|
|
|
Hankekoodi: S20823
Hankkeen nimi: 6Aika: Näyttämöt ja kasvunpajat
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0211675-2
Jakeluosoite: PL 487
Puhelinnumero: +358(0)3 565611
Postinumero: 33101
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampere.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Regina Saari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Regina.Saari(at)tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 358503469603
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteena on luoda toimintamalli korkeakoulutettujen työllisyyden parantamiseksi. Hankkeen toteuttajat ovat Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (Typa), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Turku Science Park Oy (TScP), Turun ammattikorkeakoulu (TurkuAMK), Turun yliopisto (TY) ja Metropolia ammattikorkeakoulu (MetropoliaAMK) Vantaan yksikkö.
Kohderyhmänä ovat oppilaitoksista valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ja pitkän työkokemuksen omaavat työnhakijat, mutta toisaalta myös mikro- ja pk-yritykset. Kaikki tahot saatetaan mallissa yhteistoimintaan, innovoimaan kasvua ja työtä. Tavoitteena on yritysten kasvun ongelmien ratkominen ja sekä juuri valmistuneiden että kokeneiden osaajien työllistyminen.
Pienet yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä työpaikoista 47% on pienissä ja mikroyrityksissä (2013). Korkeakoulutettuja työttömiä on Tampereen ja Turun alueella sekä pääkaupunkiseudulla noin 20 000 (Akavan korkeakoulutettujen tilasto 2016). Pienten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen esteenä on usein kehittämisresurssien puute.
Hankkeen toimenpiteitä ovat Näyttämöt ja Kasvunpajat. Työttömien henkilöiden osaamisen valjastamiseen kehitetään uudenlainen malli, joka tarjoaa näytön paikkoja (Näyttämö) yritysyhteistyössä tapahtuvan innovoinnin kautta (Kasvunpajat). Tavoitteena on yritysten kasvun edistämisen lisäksi tunnistaa piilotyöpaikkoja yrityksissä ja siten vauhdittaa työllistymistä. Hankkeen toimenpiteillä on hyvät mahdollisuudet edistää hallituksen uuden (04/2016) yrittäjyys- ja työllisyysohjelman tavoitteita.
Näyttämö on työttömäksi joutuneille kokeneille asiantuntijoille ja valmistumisvaiheessa oleville korkeakouluopiskelijoille tarjottava yhteinen tiimioppimisen ja vertaistuen alusta, työympäristö menetelmineen. Se kokoaa paikallisen asiakasyrityksen kehittämishaasteen (aihio) ympärille tarvittavan kehittäjäryhmän tai useampia sitä ratkomaan. Näyttämö voi olla myös virtuaalinen ja se hyödyntää olemassa olevia lukuisia digitaalisia työkaluja palveluja.
Kasvunpajalla puolestaan tarkoitetaan prosessia, jolla käsitellään yritys-caseja ja tuotetaan ratkaisuja monialaisissa tiimeissä, joissa törmäytetään sekä vankkaa kokemusta että uusinta tietämystä. Pajatyöskentelyssä yritykset esittelevät innovaatiokohteitaan ja siellä järjestetään yrityksille ja työhakijoille yhteisiä kohtaamis-, valmennus- ja innovointitilaisuuksia. Hankkeessa valmennettavat asiantuntijat (Kasvun etsivät) jalkautuvat yrityksin esittelemäään kasvunpajat-toiminnan mahdollisuuksia ja palveluja. Yrittäjyyttä suunnitteleville asiantuntijoille kasvunpaja tarjoaa tukea oman liikeidean jalostamiseksi ja potentiaalisia kumppaneita.
