Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20821

Hankkeen nimi: NOPSA - Nopea ammatillinen väylä työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.10.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: 03-6461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: HÄMEENLINNA

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomas Eerola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.eerola(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405878188

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nopsa-hankkeella haetaan ratkaisua ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen sujuvoittamiseen ja työelämään johtavan opintopolun nopeuttamiseen. Hankkeen keskeisinä toimijoina ovat 4 ammattiopistoa ja 5 ammattikorkeakoulua. NOPSA:n kymmenen erityispiirrettä ovat:

1. Kehittäminen perustuu toisaalta alueelliseen, ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun väliseen kumppanuuteen (NOPSA-tiimit)- toisaalta NOPSA-hanke muodostaa vahvan valtakunnallisen kehittämisverkoston.
2. NOPSA koostuu kolmesta työpaketista, jotka perustuvat KARVI:n 2016 julkistaman Liikettä niveliin -arviointiselvityksen esiin nostamiin sekä toteuttajaverkostossa ilmeneviin kehittämistarpeisiin:
Työpaketti 1: Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön kehittäminen
Työpaketti 2: Yksilölliset joustavat opintopolut kohti korkea-astetta
Työpaketti 3: Kielten oppimisen polkuopintomallit.
3. NOPSA-tiimien suunnittelemat toimenpiteet pilotoidaan ja arvioidaan. Pilotointi tehdään tekniikan ja liikenteen aloilla, joilla Ammattibarometrin mukaan on ennakoitavissa osaajapulaa. Yhteistyössä edistetään myös tekniikan- ja liikenteenalojen vetovoimaa.
4. HAMK ja TAMK Ammatilliset opettajakorkeakoulut toimivat NOPSA-tiimejä tukevina kehittämiskumppaneina;
5. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja kehittäminen niin ohjauksessa, osaamisen näkyväksi tekemisessä kuin osaamisen tunnustamisessakin (oman elämän portfolio). Opettajia ja ohjaajia valmennetaan uraohjausajatteluun, osaamisperusteisuuteen ja digitaalisten työkalujen tehokkaaseen käyttöönottoon.
6. Ammatillisesti suuntautuneen kielten oppimisen kehittäminen miesopiskelijavaltaisilla tekniikan ja liikenteen aloilla on yksi työpaketeista, ja se liittyy hankkeen horisontaalisiin tavoitteisiin;
7. Eri tavoin lahjakkaiden, nopeiden oppijoiden, potentiaalisten tulevaisuuden huippuosaajien erityinen huomioiminen, huippuosaamisen pedagogiikan kehittäminen, epätyypillisten opintopolkujen hyödyntäminen kehitystyössä;
8. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen myös HAMK:n ja TAMK:n järjestämien ammatillisten opettajankoulutusten kautta;
9. Aiempien hanketulosten hyödyntäminen AO-AMK opintopolkujen rakentamisessa ja uusien yhteistyömallien arvioinnissa;
10. Valmistelu on tehty yhteistyössä osatoteuttajaverkoston kanssa ja hanke tukee toteuttajien strategisia tavoitteita.

Hankkeen toteuttajaverkoston muodostavat ammattikorkeakoulut CENTRIA, HAMK, SAMK, TAMK, TuAMK sekä ammattiopistot CAREERIA, TREDU, TURUN KAUPUNKI, WINNOVA. Hankkeen tuloksena syntyy malleja tunnistaa ja tunnustaa osaamista sekä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja opiskelun ohjauksessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä. Lisäksi syntyy AMK-AO-yhteistyössä suunniteltuja ja toteutettuja opintoja teli-aloilla, uraohjauksen valmennusohjelma ammatillisille opettajille ja kielten oppimiseen uusia malleja. Syntyvät mallit on tarkoitettu hyödynnettäviksi valtakunnallisesti.

Hankkeen keskeiset kohderyhmät ovat ammattiin opiskelevat niin AMK:issa kuin AO:issakin, ammatilliset opettajat ja ohjaajat. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2016 – 31.10.2019. Hankkeen päätoteuttaja ja koordinaattori on Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät: (tekniikan ja liikenteen ala)
* ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat
* erityisenä ryhmänä kaksoistutkinnon suorittajat
* ammatillisen perustutkintokoulutuksen ryhmänohjaajat ja ammatinopettajat
* ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen kieltenopettajat ja matemaattisten aineiden opettajat
* ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat
* ammattikorkeakoulujen opettajat
* ammattikorkeakoulujen opiskelijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät:
* muiden kuin tekniikan ja liikenteen alojen opettajat, ohjaajat ja opiskelijat ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa
* työssäoppimisen ohjaajat
* opiskelijoiden huoltajat
* lukioiden opettajat
* ammatillisen perusopetuksen, yläkoulujen opinto-ohjaajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 779 830

