Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20819

Hankkeen nimi: HOPE - Maahanmuuttajien ammatillisen työ- ja koulutuspolun edistäminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: Kiljavantie 6

Puhelinnumero: 09-29041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Kuusela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7143695

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Monik ry, 2497947-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustalla on tarve vahvistaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kotouttamiskoulutuksen jälkeistä aktiivisuutta, työelämään siirtymistä ja oikean ammatin tai uran löytämistä.

HOPE-hankkeen tavoitteina on:

-Ehkäistä haitallinen viive kotouttamiskoulutuksen jälkeen.
-Auttaa maahanmuuttajia työllistymään
-Sitouttaa eri alojen yritykset vastaanottamaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja antaa valmiuksia ohjata heitä työelämässä. Hankkeessa tarjotaan yritysverkoston avulla maahanmuuttajalle mahdollisuus harjoittaa edelleen suomen kielen taitoaan aidoissa työelämäntilanteissa työpaikalla.
-Tarjota vertaistukea maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymiseen. Juuri maahanmuuttajille työtovereiden tuki on ammatillisen kielitaidon kehittymisen kannalta ratkaisevan tärkeä.
-Tukea yrityksiä, joissa ei ole aiemmin ollut maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, työllistämään maahanmuuttajia levittämällä tietoa hyvistä kokemuksista yritysverkoston kautta
-Antaa valmiudet maahanmuuttajataustaisten oman osaamisen tunnistamiseen ja oman alan löytämiseen
-Tukea maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutukseen hakeutumisprosessia.
-Luoda uusia toimivia toimintamuotoja (malli kotouttamisen jälkeiseen opiskelualoille tai työelämään ohjaamiseen) ja kehittää maahanmuuttajajärjestöjen ja oppilaitosten yhteistyötä.
-Tukea yrittäjäorientoituneita henkilöitä oman yritystoiminnan käynnistämisessä ohjaamalla heitä jo olemassa olevan yrittäjäsparrauksen pariin.

Hankkeen toimenpiteet:

- Sitoutuneen työssäoppimis-/työpaikka –yhteistyöverkoston kokoaminen ja hyödyntäminen. Tiedon ja hyvien kokemusten levittäminen myös sellaisia yrityksiin, joissa ei vielä ole ollut maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä
-Henkilökohtainen polutusmalli, jossa vaihtoehtoina ovat osallistuminen koulutuskaruselliin ja työssäoppiminen yhteistyöverkoston yrityksessä, sekä ohjaus suoraan tietylle opiskelualalle tai yrittäjäsparraukseen.

Hankkeen tulokset:

• Hankkeessa syntyy uudenlainen palvelutuote: polutusmalli opiskelemaan tai työelämään hakeutumiseen kotouttamiskoulutuksen jälkeisessä vaiheessa
• Kotoutumiskoulutuksen jälkeinen ”viive” vähenee, kun henkilöllä on mahdollisuus siirtyä mm. työharjoitteluun joustavasti suoraan kotoutumiskoulutuksen jälkeen.
• Maahanmuuttajien kouluttautumis- ja työllistymisaste kasvaa.
• Aktiivinen ote työelämään ja kiinnostuneisuus koulutusmahdollisuuksista säilyy myös kotouttamiskoulutuksen jälkeen, eikä tapahdu taantumaa kielitaidon kehittymisessä.
• Maahanmuuttajakoulutukseen sitoutunut eri alojen yritysverkosto, jossa työskentelevällä henkilöstöllä on myös paremmat valmiudet ohjata maahanmuuttajia sekä kouluttaa heille suomalaista yrityskulttuuria.
• Myös sellaiset yritykset, joilla ei ole maahanmuuttajista aiempaa kokemusta, saadaan mukaan tarjoamaan maahanmuuttajille työharjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia
• Maahanmuuttajat voivat ohjatusti kokeilla eri opiskelualoja ja saavat lisää ymmärrystä eri alojen ammatillisesta koulutuksesta. He löytävät kotoutumiskoulutuksen jälkeen sopivan koulutusalan.
• Maahanmuuttajien tietoisuus suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kasvaa ja he osaavat myös itse etsiä tietoa kouluttautumismahdollisuuksista ja hakeutua koulutuksiin.
• Maahanmuuttajataustainen yrittäjyys lisääntyy.
• Myös maahanmuuttajanaisten, joiden työllistyminen on usein miehiä hankalampaa, työllistyminen ja yrittäjyys helpottuu