Kasvunpajan perusidea on monialaisen tietämyksen yhdistäminen innovaatiotoiminnassa. Uusimman koulutuksen hankkineet, valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ja toisaalta työelämän kokeneet konkarit ryhtyvät toimimaan yhdessä pienen asiakasyrityksen kanssa, purkaen kasvun esteitä. Toiminnan keskiössä on asiakasyrityksen tarve, liittyipä se esimerkiksi digitalisaation hyödyntämiseen, tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen. Syntyneisiin ratkaisuihin (toimintasuunnitelma, toimenpide-ehdotus) sisältyy aina ehdotus ideointiin osallistuvan työnhakijan omasta työllistymisestä kohdeyritykseen.
Työpaikkoja, uutta työtä, syntyy juuri näyttöjen, käytännön yhteisöllisessä toiminnassa ja asiakasprojekteissa luonnostaan tapahtuvien törmäytymisten, yhteistyökokemusten ja suhdeverkoston kautta.
Hankkeen aktiviteetteihin, kuten pajatyöskentelyyn ja yritysprojekteihin, osallistuu kaikkiaan noin 500 työtöntä henkilöä ja lähes 400 valmistumisvaiheessa olevaa opiskelijaa. Kaikki he saavat kokemusta työskentelystä yrityksen ongelmakysymysten ratkomisessa tiimeissä sekä hankkivat itselleen työelämän suhdeverkostoa ja käytännön työnhakuvalmiuksia. Tavoitteena on, että merkittävä osa heistä työllistää itsensä eri keinoin (työkokeilu, työllistämistuki, toimeksiannot työtä laskuttamalla, työsuhde, yrittäjyys).
Tuloksena syntyy testattu toimintamalli, palvelukonsepti, jolla parannetaan korkeakoulutettujen työllistymistä ja samalla saadaan koulutuksesta uutta lisäarvoa elinkeinoelämälle. Hanke tarjoaa keinoja sekä vastavalmistuneiden työttömyyden ennaltaehkäisyyn että pitkäaikaistyöttömyyden haasteisiin, ja näiden uskotaan olevan mahdollista hyödyntää valtakunnallisesti. Pysyvänä muutoksena hanke vaikuttaa työurien pidentämiseen sekä uransa alussa vastavalmistuneiden kohdalta että pitkän työuran tehneiden kohdalta uran loppupäästä. Ensimmäisten pilottien ja kokemusten arvioinnin jälkeen mallia voidaan siirtää jo hankkeen kuluessa muille kuutoskaupungeille ja muuallekin Suomeen.
Hankkeen eri toteuttajien osakokonaisuudet on määritelty toisiaan ja yhteistä tavoitetta saumattomasti tukeviksi (tarkempi kuvaus hankematriisissa, liite 1):
- Tampereen Typa tuo kasvunpajat-toimintaan ryhmäytymisen - ja yhdessä innovoinnin menetelmäkokemusta sekä (työllisyydenhoitoon liittyvän) yritys-yhteistyön parhaita käytäntöjä. Tampereen Typa vastaa hankkeessa kasvunpaja-toiminnan alkumäärittelystä ja tavoitteiden kirkastamisesta kohti ”työnhakijan osaamisen hyödyntämistä työpaikkojen luomiseksi”. Tampereen Typa määrittelee ja ottaa päävastuun ”kasvun etsivä” -konseptin jatkokehityksestä yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa. Tampereen Typa vastaa myös hankkeen viranomaisyhteistyöstä työllisyydenhoidon ja työttömyysturvan linjausten osalta (TEM, TE-toimistot, työttömyyskassat).
- Tampereen AMK:n keskeisenä kehityselementtinä on tarvekohdennettu osaamisen kehittämissuunnitelma. Malli viritetään erityisesti helpottamaan ja edistämään korkeakoulusta vastavalmistuneen ja korkeakouluopintojen loppuvaiheessa olevan, mutta valmistumista ja työpaikkanäkyvyyttä vailla olevan henkilön työelämään siirtymistä, sekä työttömän työnhakijan työllistymistä. Näin myös henkilön nykyiset osaamiset ja hankittavat lisäosaamiset saadaan kohtaamaan elinkeinoelämän tunnistetut osaamistarpeet paremmin. TAMK on vahvasti mukana Näyttämöt ja Kasvunpajat-prosessien pilotoinnissa hyödyntäen olemassa olevia innovaatioalustoja, Y-kampus ja OpenLab, tarjoten toiminta- ja oppimisympäristöt yrittäjyydelle ja tuotekehitystoiminnalle.