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 767 499

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 039 771

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 023 333

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 350

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Suomalainen ammatillinen koulutus ja työmarkkinat ovat edelleen sukupuolittuneet. Naisten osuuus ei-perinteisillä aloilla, kuten tekniikka, on n. 20 % ja miesten osuus ei-perinteisillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveysla, on noin 10 %. Osa-aikaisista työllisistä naisia on n. 65 % ja miehiä 35%. Kokoaikaisista työllisistä vastaavat luvut ovat 46 % ja 54%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkessa toteutetaan lähtötilanteen arviointi sukupuolinäkökulmasta. Se sisällytetään projektin toimenpiteisiin sekä seurantaan koko projektin ajan ja se huomioidaan itsearvioinnissa, väli- ja loppuraporteissa sekä hankkeen tiedotuksessa ja viestinnässä. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit huomioivat sukupuolinäkökulman - erityisesti työpaketissa 3. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi hankkeen toimenpiteissä huomioidaan opetusministeriön julkaisu: Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28. Erityisesti on otettu huomioon nykytilaa tarkasteleva julkaisun osa 1 sekä osasta 2, Toimenpiteet koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi, luvut 4 Toisen asteen yhteistyö, 6 Ammatillinen koulutus sekä 12 Kohti sukupuolitietoista työelämää.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen osatavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen tukemalla erityisesti poikien tavoitteellista kielten opiskelua jatko-opintojen näkökulmasta. Sukupuolinäkökulma sisällytetään projektin toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Opetuksen kehittämisessä huomioidaan ympäristöosaaminen ja -vastuullisuus. Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot, pilvipalveluiden sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttö. Hankkeen materiaalit ja julkaisut tehdään ensisijaisesti sähköisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Opiskelijoiden ja opettajien valmennuksissa huomioidaan etätyöskentelyyn liittyvät mahdollisuudet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistävät vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja, verkko-oppimisympäristöjä sekä verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät liikumista ja siten kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelman kohteita edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan valmennuksen kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 5
Toiminnassa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta, jotta raaka-aineita käytetään taloudellisesti, jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti. Hankkeen materiaalit ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Tavoitteita tuetaan välillisesti ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Edistetään ammatillisen koulutuksen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä kehitetään innovaatiotoimintaa. Tuetaan työnantajia kouluttamalla heidän tarpeitaan vastaavaa työvoimaa. Pyritään nopeaan työelämään siirtymiseen nopeuttamalla opiskeluaikoja ja kehittämällä opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä huomioidaan yrittäjyyskasvatus.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkessa hyödynnetään ja kehitetään digitaalisia välineitä ohjauksessa ja opetuksessa. Työpaikkojen digitaalisuutta edistetään opiskelijoiden työssäoppimisen kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Hankkessa työskennellään osittain verkossa turhaa matkustamista välttäen. Lähitapaamiset suunnitellaan saavutettavuudeltaan huolellisesti ja taloudellisesti järkevästi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä ja tekemällä osaamista näkyväksi. Hankkeella tuetaan saavutettavuutta poistamalla esteitä poistamalla esteitä koulutuksen ja osallisuuden näkökulmista.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Edistetään opiskelijoiden tasa-arvoa kehittämällä heidän jatko-opintovalmiuksiaan ammatillisten opintojen aikana
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjauksen ja koulutuksen kautta. Kehitetään erityisryhmien perustaitoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kulttuuriympäristö 2 2
Opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen ja valmennuksen kautta tukemalla oppimista erilaisissa oppimis- ja kulttuuriympäristöissä.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeen kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen edistäminen ml. ohjaukset ja valmennukset.

9 Loppuraportin tiivistelmä

NOPSA:n tavoitteena on ammatillisesta peruskoulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen sujuvoittaminen ja työelämään johtavan ammatillisen urapolun nopeuttaminen. Tähän päätavoitteeseen päästiin toimenpiteillä, jotka oli jaoteltu kolmeksi työpaketiksi: 1. Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön kehittäminen, 2. Yksilölliset joustavat opintopolut kohti korkea-astetta ja 3. Kielten oppimisen polkuopintomallit.

NOPSA:n toteutusmallina oli alueellisten kehittämissuunnitelmien ja niiden pilotointien kautta edetä kohti valtakunnallisesti hyödynnettäviksi suositeltavia malleja, joiden toimivuus on käytännön tasolla testattu ja hyväksi arvioitu. Tällä toteutusmallilla hanke pystyi vastaamaan sille asetettuihin tulostavoitteisiin. NOPSA-hankkeessa kehittämistyö perustui toisaalta alueelliseen, ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun väliseen kumppanuuteen (NOPSA-tiimit) - toisaalta NOPSA-tiimit yhdessä muodostivat vahvan Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoiman valtakunnallisen kehittämisverkoston. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun ammatilliset opettajankoulutukset toimivat NOPSA-tiimejä tukevina kehittämiskumppaneina.

