Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20817

Hankkeen nimi: Noheva

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kiipulasäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0147520-0

Jakeluosoite: PL 13

Puhelinnumero: 0368521

Postinumero: 14201

Postitoimipaikka: Turenki

WWW-osoite: http://www.kiipula.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ora Petteri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.ora(at)kiipula.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503003764

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen mukaan Suomessa on 600 000 aikuista, joilla on puutteelliset luku-, numero- ja tietotekniikkataidot. Nämä heikot perustaidot ovat usein esteenä sujuvalle ammatilliselle opiskelulle ja täysipainoiselle osallistumiselle työelämään ja yhteiskuntaan.

Tässä hankkeessa keskitytään niihin ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin ja opiskelemaan pyrkijöihin, joilla on luku- ja numerotaidoissaan puutteita. Projektissa kartoitetaan ja kehitetään yhteistoiminnallisesti testejä, oppimateriaaleja ja ohjausmalleja, joilla oppimista hidastavat perustaitojen vaikeudet voidaan tunnistaa ja joiden avulla opiskelijaa voidaan tukea opinnoissaan.

Projektin toteuttajat ovat Hyria koulutus Oy, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda), Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK), Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä / Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto,Satakunnan koulutuskuntayhtymä ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia. Projektia hallinnoi Kiipulan ammattiopisto.

Ammattiin valmistavan koulutuksen aikana on tarve luku-ja numerotaitoihin liittyvien ongelmien tunnistamiseen. Edelleen tarvitaan uudenlaisia ohjaus-ja opetusmalleja, joilla voidaan tukea opiskelijaa koulutuksen aikana ja jo ennen sitä. Mallin luomisen avulla parannetaan kohderyhmän luku- ja numerotaitoa sekä henkilöstön ohjaamisen taitoa kohderyhmän osalta. Näillä toimilla kohderyhmien työllistymistä voidaan helpottaa.
Projektin kohderyhmänä ovat eri partnerioppilaitosten tunnistamat eniten tukea tarvitsevat aikuisopiskelijaryhmät. Projektin partnerit kehittävät yhteistoiminnallisesti kohderyhmän luku-ja numerotaitoihin liittyvien ongelmien tunnistamiseen toimivia menetelmä sekä menetelmiä, joilla opiskelijaa tuetaan opintojen aikana. Myös hakeutumisvaiheessa kannustetaan ao. taidoiltaan heikompia hakijoita tulemaan koulutukseen riittävän tuen avulla. Koska aikuisopiskelu on luonteeltaan työelämälähtöistä, on jokaisella partnerilla kehittämisessä mukana myös työelämäkumppaneita.

Hankkeen alussa kartoitetaan olemassa olevat testausmallit sekä opetus-ja ohjausmateriaalit. Luku- ja numerotaidon testimenetelmiä kehitetään ja kokeillaan valmistavan koulutuksen hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa, jonka jälkeen valitaan toimivat mallit käyttöön. Testitulosten pohjalta kehitetään opiskelijoiden ohjaus- ja tukimuotoja käytännössä sekä luodaan yhteistyössä työelämän kanssa työelämälähtöistä verkko-opetusmateriaalia. Projektin partnerit tuottavat verkkoon yhteisen opetusmateriaalipankin luku-ja numerotaitojen sekä tvt-välineiden käytön opetukseen. Opetus- ja ohjaushenkilökunnalle järjestetään projektissa koulutusta ja neuvontaa.
Valmis malli jää oppilaitosten sivuille yleiseen käyttöön. Hankkeen tuotokset ovat kaikkien tarvitsijoiden saatavilla erikseen valittavalla verkkoalustalla vähintään 5 vuoden ajan projektin päättymisestä.

Hankkeella parannetaan välittömästi ja välillisesti heikon luku ja/tai numerotaidon omaavien ihmisten osallistumista yhteiskunnan toimintoihin ja ammatillisiin opintoihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijat ja opiskelijaksi pyrkivät siten, kuin eri partnerioppilaitokset ovat ne erikseen määritelleet
2. Ammatillisten oppilaitosten opettajat ja ohjaus- ja tukihenkilöstö
3. Työssäoppimispaikkojen keskeinen henkilöstö (työpaikkaohjaajat)

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Muiden kuin partnerioppilaitosten henkilökunta
2. Opiskelijoita lähettävien tahojen henkilökunta (te-toimistot, Kela ym.)
3. Opetusviranomaiset
4. Kuntapäättäjät
5. Työssäoppimispaikkojen henkilöstö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 543 717