- Turun AMK:n kasvunpajat-pilotin ensisijaisena tavoitteena on hyödyntää korkeakoulusta valmistuvien opiskelijoiden sekä työttömien asiantuntijoiden osaamista ja innovatiivisuutta monialaisissa tiimeissä, tiimioppimismallia soveltaen.
Turun AMK vastaa Tuuletus-toimintamallin kehittämisestä ja Tuuletus-pajojen järjestämisestä, joissa opiskelijat ja kokeneet osaajat (työhakijat) jakautuvat tiimeihin ja pureutuvat ryhmissä innovoimaan kehitysmahdollisuuksia yrityksen tarpeisiin. Prosessointi perustuu tiimioppimiseen malliin ja sitä hyödyntäen. Tavoitteena on löytää ennakkoluulottomia ratkaisuja, jotka lisäävät asiakaslähtöisyyttä, mahdollistavat uudenlaisia markkinoita, parantavat palveluiden vaikuttavuutta, kasvattavat tuottavuutta, vahvistavat asiakasyrityksen kilpailukykyä ja toimivat ponnistuslautana uudelle yritystoiminnalle.
- Turku Science Park Oy:n koordinoimaa SparkUp yrityskehitys- ja oppimisympäristöä laajennetaan niin, että valmistumassa olevien opiskelijoiden ohessa tiimeihin otetaan mukaan jo valmistuneita nuoria sekä työttömiä, korkeakoulutettuja asiantuntijoita, joilla on vuosien työkokemusta ja osaamista valmiina jaettavaksi koko ryhmälle. SparkUp-ympäristöön luodaan Näyttämö, jossa työnhakijat, yrittäjiksi aikovat, opiskelijat sekä yritykset kohtaavat ja toimivat monialaisissa tiimeissä.
- Turun yliopisto ottaa hankkeessa päävastuun korkeakoulujen (opiskelijat, tutkijat ja opettajat), yritysten ja kokeneiden osaajien välisen rajapinnan kehittämistä sekä yhteistyön sähköisten työkalujen pilotoinnista. Tässä osatoteutuksessa yritysten osaajatarpeet ratkaistaan motivoituneiden on-demand osaajien avulla. Turun yliopiston Backstage –konsepti palvelumuotoillaan uudestaan ja skaalataan muihinkin kaupunkeihin uudenlaiseksi työvoiman saatavuutta varmistavaksi toiminnoksi/palveluksi.
- Metropolia AMK:n ja Vantaan Kaupungin käynnistämä innovaatioalusta Turbiini (turbiini.net) toimii osahankkeen alueellisen tekemisen alustana hyödynnettäessä ja pilotoitaessa yhteistä Näyttämöt ja Kasvunpajat –prosesseja. Turbiini on toiminta- ja oppimisympäristö, joka perustettiin Vantaalle vuonna 2015. Tavoitteena on innostaa ja rohkaista eri koulutusohjelmien opiskelijoita yrittäjyyteen sekä aktivoida startup -tukipalveluita. Vantaalla keskitytään kehittämään digitaalisia työkaluja yritysten monialaisten kasvuhaasteiden tunnistamiseen ja tarvittavien osaajien profilointiin, luomaan metodiikkaa asiakasarvon mittaamiseen sekä pilotoimaan hankkeelle yhtenäistä Näyttämöt ja Kasvunpajat –prosessia alueella.
Kuten osatoteutusten tiivistelmistä havaitaan – hanke luo ja testaa monipuolisesti ainutlaatuisen mallin, jossa erilaiset oppilaitokset, opiskelijat, työnhakijat ja paikalliset yritykset työskentelevät yhdessä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi – monista parhaista käytännöistä rakennetulla tavalla, jollaista ei aiemmin työllisyydenhoidon kentällä ole käytetty.
Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin oppilaitoksista valmistumisvaiheessa oleviin opiskelijoihin sekä jo pitkän työkokemuksen keränneisiin korkeasti koulutettuihin mutta jo pidempään työtä etsineihin työnhakijoihin. Myös työttömyysuhan alla olevat osaavat henkilöt soveltuvat toimintaan mainiosti.
Hankkeen yhteistyömallin toinen kohderyhmä ovat yritykset (mikro- ja PK), jotka saavat apua liiketoiminnan kehittämiseeen.
- Työnhakijat ja valmistuvat opiskelijat osallistuvat innovointiin ohjatuissa työryhmissä ja kehittävät ratkaisuja alueellisen kasvun haasteisiin. He voivat osallistua hankkeen järjestämiin erilaisiin tapahtumiin, tietoiskuihin tai vapaamuotoisiin (ja vapaaehtoisiin) tapaamisiin haluamallaan tavalla. Näin myodostuva osaajien yhteisö osallistuu myös itse aktiivisesti kasvun haasteiden etsimiseen ja toiminnan suunnitteluun. Työttömien osallistumisen keinot ja mahdolliset rajoitteet työvoimapoliittisten säännösten osalta varmistetaan hankkeen edetessä aina huolellisesti TE-toimiston kanssa.
- Pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistettävät ja syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt saavat aivan uudenlaisen tavan aktivoitua, päästä mukaan yhteisölliseen toimintaan ja virikkeiden pariin. Elämänhallintaan ja voimaantumiseen saadaan uusia tukimuotoja ja apua.
Hankkeeseen tarvitaan alueen yrityksiä (ensisijaisesti mikro- ja PK-yrityksiä), joilla on halu kehittää liiketoimintaansa verkostoitumalla ja ulkopuolista liiketoiminnan asiantuntemusta hyödyntämällä.
- Yritykset avaavat mahdollisuuden kohderyhmään kuuluvien opiskelijoiden ja työnhakijoiden tulla auttamaan kasvun haasteissa. Osaaja-yhteisö kerää yrityksistä kasvun haasteita ja työskentelee pienryhmissä toimenpide- ja toteutussuunnitelman luomiseksi.
- Mikroyrityksistä kartoitetaan samankaltaisia tarpeita omaavat yritykset ja niistä voidaan muodostaa ryhmiä. Osaajat ratkaisevat yritysryhmän yhteistä haastetta ohjatusti, jolloin syntyvä ratkaisu voi työllistää yksittäisen asiantuntijan palvelemaan useaa yritystä kerralla.
- Yritykset verkottuvat (ja niitä siihen ohjataan) hankkeen edetessä myös keskenään, jolloin syntyy luontevaa yhteiskehittämistä ja uutta kasvua ominkin voimin.
- Yritykset ja osaajat saavat aina yksilöityä teeman mukaista ohjausta yhdessä ja erikseen, yhteistyön edistämiseksi.
- Yritykset saavat työnhakija-yhteisöstä potentiaalista työvoimaa, joka on jo valmiiksi perehtynyt kulloiseenkin liiketoiminta-alueeseen sekä ehdotettuihin (itse luomiinsa) innovaatioihin. Hankkeen aikana kehitetään uusia työllistämisen malleja ja niitä testataan käytössä.
Kaupungit ja kunnat tukevat hanketta mm. työllisyydenhoidon keinoin sekä hyötyvät hankkeesta mm. työllistymisen aikaansaamien kustannussäästöjen ja lisääntyneen alueellisen yritystoiminnan kasvun kautta.
Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ja muut oppilaitokset toimivat joidenkin tarvittavien koulutusten ja kehittämisen toteuttajina sekä saavat toiminnasta ideoita ja tarpeita koulutusohjelmiensa suunnitteluun. Ne voivat myös tarjota viimeisintä tutkimustietoa ja koulutusta hankkeen osallistujille, ja saavat mahdollisuuden uusille tutkimusavauksille sekä opinnäytteille.