Nopsa-tiimit ja kumppanit olivat:

Centria, Työpaketti 3
Centria-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Jatkoväylä-hankkeen kanssa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, JEDU ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, KPEDU

Häme-Uusimaa, Työpaketit 1-3
Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK
Careeria

Pirkanmaa, Työpaketit 1-3
Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK
Tampereen seudun ammattiopisto, TREDU

Satakunta, Työpaketit 1-3
Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

Varsinais-Suomi, Työpaketit 1-3
Turun ammattikorkeakoulu, TuAMK
Turun ammatti-instituutti, TAI

TP2 kehittämiskumppanit, Työpaketti 2
HAMK Ammatillinen opettajankoulutus
TAMK Ammatillinen opettajankoulutus

NOPSA-hankkeen tulostavoitteena oli tuottaa valtakunnallisesti hyödynnettäväksi suositeltavia sujuvan siirtymän malleja tekniikan ja liikenteen aloille. Alueellisten pilottien arvioinnin kautta NOPSA-tiimeistä ja työpaketeista nousi 10 siirtymää sujuvoittavaa mallia, jotka hankkeen päättyessä suosittelemme valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Mallit on kuvattu koordinointihanke Zoomin suosituksen mukaisesti Arjen arkki -menetelmäpankkiin (hakusana: NOPSA) ja julkaistu NOPSA-oppaassa. Välittömistä tuloksista kertoo myös NOPSA–loppuraporttivideo, https://www.youtube.com/watch?v=P6TrCceXSKo&feature=youtu.be.

NOPSA-hankkeessa kehitetyt sujuvan siirtymän mallit nimenmukaisessa aakkosjärjestyksessä:

- AMK-matematiikkaa ammattiopistoille
- Pääsylippu SAMKiin – jatko-opintoväylä WinNova-SAMK
- Ruotsin kielen polkuopintomalli Pirkanmaalla
- Ruotsin oppimisen polkuopintomalli Satakunnassa
- Taitaja-toiminnan (konepajatekniikka) hyödyntäminen AO-AMK sujuvissa siirtymissä
- TAITAVA siirtymä Turun ammattikorkeakouluun
- Tredun konekerho tähtää joustavin siirtymin AMK-opintoihin
- Uraohjaus osaksi oppilaitoksen arkea
- Uraohjausosaajan osaamismerkki
- Uraohjausvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa

Hanke paransi ammatillisen tutkintojärjestelmän kokonaistoimivuutta jatko-opintoihin hakeutuvien osalta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääntyessä NOPSA-malleista löytyy ratkaisuja, joilla uudistuneessakin ammatillisessa koulutuksessa kyetään pitämään huolta ohjauksesta jatko-opintoihin. AMK-opiskelijavalintojen uudistuessa NOPSA-mallit tarjoavat ratkaisuja osaamisperustaiseen opiskelijavalintaan. Hankkeessa syntyi suunnitellusti alueelliset NOPSA-tiimit, joissa yhteistyö jää elämään ja edelleen kehittyy. Uraohjaustietoisuus ja -myönteisyys lisääntyivät sekä ammatillisen koulutuksen että ammattikorkeakoulun opettajien ja ohjaajien osalta. Merkittävää oli huomata, kuinka opettajien ja ohjaajien omat ajattelumallit muuttuivat hankkeen aikana ja kuinka uraohjaus ymmärrettiin osaksi arjessa tapahtuvaa opetus- ja ohjaustyötä.

NOPSAN toteutus ajoittui aikaan, jolloin hankkeen toimintaympäristössä tapahtui suuria muutoksia:

- ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistettiin perusteellisesti
- osaajien rekrytointi muodostui yritysten keskeisimmäksi ongelmaksi
- AMK-opiskelijavalinnat uudistuivat
- ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja ammattikorkeakoulut näkivät tarpeelliseksi tiivistää alueellista yhteistyötä samalla kun
- koulutuksen järjestäjäkentässä tapahtui muutoksia.

Nämä muutokset toimivat toisaalta kannustimena ponnistella hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi – toisaalta ne asettivat haasteita hankkeen toteutukselle. Hankesuunnitelmaa aikoinaan kirjoitettaessa ei vielä tarkalleen tiedetty, miten ammatillinen koulutus tulevina vuosina uudistuisi. Hanke on kuitenkin saavuttanut tavoitteensa ja tuottanut käytännössä testattuja malleja siirtymän sujuvoittamiseksi. Malleja valtakunnalliseen levitykseen ovat tuottaneet kaikki hankkeen työpaketit ja kaikki alueelliset NOPSA-tiimit. Hankkeen arvioinnit osoittavat, että tulokset ovat merkittäviä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on syventynyt: mallit halutaan juurruttaa sekä levittää muillekin aloille ja laajentaa toimijoiden verkostoa. Tekniikasta kiinnostuneelle nuorelle ja aikuiselle kyetään tarjoamaan sujuva polku ammatillisen koulutuksen kautta insinööriksi - siinäkin tapauksessa, että toisen asteen ammatillinen oppilaitos ja ammattikorkeakoulu sijaitsevat eri paikkakunnalla. Siirtymän sujuvoittaminen ammatillisista opinnoista ammattikorkeakouluun on edelleen ajankohtainen kehittämiskohde kaikkialla Suomessa. NOPSA:lla on ollut ilo tuottaa käytännössä testattuja, valmiita malleja näiden kehittämispyrkimysten nopeuttamiseksi.