|
|
|
Hankekoodi: S20818
Hankkeen nimi: KOTOTAKUU - Kaikki jatkoon
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.3.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Salon seudun koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0139545-4
Jakeluosoite: Taitajankatu 6
Puhelinnumero: 02-77041
Postinumero: 24240
Postitoimipaikka: Salo
WWW-osoite: http://www.sskky.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Niemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.niemi(at)sskky.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7704 204
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Salon seudulla ja koko Suomessa on tarve kehittää kotoutumispalveluja joustavimmiksi, monipuolisimmiksi, helpommin saataviksi ja tehokkaimmiksi. Olisi tärkeää, että jokaisella kotoutumiskoulutuksen päättävällä olisi tiedossa paikka, jossa hän voi jatkaa kotoutumista, suomen kielen oppimista ja työllistymisvalmiuksien vahvistamista. Työhön ja jatkokoulutukseen siirtymistä tulisi myös nopeuttaa kotoutumiskoulutuksen päätyttyä. Kotoutumisen tukeminen laajenee entistä enemmän oppilaitosten ulkopuolelle, joten työpaikoilla tulisi olla nykyistä enemmän valmiuksia ohjata ja perehdyttää maahanmuuttajia. Tämä työ vaatii uudenlaista yhteistyötä, materiaaleja ja uusia malleja oppilaitosten ja työpaikkojen väliseen yhteistyöhön.
KOTOTAKUU hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa jokaisella kotoutumiskoulutuksen päättäneellä maahanmuuttajalla on jatkopolku kotoutumiskoulutuksen päättyessä. Jatkopolku voi olla työpaikka, koulutuspaikka tai joku muu vaihtoehto, jossa jatkaa joko ammatin opiskelua, suomen kielen oppimista, työllisyysvalmiuksien vahvistamista tai muuten yhteiskunnan toimintaan osallistumista esim. vapaaehtoistyössä. Hankkeessa kehitetään ja kuvataan jatkopolut ja poluille ohjaaminen tapahtuu henkilön osaamisen ja tavoitteiden mukaan.
Hankkeen tavoitteena on myös tukea ja vahvistaa työelämän valmiuksia vastaanottaa ja ohjata maahanmuuttajia. Tavoitteena on mallintaa yhteistyössä työelämän perehdyttäjien kanssa ns. kummityöpaikoille helposti omaksuttavia työtehtäviä, joihin työvaiheet on kuvattu selkeästi esimerkiksi kuvina, QR-koodeina tai selkokielisinä ohjeina. Tavoitteena on, että työpaikkaohjaajilla on osaamista ja käytettävissä perehdytysmateriaalia, joka nopeuttaa ja helpottaa työtehtävien oppimista ja on kustannustehokasta myös työpaikoille. Tavoitteena on keventää ja tukea työpaikkojen ohjaustyötä. Samalla on tavoitteena rakentaa verkosto kummityöpaikoista, joissa on hyvät valmiudet osallistua maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumiseen. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa alueella kotoutumistyötä tekevien yhteistyötä sekä lisätä yhteistyötä yhdistysten ja työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa.
Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpidekokonaisuudet:
1. Toimintamallin ja vaihtoehtoisten jatkopolkujen suunnittelu ja kuvaaminen
2. Tuki- ja ohjauspalvelujen kehittäminen jatkopoluille
3. Polkuverkoston rakentaminen yhdessä ns. kummityöpaikkojen kanssa
4. Alueellisen toimijayhteistyön vahvistaminen
Hankkeen tuloksena Salon seudulla toimii kotoutumiskoulutuksen jälkeisen nivelvaiheen KOTOTAKUU toimintamalli, jossa jatkopolut on kuvattu ja niillä on omat yhteyshenkilöt, sovitut toimintatavat ja perehdytyskäytännöt. Hankkeessa on kehitetty erilaisia ryhmämuotoisen ja verkossa tapahtuvan ohjauksen käytäntöjä jatkopoluille lähteville. Hankeen tuloksena on muodostettu kummityöpaikkojen verkosto, jossa toimii osaavia ohjaajia ja perehdyttäjiä. Salossa on kartoitettu kotoutumistyötä tekevien viranomaisten ja muiden toimijoiden tehtävät ja roolit sekä määritelty yhteistyön muodot mm. jatkopolkujen yhteyshenkilöiden kanssa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Salon seudulla asuvat, heikossa työmarkkina-asemassa olevat, kotoutumislain piiriin kuuluvat maahanmuuttajat, jotka ovat suorittaneet loppuun kotoutumiskoulutuksen tai muulla tavoin saavuttaneet perustyöllistymisvalmiudet. Hankkeessa toimitaan yhteistyössä kototutumiskoulutuksen järjestäjän kanssa. Kotoutumiskoulutuksen päättäneissä asiakkaissa voi olla henkilöitä, joiden tilanne vaatii lisää tukea eikä jatkopolkua ole syntynyt koulutuksen aikana. Nämä henkilöt seulotaan läpi ja asiakas lähetetään opettajan johdosta hankkeen piiriin tai projektihenkilöstö on heihin suoraan yhteydessä. Asiakkaat voivat ohjautua projektiin myös TE-palvelujen kautta. Jokaiselle asiakkaalle pidetään alkuhaastattelu, jossa ovat läsnä asiakkaan lisäksi ohjaaja sekä mahdollisesti lähettävän tahon edustaja. Alkuhaastattelussa kartoitetaan sen hetkinen tilanne ja tehdään tavoitteet. Yksilöohjaus aloitetaan ja tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Ohjauksen aikana arvioidaan säännöllisesti asiakkaan tilannetta ja tehdään tarvittavia toimenpiteitä. Ensisijainen tavoite on työpolku, koulutuspolku tai yrittäjyyspolku. Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö voi luoda myös seuraavia polkuja; valmennuspolku, työkokeilupolku, mentorointipolku, vapaaehtoistyö-ja harrastuspolku ja suomipolku (kielitaidon vahvistaminen). Ohjausprosessin rinnalla kulkee koko hankkeen ajan verkostoyhteistyön ja työelämäyhteistyön kehittäminen.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen parissa työskentelevät viranomaiset ja muut toimijat kuten ohjaus- ja opetushenkilöstö, työelämän yhteistyökumppanit, työpaikkaohjaajat ja tulevat kotoutujat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 196 031
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 185 344
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 372
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 247 123
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon
Kunnat: Salo, Somero
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 26
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 165
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeen toiminnassa pyritään luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa kehitetään sähköisiä palveluja ja esim. tilaisuuksien mahdolliset tarjoilut pyritään hankkimaan lähialueilta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hankkeessa pyritään matalaan energiankulutukseen mm. seuraavasti: sähköiset viestintävälineet, etäkokoukset ja paperimateriaalin vähentäminen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää mm. sähköisiä perehdytyskeinoja, jolloin vähennetään paperin kulutusta ja sitä kautta jätteen määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan paikallisia palvelujen- ja tavarantuottajia (hankintasäännöt huomioiden). Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat ovat osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa alueen elinkeinoelämän käyttöön. Maahanmuuttaja perustavat usein myös yrityksiä, joka vähentää työttömien osuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään pääasiassa aineettomia tuotteita ja palveluja ml. sähköiset palvelut. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Vähäinen vaikutus. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 5 |
| Hankkeella on suoraan vaikutusta kohderyhmän hyvinvointiin ja välillisesti myös heidän perheidensä hyvinvointiin. Hankkeessa vahvistetaan aktiivisuutta, osallisuutta ja osallistumista, jolla on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Onnistuneen ja nopean kotoutumisen ja työllistymisen seurauksena henkilön on helpompaa osallistua yhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa pyritään löytämään heikossa työmarkkina-asemassa oleville sopivia kotoutumis- ja työllistymisvaihtoehtoja. Kohderyhmää osallistetaan kehittämistyöhön ja palvelujen suunnitteluun. Toimintaa kehitetään tasa-arvoisesti, ei sukupuolen tai kulttuuritaustan lähtökohdista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kotoutujien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa työelämän ja 3. sektorin toimijoiden roolia kotoutumistyössä. Tämä toimii myös kahdensuuntaisena kotoutumisena. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Ei merkittävää vaikutusta. Monikulttuurisuus leimaa jatkossa myös suomalaista kulttuuriperintöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 2 |
| Hankkeen kohderyhmän aktiivisuuden vahvistaminen edistää parhaimmillaan henkilön kokonaisvaltaista kiinnostusta ja välittämistä omasta elinympäristöstä ja ympäristön suojelemisesta. | ||
Kototakuu-hankkeen tavoitteena on kehittää kotoutumispalveluja joustavammiksi, monipuolisemmiksi, helpommin saavutettavimmiksi ja tehokkaammiksi. Tavoite on, että jokaisella kotoutumiskoulutuksen päättävällä olisi tiedossa paikka, jossa hän voi jatkaa kotoutumista, suomen kielen oppimista ja yleisesti työllisyysvalmiuksiensa vahvistamista. Kotoutumisen tukemisen tulee laajentua entistä enemmän oppilaitosten ulkopuolelle ja työelämään, joten työpaikoilla tulee olla entistä paremmat valmiudet ohjata ja perehdyttää maahanmuuttajia.