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 521 434

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 700 206

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 671 510

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 217

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
TIAAC-tutkimuksessa miesten ja naisten luku- ja numerotaidot ovat lähellä toisiaan. Miesten matemaattiset taidot ovat hiukan naisia parempia. Projektiin on valittu sekä mies- että naisvaltaisia opiskelualoja (metalli, lähihoitaja jne). Oppimisen vaikeuksia tarkastellaan henkilökohtaisella tasolla sekä koulutusalan vaatimusten mukaan. Oppimisvaikeuksiin liittyvän muun elämänhallinnan puolella miehet tarvitsevat keskimäärin naisia enemmän tukea. Myös tuen ja ohjauksen muodot ovat hieman erilaiset miehillä ja naisilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Toimintaan on valittu sekä mies- että naisvaltaisia aloja. Pyrkimys on tukea myös epätavallisia valintoja. Myös opetus- ja ohjaushenkilökunnan sekä työpaikkaohjaajien koulutuksissa ja konsultaatioissa otetaan huomioon sukupuolten väliset erot. Projektissa sovelletaan sukupuolisensitiivisen ohjauksen malleja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei ole varsinaisesti sukupuolten tasa-arvoa edistävä. Em. tekijöistä johtuen hankkeella on tähän välillisiä vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Projektissa tuotetaan digimateriaalin portaali. Koulutus- ja konsultaatiotilaisuudet pyritään järjestämään aina kun mahdollista verkon välityksellä. Tarpeetonta paperin kulutusta ja matkustamista vältetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Katso edellinen kohta. Digitaalinen kommunikointi ja digimateriaalit vähentävät osallistujien tarvetta liikkua paikasta toiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ei varsinaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ei varsinaista vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ei varsinaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö vähentää jätekuormaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Projektin avulla saadaan ammatillisen koulutuksen piiriin sieltä nyt ulos jääviä aikuisia. Lisäksi työpaikat saavat monimuotoisuuden lisäämiseen ohjausta ja oppimateriaalia. Projektin välillisenä tuloksena koulutus- ja työllisyysaste kohoavat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hankkeessa tuotetaan aineeton portaaliin sijoitettu digimateriaali. Lisäksi tuotetaan oppilaitosten ja työpaikkojen osallistujille aineetonta palveluosaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Projektissa käytettävä tieto- ja viestintätekniikka takaa sen, että tieto ja informaatio liikkuu enemmän kuin ihmiset.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke edistää heikossa asemassa olevien nuorten ja aikuisten osallisuutta koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Ammatillinen koulutus ja työ lisäävät tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Paikallisesti ja alueellisesti ihmisten osallisuus tuottaa hyvinvointia ja koettua viihtyvyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeella on jonkin verran vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hankkeella on paljon vaikututa koulutukselliseen tasa-arvoon. Koulutuksen kautta hanke vaikuttaa myös työllistymiseen ja osallistumiseen ja harrastamisen tasa-arvoon. Osallisuuden myötä hanke vaikuttaa myös ylisukupolviseen tasa-arvoon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke lisää yhdenvertaisia mahdollisuuksia opiskeluun ja osallistumiseen. Myös maahanmuuttajat ovat edustettuina hankkeen kohderyhmissä. Digitalisten materiaalien käyttö mahdollistaa myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten osallistumisen koulutukseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke parantaa erityistä tukea tarvitsevien aikuisten opiskelijoiden osallisuutta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Hankkeella edistetään verkossa toimimisen hyviä käytäntöjä ja kulttuuria.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. TVT-tekniikan käyttö edistää ympäristötietoutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen mukaan Suomessa on 600 000 aikuista, joilla on puutteelliset luku-, numero- ja tietotekniikkataidot. Nämä heikot perustaidot ovat usein esteenä sujuvalle ammatilliselle opiskelulle ja täysipainoiselle osallistumiselle työelämään ja yhteiskuntaan.

Tässä hankkeessa keskityttiin niihin ammatillisen koulutuksen aikuisopiskelijoihin ja opiskelemaan pyrkijöihin, joilla on luku-, kirjoitus- ja numerotaidoissaan puutteita. Projektin partnerit kehittivät yhteistoiminnallisesti kohderyhmän luku-, kirjoitus- ja numerotaitoihin liittyvien ongelmien tunnistamiseen toimivia testausmenetelmiä sekä ohjausmalleja ja materiaaleja, joiden avulla opiskelijaa tuetaan opintojen aikana. Koska aikuisopiskelu on luonteeltaan työelämälähtöistä, oli jokaisella partnerilla mukana myös työelämäkumppaneita.

Hankkeen alussa kartoitettiin olemassa olevat testausmallit sekä opetus-ja ohjausmateriaalit. Luku- ja numerotaidon testimenetelminä kaikilla partnereilla oli Niilo Mäki Instituutin testistöt, jotka soveltuivat myös hankkeen kohderyhmälle. Lisäksi kehitettiin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimisen tueksi opiskeluvalmiuksia ja urasuunnitteluvalmiuksia kartoittavat itsearviointilomakkeet sekä erityisen tuen tarpeen kartoitus.

Ohjauksen ja tuen saaminen on opiskelijan oikeus. Ohjauksen ja tuen merkitys korostuu opiskelijoilla, joilla on puutteita perustaidoissa. Hankkeen aikana kehitettiin uuden ammatillisen koulutuksen mukaisia oppilaitoskohtaisia ohjaus- ja tukimalleja, joihin kuvattiin opiskelijalle tarjottavan tuen toteutustavat. Hankkeen aikana myös testattiin erilaisia digitaalisia ohjauksen välineitä opiskelijoiden kanssa, jotta työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana kertynyttä osaamista voidaan paremmin osoittaa.

Opiskelijoiden perustaitojen kehittymistä tuettiin hankkeen aikana kehitetyillä, ammatillisiin opetusmateriaaleihin integroiduilla harjoitteilla ja työelämälähtöisillä verkko-opetusmateriaaleilla. Materiaaleissa huomioitiin selkeäkielisyys. Materiaaleissa käytettiin tekstien ohella myös paljon kuvia ja videoita, jotka tukevat erityisesti luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä. Hankkeen aikana kehitetyt mallit ja materiaalit koottiin hankkeen nettisivuille : www.bit.ly/noheva.

Hankkeen aikana järjestettiin opetus- ja ohjaushenkilökunnalle koulutusta ja neuvontaa. Valtakunnallisissa seminaareissa jaettiin hankkeen aikana kehitettyjen hyvien käytäntöjen tuloksia, tutustuttiin kehitettyihin materiaaleihin sekä nostettiin esille eri kohderyhmien tarpeita.

Projektia koordinoi Kiipulan ammattiopisto ja partnereina olivat Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda), Hyria koulutus, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä (Omnia), Valkeakosken koulutuskuntayhtymä/Valkeakosken ammattiopisto (VAAO),Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu) ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK).