|
|
|
Hankekoodi: S20822
Hankkeen nimi: Ohjaamo EP
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 30.4.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1007629-5
Jakeluosoite: Koulukatu 41
Puhelinnumero: 020 124 4900
Postinumero: 60100
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.sedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hietarinta Anu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Opiskelijapalvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.hietarinta(at)sedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408303974
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ohjaamo EP -hankkeen päätavoitteena on rakentaa Etelä-Pohjanmaalle ohjaamoiden verkostomalli vaikeassa asemassa olevan nuoren tueksi. Ohjaamoiden verkostomalli tuo uudella tavalla yhteen olemassa olevat toimijat kuntien hallintorajat ylittäen. Toimintamalli rakentuu monialaista palvelua tarjoavista yhden luukun periaatteella toimivista ohjaamoista, kuntien eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta nuorten tueksi. Toiminta pohjautuu eri organisaatioiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden monipuoliseen ja toisia täydentävään osaamiseen ja yhteistyöhön. Ohjaamot toimivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. Etsivän nuoristyön kanssa tehtävä yhteistyö on keskeistä. Malli perustuu sopimuksiin ja toimijoiden väliseen kumppanuuteen, joka syvenee hankkeen aikana. Ohjaamoissa ovat mukana mm. TE-toimisto, kuntien nuoriso- ja sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Kela, oppilaitokset, eri viranomaistahot ja kolmas sektori. Yhteistyöverkostoa voidaan joustavasti täydentää ja räätälöidä nuorten tarpeiden mukaan kuntakohtaisesti. Ohjaamon avoin toimintamalli kannustaa nuoria ottamaan yhteyttä oman tilanteensa selvittelemiseksi myös ilman lähettävää yhteistyötahoa, yhteydenotossa on keskeisessä roolissa etsivä nuorisotyö. Ohjaamo tukee erityisesti erilaisissa nivelvaiheissa olevia nuoria ja edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. Työpanos ohjaamo - toimintaan voi vaihdella kokoaikaisesta ajoittaiseen päivystykselliseen yhteistyöhön.
Nuorten yksilölliset tilanteet huomioiden ohjaamon tarjoama ohjaus ja tuki voi sisältää monia eri vaiheita ja mm. sosiaalisen kuntoutuksen ja terveydenhoitajan palveluita tähdäten opinto- tai työllistymispolulle pääsyyn ja polulla pärjäämiseen. Tavoitteena on, että nuori saa ohjaamosta juuri hänen tilanteeseensa räätälöityä henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sekä elämäntilanteeseensa sopivaa tukea, esim. elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisiin valmiuksiin tai kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyviin kysymyksiin sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviin haasteisiin. Näiden palveluiden yhteen kytkeminen saumattomasti on osa ohjaamon toimintaperiaatetta. Nuori ohjataan oikean tuen ja palvelun äärelle.
Kehitettävään malliin sisältyy Sipilän hallitusohjelman mukainen luottohenkilötoimintamallin kehittäminen, jossa määritellään esim. useita eri tukitoimia saavan nuoren ja mahdollisesti hänen perheensä tukiverkostosta kokonaisuuden hahmottava vastuu- eli luottohenkilö, joka kokoaa nuorta koskevan verkoston yhteen. Usein nuori ja hänen perheensä ei itsekään ole selvillä saamiensa palvelujen kokonaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Luottohenkilö toimii tässä tukena ja viestinvälittäjänä tarvittaessa.
Ohjaamo - mallin rakentamisessa on erityisen tärkeää sisällyttää nuorten oma näkökulma kehittämistyöhön. Nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ohjaamossa ja voivat mm. olla toteuttamassa erilaisia vertaistukeen perustuvia ryhmätoimintoja. Palvelumallina ohjaamo tehostaa, yksinkertaistaa ja tarvittaessa monipuolistaa nuorten palvelua.
Ohjaamo – hankkeessa kehitetään kasvokkain tapahtuvan ohjauksen rinnalla myös sähköisiä verkko-ohjauksen palveluita mm. ohjaamojen koordinaatiohankkeen, Kohtaamon nettiohjauspalvelu. Lisäksi huomioidaan jo olemassa olevat digitaaliset ohjauspalvelut ja niiden käytön tehostaminen. Toimintamalliin sisältyvät myös webinaarit, videointi, sähköiset kokouskäytännöt jne.
Hankkeessa selvitetään mahdollisuutta rakentaa erityisesti oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille katkeamaton palveluketju. Valtaosa maahanmuuttajista jää jumiin kielikoulutuksiin ja yleistason valmennuksiin. Kotouttamiskoulutuksen jälkeen kielitaito ei välttämättä riitä tutkintotavoitteiseen koulutukseen pääsemiseksi ja osaamisesta ei ole kattavaa rekisteriä. Palveluketju katkeaa, kun tullaan lähemmäs työelämää. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen liitetään osaksi ohjaamoa ja tavoitteellista palveluketjua.
HANKKEEN KOHDERYHMÄ
Työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, myös maahanmuuttajat
Ohjaamoiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat monialaiset toimijat
HANKKEEN TOIMENPITEET
1. Hankkeen käynnistäminen, verkostojen koonti kunnittain, hankkeen viestintä ja markkinointi
2. Verkostoituminen ohjaamon eri toimijoiden ja yhteistyötahojen kesken
3. Ohjaamo-mallin suunnittelu ja pilotointi verkostoyhteistyönä eri alueilla (sisältää useita eri toimenpiteitä)
4. Hankkeen arviointi ja kehittämistoimet
5. Hankkeen yhteenveto, Ohjaamo EP:n vakinaistaminen, loppuraportti
HANKKEEN TULOKSET
Hankkeen päätuloksena syntyy eteläpohjalainen ohjaamon toimintamalli ja matalan kynnyksen palvelupiste nuorille alle 30-vuotiaille kansalaisille. Ohjaamoja voi syntyä maakuntaan useampia. Hankkeeseen osallistuvilla E-P:n kunnilla on mahdollisuus osallistua ohjaamon verkostomaiseen toimintaan tavalla tai toisella siten, että nuori saa yksilöllistä palvelua joko kasvokkain tai etänä hyödyntäen digitaalisia kanavia. Hankkeen jälkeen ohjaamomallia voidaan laajentaa ja jalostaa muihinkin kuntiin.
Hankkeen tuloksena syntyy laaja ja yhteen hitsautunut yhteistyöverkosto sekä kumppanuutta tukevat yhteistyösopimukset, nuorten osallistamista tukevat ja lisäävät toimintamallit, nuorten taustaryhmät huomioiva ohjaamon toimintatapa, digitaaliset tieto-, ohjaus- ja neuvontakäytännöt sekä sähköinen ajanvaraussysteemi ohjaamoon.
Työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ml. maahanmuuttajat. Kohderyhmä saa ohjausta ja neuvontaa ja osallistuu verkostotoimintaan.
Ohjaamoiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat monialaiset toimijat
Nuorten potentiaaliset työllistäjät erityisesti mikro- ja pk-yritykset
Nuorten lähipiiri ja tukiverkosto, esim. perhe ja omaiset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 533
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 267 880
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 925
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 442 617
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Soini, Alajärvi, Vimpeli, Lapua, Lappajärvi, Ähtäri, Seinäjoki, Kurikka, Ilmajoki, Alavus, Evijärvi, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 26
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25
Suunniteltu: 430
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Ohjaamossa kehitetään paperittoman toimiston käytäntöjä. Hankkeen tiedottamisessa suositaan sähköistä tiedottamista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Hankekokousten järjestämisessä pyritään minimoimaan matkustaminen. Suositaan kimppakyytejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää syntyviä materiaaleja ja jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Nuorten ohjaaminen koulutukseen ja sijoittuminen työelämään auttavat nuoria jäämään omaan maakuntaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Ohjaamopalveuiden kautta nuori saa tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Elämänhallintaan liittyvät asiat sekä koulutukseen ja työelämään ohjaaminen ovat keskeisiä palveluita, joita Ohjaamo tarjoaa ja jotka ehkäisevät syrjäytymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Yhden luukun periaatteella toimiva Ohjaamo vähentää nuorten liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Ohjaamo-palveluilla pyritään edistämään ammattitaidon hankkimista (=koulutus) ja työllisyyttä syrjäytymisvaarassa olevien keskuudessa ja näin vähentämään köyhyyttä ja lisäämään hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Matalan kynnyksen palvelut ovat tasavertaisesti saatavilla kaikille nuorille. Ohjaamopalveluissa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset nuoret. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Nuorten osallisuus ja osallistumismahdollisuudet paranevat, kun he ovat itse mukana kehittämässä Ohjaamo-palveluita. Tämä koskee varsinkin maahanmuuttajanuoria. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Ohjaamoa kehittämässä olevat eri taustaiset nuoret rikastuttavat toimintaympäristöä ja edistävät siten suvaitsevaisuutta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa - ESR-hankkeen turvin kehitettiin Ohjaamo-toimintaa Etelä-Pohjanmaan alueelle ajalla 1.11.2016 -30.4.2019. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja projektikoordinaattori ja käytännön työt alkoivat 1.1.2017. Hankkeen hallinnoijana oli Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Valmistelun taustalta löytyy maakunnan ELO-työryhmä, jonka aloitteesta Ohjaamo EP- hanketta haettiin maakuntaan. Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto oli alusta saakka tiivis kumppani Ohjaamoiden kehittämistyössä.
Ohjaamo EP-hankkeeseen kuului 13 kuntaa Etelä-Pohjanmaalta ja Ohjaamo-toiminta kehitettiin hankkeen aikana yhteensä seitsemällä alueella. Osa hankkeen aikana syntyneistä Ohjaamoista oli alueellisia Ohjaamoita ja osa kuntakohtaisia. Hankkeen päättyessä Ohjaamot olivat käynnistäneet toimintansa Ilmajoella, Kurikassa, Kauhavalla, Lapualla, Alajärvi-Vimpeli-alueella sekä Kuusiokunnissa. Seinäjoen Ohjaamo toimi hankkeen ajan popup-tapahtumin, mutta toiminnan käynnistymistä kivijalkatiloissa valmisteltiin tiiviisti koko ajan. Hankkeen päättyminen ei vaikuttanut maakunnan Ohjaamojen toimintaan vaan Ohjaamot jatkoivat kehittymistään ja toimintaansa normaalisti. Kaikki hankkeen aikana syntyneet Ohjaamot ovat avoinna osan viikosta, mutta Seinäjoen Ohjaamon toimintaa on valmistelu siten, että se tulee olemaan avoinna viitenä päivänä viikossa. Kaikki maakunnan Ohjaamot löytyvät Ohjaamo EP- hankkeen nettisivun kautta.
Hankkeen maakunnallisen työn taustalla oli hankkeen maakunnallinen ohjausryhmä, johon kuului edustus jokaisesta osallistuvasta kunnasta, alueen koulutuksenjärjestäjistä, nuorten edustajasta ja muista keskeisistä yhteistyötahoista kuten yrittäjät, TE-palvelut, KELA ja ELY-keskus. Maakunnassa nojattiin koko kehittämistyön ajan vahvasti valtakunnallisiin Ohjaamo-toiminnan kriteereihin, jotka teki Ohjaamo-toiminnan taustalla olevat ministeriöt, Ohjaamojen koordinaatiohanke Kohtaamo sekä Ohjaamojen valtakunnallinen ohjausryhmä. Etelä-Pohjanmaalla Ohjaamo-toiminnan kärkenä pidettiin palvelun ennaltaehkäisevää luonnetta ja asiakkaiksi nähtiin koko alle 30-vuotiaiden ikäryhmä. Ohjaamo ei siis ole Etelä-Pohjanmaalla korjaava palvelu vaan nimenomaan ennaltaehkäisevä ohjaus- ja neuvontapiste kaikille nuorille
Ohjaamo EP-hankkeen työstä ison siivun haukkasi koko toiminta-ajan tiedottaminen sekä verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö. Ohjaamo EP- hanke toimi maakunnassa verkostojen luojana ja eräänlaisena konsulttina niille alueille, jotka lähtivät kehittämään Ohjaamo-toimintaa. Tämän lisäksi hanke järjesti maakunnan Ohjaamoväelle Bencmarking-matkoja muihin Ohjaamoihin, Ohjauksen seminaareja sekä erilaisia Ohjaamo-toiminnan näkyvyyttä lisääviä tapahtumia. Ohjaamon monialaisen työotteen tukemiseksi Etelä-Pohjanmaan Ohjaamoväki kävi myös yhdessä läpi Ohjaamojen Tessu-valmennuksen ja osallistui Ohjaamoverkoston valtakunnalliseen toimintaan. Ohjaamo EP- hanke järjesti toimintansa aikana yhteensä 21 maakunnallista tapahtumaa tai tilaisuutta. Ohjaamo EP-hankkeesta tiedotettiin hankkeen aikana yhteensä 59 eri tilaisuudessa. Näiden lisäksi järjestettiin paljon alueellisia kehittämiskokouksia, ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti ja Ohjaamojen koordinaattoreiden Oko-ryhmä kokoontui vuoden 2018 alusta lähtien myös säännöllisesti.