Hankkeessa on toteutettu seuraavat toimenpidekokonaisuudet:
1. Toimintamallin ja vaihtoehtoisten jatkopolkujen suunnittelu ja kuvaaminen
Jatkopolkujen kuvaamiseksi on toteutettu sähköinen palvelukartta (http://www.tyonhakijansalo.fi/). Palvelukartta on kehitetty yhteistyössä Voitto- ja Voima-hankkeiden (ESR) kanssa, ja palvelukartan tarkoituksena on kuvata työllistymistä edistävät palvelut Salon seudulla. Kototakuu-hankkeen vastuulla on kuvata ne maahanmuuttajille suunnatut palvelut, joita hän tarvitsee kotoutumisen polullaan. Palvelukartan osa-alueet ovat:
- työ ja yrittäminen
- työkyky ja hyvinvointi
- koulutus ja osaaminen
- vapaa-aika
- raha ja talous
Lisäksi palvelukartan etusivulta löytyy seuraavat osiot:
- erityisesti nuorille suunnatut palvelut
- erityisesti maahanmuuttajille suunnatut palvelut
- muistilista juuri työttömäksi jääneelle.
Palvelukartta tulee toimimaan erityisesti salolaisen työllisyyspiste Voimalan ohjaajan työkaluna.
2. Tuki- ja ohjauspalvelujen kehittäminen jatkopoluille
Hankkeessa aloitti 119 asiakasta, joista 103:lle tehtiin lopettamisilmoitus. Asiakasmäärän tavoitteesta (165 hlöä) saavutettiin 72%.
Asiakkaat ovat ohjautuneet hankkeeseen pääasiassa kotoutumiskoulutuksen ja TE-palveluiden kautta, mutta osa myös itse yhteyttä ottaen. Asiakkaan tyypillinen haaste on työ- tai koulutushakemuksen tekeminen, ja usein asiakkaalla on jo tiedossa, mihin hän haluaa hakea. Apua on tarvittu kuitenkin esimerkiksi tietokoneen käytössä tai suomen kielen kirjoittamisessa. Myös muut elämän osa-alueet ja niiden mahdolliset haasteet ovat voineet tulla esiin ohjauskeskusteluissa, ja niiden osalta asiakas on ohjattu oikean palvelun piiriin. Osa asiakkaista sai apua yhdestä tai kahdesta ohjauskerrasta, ja osan kanssa ohjausprosessi kesti pidempään. Suuri osa hankkeen asiakkaista on edennyt ammatilliseen koulutukseen tai työelämään.
Käytössä on ollut useita erilaisia ohjausmenetelmiä: ajanvaraus, ohjauspäivystys, Facebook ja WhatsApp. Hankkeella on ollut säännölliset ja ilman ajanvarausta toimivat päivystysajat kerran viikossa sekä kotoutumiskoulutuksen tiloissa että salolaisten työnhakijoiden palvelupiste Voimalassa. Tavoitteena oli juurruttaa ohjaustoiminta jatkumaan myös hankkeen päättymisen jälkeen, ja tähän tavoitteeseen on pyritty kotoutumiskoulutuksen ja Voimalan välisellä yhteistyöllä.