HOPE-hankkeen toteuttavat TTS Työtehoseura ja Monik ry. Mukana on useita yhteistyökumppaneita: TE-toimistot, R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry, Vantaan Nicehearts ry, Arffman Consulting, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia, sekä hankkeen aikana mahdollisesti mukaan tulevia muita yhteistyötahoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat juuri kotouttamiskouluksensa päättäneet tai muuten perustyöllistymisvalmiudet saavuttaneet henkilöt. Hankkeessa kiinnitetään myös huomiota naispuolisten maahanmuuttajien erityisongelmiin työllistymisvaiheessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset, yhteisöt, koulut ja maahanmuuttajien perheet, oppilaitokset, sekä maahanmuuttaja-asioita hoitavat järjestöt ja organisaatiot ja TE-toimistot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 188 629

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 178 414

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 211 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 178 414

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Sipoo, Kirkkonummi, Hyvinkää, Järvenpää, Pornainen, Karkkila, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Vantaa, Lohja, Kerava, Mäntsälä, Helsinki, Siuntio, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastot osoittavat maahanmuuttajanaisten opiskelu- ja työllisyystilanteen olevan miehiä heikommat. Yhteistyötahot ovat tehneet aiheesta tilastollisen analyysin. Hankkeessa on mukana myös erityisesti sukupuolinäkökulmaan keskittynyt taho Nicehearts ry.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen yhtenä tavoitteena on erityisesti maahanmuuttajanaisten työ- ja opiskelutilanteen parantaminen. Hankkeen koulutuksissa on mukana sekä perinteisiä miesten että naisten aloja. Hankkeessa on mukana erityisesti sukupuolinäkökulmaan keskittyneitä tahoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen yhtenä tavoitteena on maahanmuuttajanaisten työllisyys- ja opiskelutilanteen parantaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Ammatillisissa koulutuksissa käydään läpi myös ympäristönsuojeluun liittyviä asioita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ammatillisissa koulutuksissa käydään läpi myös ympäristönsuojeluun liittyviä asioita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Ammatillisissa koulutuksissa käydään läpi myös ympäristönsuojeluun liittyviä asioita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Ammatillisissa koulutuksissa käydään läpi myös ympäristönsuojeluun liittyviä asioita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Ammatillisissa koulutuksissa käydään läpi myös ympäristönsuojeluun liittyviä asioita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei käytännössä vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Maahanmuuttajataustaiset hakeutuvat usein aloille, jotka ovat huonosti palkattuja ja usein myös "vakiintuneita" maahanmuuttaja-ammatteja. HOPE-hankkeessa pyritään luomaan mahdollisuus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen ammatinvalintaan, mikä on tärkeää etenkin pääkaupunkiseudun elinkeinorakenteen kestävyyden kannalta. Yritysverkoston kautta levitetään tietoa maahanmuuttajien työllistämismahdollisuuksista ja vaikutetaan asenteisiin. Yrittäjyyskoulutukseen ohjaamisen avulla avulla syntyy uusia yrityksiä ja palvelut monipuolistuvat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Yrittäjyyskoulutukseen ohjaamisen avulla avulla syntyy uusia yrityksiä ja palvelut monipuolistuvat. Maahanmuuttajanaisten yritttäjyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei käytännössä vaikutsuta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeella edistetään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden hyvinvointia parantamalla heidän mahdollisuuksiaan löytää oikea opiskelu- ja ammattiala, sekä auttamalla ja tukemalla heitä prosessin aikana. Oikean alan löytänyt sopeutuu paremmin ja on motivoitunut työssään, mikä lisää hyvinvointia. Maahanmuuttajien työllisyys kasvaa.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeessa etsitään maahanmuuttajille oikea polku sopivalle alalle, riippumatta ennakko-oletuksista kuten "maahanmuuttajanaisten alat" tai "maahanmuuttajamiesten alat". Yhtenä tavoitteena on rohkaista myös maahanmuuttajanaisia opiskelemaan. Tämä kannustaa myös hankkeen ulkopuolellakin olevia naisia ammatin hankkimiseen ja sitä kautta myös parempaan sopeutumiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen avulla estetään haitallista viivettä kotouttamiskoulutuksen jälkeen. Hanke parantaa tasa-arvoisesti maahanmuuttajien sopeutumista ja kouluttautumista työelämään, ja pienentää osaltaan kuilua kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten koulutus- ja osaamistasossa. Tämä vaikuttaa muutenkin asenteisiin ja koettuun yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hankkeessa maahanmuuttajataustaisten oma osaaminen ja monikulttuuriset taidot rikastavat kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 2 3
Ammatillisissa koulutuksissa käydään läpi myös ympäristönsuojeluun liittyviä asioita. Etenkin Suomessa vähemmän aikaa olleilta voi puuttua tietoja paikallisiin oloihin liittyvistä faktoista ja käytännöistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HOPE-hankkeen taustalla oli tarve vahvistaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kotoutumiskoulutuksen jälkeistä aktiivisuutta, työelämään siirtymistä ja oikean ammatin tai uran löytämistä. Hankkeen päätavoite oli ehkäistä viivettä kotoutumiskoulutuksen jälkeen, ja tässä hanke onnistui omalta osaltaan. HOPE-hankkeen toteuttivat TTS Työtehoseura ry ja Monik ry.

