja ryhmä on suuri: oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan 10–20 %:lla väestöstä. Tässä työssä kertynyt osaaminen oli lähtökohta aikuisten perustaitojen ja oppimisvalmiuksien vahvistamiseen tähtäävälle Taitotuunaajat -hankkeelle.
Taitotuunaajat -hankkeen ensisijainen kohderyhmä oli aikuiset, joilla on heikot perustaidot ja/tai oppimisen haasteita, ja toissijainen kohderyhmä opetuksen ja ohjauksen ammattilaiset. Päätavoitteita oli kolme: 1) Hankkeeseen osallistuvien asiakkaiden perustaidot, itseluottamus ja oppimisvalmiudet vahvistuvat, minkä seurauksena heidän motivaationsa ja mahdollisuutensa pysyä koulutuksessa tai työelämässä tai päästä koulutukseen tai työelämään kasvavat; 2) Hankkeessa kehitetään yksilöllisen tuen malli (Oppimisen olohuone), jossa ohjausprosessi alkaa asiakkaan lähtötilanteen – tarpeiden, tavoitteiden ja vahvuuksien – kartoituksesta, jatkuu yksilöllisen oppimisprosessin mukaisesti ja päättyy siihen, kun asiakkaan kanssa yhdessä asetetut tavoitteet on saavutettu; 3) Hankkeessa kehitetään opetus- ja oppimismenetelmiä, jotka soveltuvat erilaisille oppijoille.
Asiakkaiden ohjaus tapahtui Oppimisen olohuone -piloteissa Helsingissä, Espoossa, Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Seinäjoella. Yhteistyökumppaneina oli Erilaisten oppijoiden liiton jäsenyhdistysten lisäksi oppilaitoksia, muita järjestöjä ja kuntien toimijoita.
Oppimisen olohuoneissa asiakkaita ohjattiin paitsi lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja TVT-taitojen vahvistamisessa myös mm. yksilöllisten oppimisen ja ajan hallinnan keinojen löytämisessä ja opiskelua ja työtä sujuvoittavien (digitaalisten) apuvälineiden käyttämisessä. Näistä piloteista sekä opetuksen ja ohjauksen ammattilaisille järjestetyistä työpajoista saatujen kokemusten avulla hankkeessa kehitettiin aikuisille soveltuva yksilöllisen tuen malli, jota voidaan toteuttaa ja soveltaa erilaisissa aikuisten oppimisympäristöissä ja palveluissa.
Hanke toteutettiin vuosina 2016–19, ja sinä aikana ohjausta sai yli 200 asiakasta. Pääsääntöisesti asiakkaat kokivat hyötyneensä ohjauksesta ja saaneensa tarpeenmukaista tukea. Heidän itseluottamuksensa oppijoina vahvistui, mikä näkyi mm. aktiivisuuden lisääntymisenä, motivaation kasvuna, opintojen etenemisenä ja parempina suorituksina.
Hankkeen aikana järjestettyihin työpajoihin osallistui yli 100 ammattilaista, ja niissä he saivat tietoa ja välineitä aikuisten erilaisten oppijoiden tukemiseen ja ohjaamiseen. Saadun palautteen perusteella myös ammattilaiset pitivät Oppimisen olohuoneen periaatteita ja toimintatapoja hyvinä ja toimivina.
Hankkeen päättyessä kaksi Oppimisen olohuone -pilottia jää jatkamaan toimintaansa: Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n Elinikäisen oppimisen keskus (ESR-hanke 2019–21) ja Seinäjoen kaupunginkirjaston Tuuppari -toiminta. Muilla pilottialueilla etsitään vielä paikallista toimijaa ja rahoitusta toiminnan jatkamiseksi.
Hankkeessa tuotettiin opas ’Oppimisen olohuone – Aikuisen oppijan tukena’ sekä kuusi videota Oppimisen olohuone -toiminnasta (ks. www.eoliitto.fi). Hankkeessa hankitun osaamisen ja kehitetyn mallin levittäminen jatkuu uudessa Oppimisen olohuone -hankkeessa, jossa koulutetaan opetuksen ja ohjauksen ammattilaisia ja tuetaan organisaatioita Oppimisen olohuoneiden perustamisessa ja mallin soveltamisessa.