Ohjaustoiminnan kehittämisessä avainasemassa ovat olleet yhteistyö kotoutumiskoulutuksen kanssa ja palvelumuotoilun hyödyntäminen. Hankkeen aikana on järjestetty palvelumuotoilun näkökulmasta ryhmä- ja yksilöhaastatteluja kotoutumiskoulutuksen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Haastattelutulokset on koostettu yhteen, ja niitä on hyödynnetty niin ohjauksen järjestämisessä kuin tapahtumien, palvelujen ja palvelukartan suunnittelussa.
Hankkeen aikana on toteutettu myös Kielikahvila-toimintaa EtnoSalo ry:n kahvila Bizarren tiloissa yhteistyössä EtnoSalo ry:n, Voitto-hankkeen ja Salon Muistiyhdistyksen Memoni-projektin kanssa. Toiminnan tavoitteena on ollut suomen kielen oppimisen tukeminen, ja Kielikahvilassa kävi keskimäärin 5-10 osallistujaa/tapaamiskerta.
3. Polkuverkoston rakentaminen yhdessä ns. kummityöpaikkojen kanssa
Kotoutuminen laajenee entistä enemmän oppilaitoksen ulkopuolelle ja työpaikoille. Työpaikkojen ohjausvalmiuksien kehittämiseksi ja tukemiseksi hankkeessa on kehitetty käytäntöjä oppilaitosten ja työelämän yhteistyöhön, jossa tuetaan maahanmuuttajien ohjaamista ja perehdyttämistä työtehtäviin. Hankkeen aikana on rakennettu verkosto kummityöpaikoista, joiden valmiuksia vastaanottaa ja ohjata maahanmuuttajia on tuettu ja vahvistettu. Työelämän perehdyttäjien kanssa yhteistyössä on laadittu selkeitä työtehtävä-materiaaleja; työvaiheita ja -ohjeita on kuvattu esimerkiksi kuvina, videoina ja selkokielisinä ohjeina. Tavoitteena oli, että työpaikkaohjaajilla on osaamista ja mahdollisuus käyttää perehdytysmateriaalia, joka nopeuttaa ja helpottaa työtehtävien oppimista. Tämä toiminta keventää ja tukee työpaikkojen ohjaustoimintaa ja on kustannustehokasta. Kummityöpaikkaverkostossa on viisi työpaikkaa: päiväkoti, palvelutalo, monikulttuurisuusyhdistys, parturi ja teollisuusalan yritys.
4. Alueellisen toimijayhteistyön vahvistaminen
Kototakuu-hanke on vahvistanut alueella toimivien kotoutumistyötä tekevien yhteistyötä sekä lisännyt yhdistysten ja työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
Hankkeessa on toteutettu esimerkiksi Tuettu vapaaehtoistoiminta -pilotti, jossa olivat mukana Lounais-Suomen Avustajakeskus ja Salon seudun koulutus Oy, joka tarjoaa kotoutumiskoulutusta Salon alueella. Toiminta aloitettiin infon ja koulutusten muodossa syyskuussa 2018. Sekä maahanmuuttajataustaisille vapaaehtoisille että suomalaisille taustatukivapaaehtoisille järjestettiin myös omat koulutukset. Maahanmuuttajataustaisten vapaaehtoisten koulutuksessa keskusteltiin esimerkiksi avustamisesta ja siihen liittyvistä käsitteistä sekä harjoiteltiin pyörätuolin käyttöä. Taustatukivapaaehtoisille esiteltiin muun muassa selkokieltä. Vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana yhteensä 15 henkilöä ja taustatukivapaaehtoisia 5 henkilöä. Vapaaehtoistoimintaa toteutettiin palvelutalo Paukkulakodissa, jossa vapaaehtoiset esimerkiksi ulkoilivat, juttelivat ja lukivat palvelutalon asukkaille.
Hankkeessa toteutettiin selkokielinen yrittäjän opas yhteistyössä Yrityssalon kanssa. Oppaassa on esitetty tiiviisti ja selkeästi erilaisia yrittäjyyteen liittyviä asioita. Opas löytyy sähköisenä versiona Yrityssalon omilta kotisivuilta, ja opas lisätään myös palvelukarttaan.