TE-toimistot saavat apua ja uusia keinoja työllistämisen keinovalikoimaan.
StartUp -hautomotyyppiset toimijat saavat tarvittaessa pienimuotoista tukea (mentorointi, katselmointi/kommentointiapu) hankkeen kokeneista osaajista. Yrityshautomot saavat apua asiantuntijoiden osaamisesta, mutta voivat myös itse toimia työttömien osaajien yritysideoiden ensimmäisenä tuen tarjoajana.
Uusista työpaikoista, uusista yrityksistä ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittymisestä hyötyvät välillisesti kohderyhmänä olevien henkilöiden ja yritysten lisäksi:
- valtio (tuloverot, yhteisöverot, arvonlisävero, säästöt työttömyysmenoissa jne.)
- kunnat (kunnallisverot, säästöt jne)
- talous yleensä (vaurastuminen, elintaso, elinkeinotoiminnan vilkastuminen jne.)
Paikallisista toimijoista hanke ja uudenlainen yhteistyö hyödyttää mm.
- paikallista yritystoimintaa
- yrityspalveluita tarjoavia organisaatioita
- työllisyyttä hoitavia organisaatioita
- koulutusorganisaatioita
- mahdolliset muut hankkeeseen liittyvät EU-rahoitteiset hankkeet.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 596 762
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 556 790
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 881 091
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 795 415
Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun, Tampereen, Helsingin
Kunnat: Tampere, Turku, Vantaa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 100
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 93
Suunniteltu: 920
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Hankkeen pilottien teemoista nousevat innovaatiot mahdollistavat luonnon säästämisen teknologian, tuotannon, palveluiden sekä toimintatapojen alueilla. Hankkeelle puitteissa pyritään edistämään/suunnitellaan aihiopajateemoja mm. toiminnan tehostaminen Lean-menetelmin, kiertotalouteen, cleantechiin ja biotalouteen sekä luonnonvaroja ja resursseja optimoivaan lähestymiseen. Hanke itsessään on ympäristöneutraali ja siinä noudatetaan osallistuvien kaupunkien hyviä käytäntöjä ekologisen kestävyyden edistämiseksi mm. kehittämällä ja hyödyntämällä sähköisiä palveluita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Hankkeessa sitoudutaan osallistuvien kaupunkien ja maakuntien ilmastotavoitteisiin ja mahdollistetaan ilmastonmuutokseen johtavien riskien minimointia erilaisten teemojen kautta, kuten uusituva energia ja cleantech. Hankkeessa kehitetään sähköisiä palvelusovelluksia jotka osaltaan edesauttavat ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähenemistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta, monimuotoisuuden suhteen hanke on ympäristöneutraali. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Ei välitöntä vaikutusta , mutta hankkeessa on mahdollista toteuttaa teemoja joissa tutkitaan ja kehitetään tähän alueeseen liittyviä tuotteita ja palveluita. Toimintaan pyritään saamaan mukaan alan yrityksiä ja ympäristöalan osaajia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta. Hankeen toimenpiteet eivät kohdistu natura alueisiin. Hankkeessa mukana olevat osaajta voivat kehittää uutta teknologiaa ja ratkaisuja luonnon säästämiseksi. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 5 |
| Hanke mahdollistaa uudentyyppistä työllistymistä ja työllistämistä alueen yrityksissä, jotka tuottavat ympäristölle suotuisia palveluita ja tuotteita. Hankkeessa voidaan edistää materiaalit ja jätteet -alueeseen liittyviä toimenpiteitä erilaisten teemojen kautta kuten biotalous, uusituva energia, cleantech. Toiminnassa suosimme uusituvia luonnonvaroja säästävää toimintatapaa kuten hyödyntämällä verkossa toimivia digitaalisia palveluita sekä edistämällä energiatehokkuus-ajattelun ja vähähiilisyyden tavoitteita. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 5 |
| Hankeessa tullaan korostamaan cleantechin, kiertotalouden, biotalouden ja digitalisaation katsantokulmia työstettävissä aihioteemoissa, kuten esim. aurinko energian käyttö, resurssitehokkuus ja digitalisaation mahdollisuudet niihin liittyvien ratkaisujen ja palvelujen kehittämisessä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Koko hankkeen toiminta keskittyy osallistuvien kaupunkien ja maakuntien elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen myös valtakunnallisesti. Hankkeen erityisenä tavoitteena on työllistymien, yrittäjyys ja liiketoiminnan kehittäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Toteuttamista tukevia teemoja ovat mm. digitalisaatio, kansainvälistyminen, myynti ja markkinointi. Hanke tarjoaa tietoa ja uusia palveluja työllisyydenhoidon toteuttajien käyttöön mikä vähentää osaltaan ko. palvelusektorin kuormitusta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa uusien digitaalisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten innovaatio-alustojen, oppilaitosten ja ekosysteemien kanssa jotta hanke saa vaikuttavuutta ja skaalautuvuutta. Hankkeessa kehitetään opiskelijoille, työttömille ja yrityksille matalan kynnyksen yhteistyömalli. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitettävillä digitaalisilla palveluilla helpotetaan kohderyhmänä olevien nuorten ja työttömien osallistumista toimintaan ja yhteistyöhön alueen yritysten kanssa. Hankkeen toiminnassa huomioidaan virtuaaliset kokoustyökalut ja kokeillaan erilaisia digitalisoituja alustoja/palveluja tiedon keräämiseen ja jakamiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke tukee työnhakijoiden ja heidän lähipiirin hyvinvointia. Mielekäs tekeminen ja mahdollisuus näyttää osaamistaan mahdollisille työnantajille parantaa työnhakijan itsetuntoa ja estää syrjäytymistä. Ryhmäytymisen avulla sosiaaliset innovaatiot lisääntyvät ja sitä kautta hyvinvointi lisääntyy. Hankkeessa edistetään myös työllistymistä tukevien yritysten innovaatioiden yhteiskehittämistä ja liiketoiminnan kasvun mahdollistamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 10 |
| Hanke mahdollistaa uudella tavalla työnhakijoiden osallistumisen ylitse osaamis- ja liiketoimintataustan. Osallistuja tutustuu ja innostuu alasta/tekemisestä josta hänellä ei vielä tietoa, mutta jossa voi hyödyntää muuta osaamistaan ja innostuneisuuttaan. Tämä luonteikkaasti edistää tasa-arvoa katsomatta ikään,sukupuoleen, etniseen taustaan tai yhteiskunnalliseen asemaan. Hankkeen osallistujilla on yhtäläiset mahdollisuudet työllistymiseen ja yrittäjyyteen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 8 |
| Yhdenvertaisuutta edistetään hankkeessa monin tavoin. Erilaisten palveluiden ja tuotteiden innovointiin ja kehittämiseen voi hankkeessa osallistua riippumatta asuinpaikasta, sukupuolesta, etnisestä taustasta ja iästä. Toimintakielenä käytetään suomea ja englantia (pilottien luonteesta ja kohderyhmistä riippuen). | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteissä mahdollistetaan kulttuurillisten taustojen ja ympäristöjen kohtaamisia kuten tieteen, taiteen ja tekniikan sekä yksityisen ja julkisen puolen yhdistämistä tekemisessä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 7 |
| Hankkeen toteutuksessa pyritään suosimaan uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviä ja energiatehokkaita kokonaisuuksia, joissa käytetään uusinta ympäristö-osaamista ja -teknologiaa. Hankkeen kehittämisteemat ja pilotit osaltaan voivat lisäävät ympäristöosaamista kun teemoihin nostetaan mukaan cleantech- ja biotalous-osaaminen. | ||
6Aika: Näyttämöt ja kasvunpajat -hanke toteutettiin kuuden osatoteuttajan (Tampereen kaupunki, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turku Science Park Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu) toimesta Tampereella, Turussa ja Helsingissä/Vantaalla. Hankkeen kohderyhminä olivat korkeasti koulutetut työnhakijat, oppilaitoksista valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat sekä mikro- ja pk-yritykset. Hankkeen lähtökohtina olivat korkeasti koulutettujen työttömyyden voimakas kasvu ja samalla työllisyydenhoidon vähenevät resurssit, jolloin monikanavaisille työllistymistä edistäville palveluille oli selvä tarve. Mikro- ja pk -yrityksillä taasen on paljon tekemätöntä työtä ja tarvetta liiketoiminnan kehittämiseen. Hankeen tavoitteena oli kehittää ja testata uudenlainen toimintamalli korkeasti koulutettujen työllisyyden parantamiseksi ja auttaa yrityksiä kehittämishaasteiden ratkaisemisessa. Hankkeen tarkoituksena oli työnhakijoiden, opiskelijoiden ja yritysten verkottaminen yhteisöön ja työskentelemään yhdessä järjestetyissä tilaisuuksissa. Hankkeen toiminta perustui osallistujien vapaaehtoisuuteen ja omaan aktiivisuuteen sekä osaamisen ja kokemuksen hyödyntämiseen.
Hankkeen aikana kehitettiin Haastepaja -toimintamalli, jossa työnhakijat ja opiskelijat kehittivät ja toteuttivat yhdessä ratkaisuja yritysten erilaisiin kehittämishaasteisiin. Työnhakijoille ja opiskelijoille tarjottiin näytön paikkoja ja yrityksille apua liiketoimintansa kehittämiseen. Haastepajasta tehtiin osatoteuttajien yhteistyönä Haastepaja - Käyttäjän opas, joka ilmestyi painettuna -ja verkkojulkaisuna lokakuussa 2018. Opas sai pysyvän paikan ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseuksesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-609-934-0 Haastepaja -toimintamalli on siirrettävissä ja monistettavissa useissa erilaisissa toimintaympäristöissä ja se on erinomainen palvelutuote yritys-oppilaitos-työllisyyspalvelut rajapintaan. Haastepaja -mallin käyttö jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Tampereen kaupungin työllisyyspalveluissa ja Tampereen sekä Turun ammattikorkeakouluissa.
Haastepaja -toimintamallin lisäksi hankkeessa kehitettiin useita muita palvelutuotteita. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen kaupungin yhteistyönä kehitettiin työnhakijoiden ja opiskelijoiden oman osaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja myymisen keskittyvä Kasvun Etsivät -valmennus. Metropolia Ammattikorkeakoulun osahankkeessa kehitettiin 10 Week Sprint -ohjelma ja 10 Days 100 Challenges -ohjelma. 10 Week Sprint -ohjelmalla tuettiin erityisesti opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittymistä modernien lean metodien mukaisesti. 10 Days 100 Challenges -ohjelma on 2 viikkoa kestävä Hackathon, jossa opiskelijat ja työnhakijat yhdessä ratkovat yritysten haasteita ja jossa samalla opitaan uusia työelämävalmiuksia sekä tarjotaan ammatillista työllistymistä tukevaa, ajankohtaista koulutussisältöä. Turun yliopiston osahankkeessa kehitettiin Backstage-palvelu, jossa ytimenä on jo olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntäminen yritysten kehittämishaasteiden ratkaisemisessa. TAMKin osahankkeessa kehitettiin tarvekohdennettua osaamisen kehittämissuunnitelmaa, jota hyödynnetään jatkossa Y-makers alustan kehittämistyössä. Kaikkien edellä mainittujen palvelutuotteiden käyttö jatkuu edelleen hankkeen päättymisen jälkeen.