Hankkeessa ohjattiin maahanmuuttajia polutusmalliin, henkilökohtaisesti räätälöidyille polulle. Ensimmäisenä oli ohjausvaihe, missä osallistujan kanssa keskusteltiin ja valittiin vaihtoehto seuraavista:
• Osallistuminen koulutuskaruselliin, missä pääsi kokeilemaan eri alojen koulutuksia esim. parin viikon ajan/ala
• Työssäoppiminen yhteistyöverkoston yrityksessä
• Ohjaus suoraan tietylle opiskelualalle
• Ohjaus yrittäjäsparraukseen

Ohjauskeskustelut toteutettiin Monikin toimipisteessä (Puhoksen neuvontapiste) ja etenkin hankkeen alussa myös oppilaitoksissa. Kohderyhmää kohdattiin aidosti arjessa. Moni osallistuja sai suoraan työpaikan ohjauskeskustelujen jälkeen. Tässä tärkeiksi yrityskumppaneiksi nousivat henkilöstövuokrayritykset, joiden kautta saatiin hyvä valikoima eri alojen työpaikkoja. Yhteistyö näiden yritysten kanssa tulee jatkumaan hankkeen jälkeenkin.

Maahanmuuttajia ohjattiin myös opiskelemaan ja annettiin tietoa ja ohjausta koulutushakuun ja koulutusväyliin. Suomen kieltä heikosti taitaville oppilaitosten hakulomakkeet ja tiedot opiskelualoista ovat usein vaikeita, ja tässä autettiin. Linja-autonkuljettajakoulutus, jonka ruuhkautuminen oli yksi hankkeen lähtökohtia, oli edelleen suosittu hakutoive, mutta monia onnistuttiin ohjaamaan myös muille aloille. Tärkeää oli antaa tulevalle opiskelijalle realistinen käsityksen opiskelupolusta ja työllistymispolusta hänelle sopivaan ja motivoivaan ammattiin. Useat maahanmuuttajataustaiset haluavat hakea vain tiettyyn ammattiin, johon he eivät kuitenkaan välttämättä pääse, johtuen esimerkiksi kielitaidon tai osaamisen puutteesta. Kun unelma-ammattiin ei pääse, henkilö passivoituu ja turhautuu, eikä ehkä uskaltaudu hakemaan muille aloille.

Opiskelualan valintaa varten hankkeessa rakennettiin koulutuskarusellimalli, missä nelisenkymmentä osallistujaa kokeili eri opiskelualoja. Suosituimpia olivat rakennusalan koulutukset. Koulutuskaruselli toteutettiin käytännössä Työtehoseuran koulutusaloilla, hieman alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Karusellin toteuttaminen useissa eri oppilaitoksissa osoittautui haastavaksi mm. rahoitus- ja järjestelmäteknisistä syistä. Koulutuskarusellin jälkeen melkein kaikki löysivät sopivan alan ja jatkoivat koulutuksiin, useimmat tutkintoon johtaviin. Työtehoseuralla on laajat yritysyhteistyöverkostot edustamillaan koulutusaloilla ja niitä hyödyntämällä opiskelijoille saatiin työssäoppimispaikkoja. Karusellimallia aiotaan jatkossa käyttää ainakin kevyempänä työkokeilumallina, koska kokemukset olivat hyviä.

Koulutuskarusellin pohjautuen toteutettiin vielä tarkempi pilottikoulutus yhteistyössä MAO-rahoituksen kanssa. Tässä luotiin pedagogiseksi malliksi onnistumisen pedagogiikka, jossa onnistumisen elämysten kautta autettiin suomen oppimisessa ja oman alan löytämisessä. Koulutus oli tarkoitettu oman alan etsimisen kanssa täysin jumissa oleville maahanmuuttajille. Onnistumisen pedagogiikka -mallin myötä näille henkilöille tarjottiin tukea ja rohkaisua muihin koulutusaloihin tutustumiseen ja mahdollisuuksien kirkastamiseen. Hankkeessa tarjotun tuen ja rohkaisun myötä henkilöt uskaltautuivat tutustumaan myös muihin koulutusaloihin. Hankkeen vaikutuksesta kerta toisensa jälkeen kuljetusalalle hakeneiden määrä vähentyi ja vastaavasti muille aloille hakeneiden määrä kasvoi. Kokeilu onnistui hyvin ja mallia on tarve kehittää eteenpäin. Tiedote aiheesta: https://www.tts.fi/files/2093/Onnistumisen_pedagogiikka_tiedote.pdf

Hankkeessa luvattiin ohjata osallistujia tarvittaessa yrittäjäsparrauksen pariin, ja asiasta infottiin ohjauskeskusteluissa. Yrittäjäsparraus ei silti herättänyt tätä kautta suurta mielenkiintoa. Sen sijaan kiinnostusta herätti erityinen maahanmuuttajanaisten sparraus. Nicehearts ry järjesti ostopalveluna kaksi yrittäjyyteen herättelevää valmennuskoulutusta jatkokoulutuksineen ”Minustako yrittäjä?” maahanmuuttajanaisille, joille ei ollut valmiina sopivaa koulutusta. Kurssit olivat onnistuneita ja palaute oli kiittävä. Yhteistyö Niceheartsin kanssa toi hankkeeseen myös lisää naisnäkökulmaa ja vahvisti horisontaalisten periaatteiden toteutumista. Lehtijuttu aiheesta löytyy https://www.tts.fi/files/2090/TEHOtiedote_2018-4_HOPE.pdf

Hankkeessa toimittiin yhteistyössä muiden Kotona Suomessa -hankkeiden kanssa. Yhteistyö myös etenkin kotoutumiskoulutusta tarjoavan Arffmanin kanssa oli myös oleellista hankkeen onnistumiselle. TE-toimistossa hankkeella oli oma koulutusporttitunnus. Hanke viesti toiminnastaan Facebook-sivulla ja toteuttajien omissa verkostoissa ja tapahtumissa sekä myös esim. yhteisessä maahanmuuttajille järjestetyssä Koulutusbasaarissa. Marraskuussa 2018 järjestetty loppuseminaari kokosi yhteen hankkeen toiminnassa mukana olleita ja muita maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyviä toimijoita.

HOPE:n toteuttajien hanketyöryhmissä hankkeen aikana toimivat: Minna Kuusela, Anu Ahtela, Timo Pitkänen, Tarja Marjomaa, Annikka Myrsky, Atte Järvelä (TTS) sekä Adan Mohamed, Liban Ismail, Abdillahi Ahmed, Naley Isse, Aadan Ibrahim ja Marko Kivikoski (Monik).