Etelä-Pohjanmaalla oli koko ajan tavoitteena Ohjaamojen maakunnallisen verkostomallin luominen hankesuunnitelman mukaisesti. Ohjaamotyötä vietiin eteenpäin myös E-P:n maakuntavalmisteluun liittyen ja erityisesti kasvupalvelu-valmistelun alla. Lisäksi kunkin alueen Ohjaamo-toimintaa koordinoivista henkilöistä koottiin Oko-ryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. Oko-ryhmän tavoitteena oli vahvistaa maakunnan Ohjaamoverkoston toimintaa, auttaa Ohjaamoja yhtenäisessä viestinnässä, antaa vertaistukea koordinaattoreille ja vahvistaa heidän työnkuvaansa. Hankkeen päättymisen jälkeen vetovastuun Oko-ryhmän vetämisestä ottaa TE-palveluiden Ohjaamokoordinaattori.
Ohjaamot Etelä-Pohjanmaalla käynnistivät toimintansa vuoden 2018 aikana. Ohjaamo-toiminnan maakunnallista mallia luotiin käytännön Ohjaamo-toiminnan käynnistymisen rinnalla. Sisältöä maakunnalliseen työhön haettiin mm. avoimilla työpajatilaisuuksilla ja pienempien työryhmien kautta. Vuoden 2019 aikana EP:llä käynnistetään maakunnalliset työryhmät Ohjaamojen urasuunnitteluun, markkinointiin ja yritysyhteistyöhön. Tässä työssä tullaan hyödyntämään maakunnassa jo valmiina olevia työryhmiä, esim. ELO-verkosto ja Opinlakeus- Oppilaitosverkosto.
Ohjaamo EP – hankkeessa tehtiin paljon työtä myös nuorten osallisuuden tukemisessa. Nuorten osallistuminen Ohjaamojen kehittämiseen on ollut keskiössä ja siihen liittyen on tehty paljon toimenpiteitä. Syksyllä 2017 hanke organisoi useammalle, Ohjaamoa kehittävälle paikkakunnalle nuortenfoorumit, joihin osallistui esim. opiskelijakuntien, nuorisovaltuustojen ja työpajojen nuoria. Ohjaamojen kehittämiskokouksissa ja maakunnallisessa työskentelyssä on ollut nuorten edustus esim. nuorisovaltuustojen ja opiskelijakuntien kautta. Vuoden 2019 aikana käynnistettiin lisäksi kuudelle Ohjaamolle oma nuorten kehittäjätiimi-toiminta, joka jää pysyväksi kehittämistyöryhmäksi Ohjaamojen toimintaan.
Hankkeen aikana maakunnan Ohjaamo-toiminta saatiin hyvin liikkeelle ja avainroolissa olivat kuntien ja alueiden moniammatilliset toimijat, jotka näkivät Ohjaamo-toiminnan merkityksen. Myös Ohjaamo EP ja maakunnallinen Lape-hanke tekivät hyvää yhteistyötä (https://urly.fi/18Ey) koko kehittämistyön ajan.
Valtakunnallisen Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttamiseen myönnetyn rahoituksen turvin vuoden 2018 alussa Etelä-Pohjanmaalla aloitti työnsä yksi Ohjaamo asiantuntija ja hän työskentelee TE-palveluissa. Rahoitus tähän saatiin TEM:n myöntämän Ohjaamojen vakiinnuttamisrahoituksen kautta. TE-palveluiden Ohjaamo asiantuntijan työ jatkuu vuoteen 2021 asti ja hän jatkaa Ohjaamoiden Ohjaamojen koordinaatiota hankkeen päättymisen jälkeen.