Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20824

Hankkeen nimi: NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: LAHTI

WWW-osoite: http://WWW.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Tuusjärvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.tuusjarvi(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 0309

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tuottaa nivelvaiheen tukipalvelumalli kotoutumiskoulutuksen päättäneille, työttömille maahanmuuttajille, jotka ovat riskissä jäädä työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Erityisesti pyritään tavoittamaan alle 30- vuotiaita (koska heitä on lukumääräisesti eniten) sekä yli 54-vuotiaita (koska heillä suuri riski jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle) ja pyritään edesauttamaan
heidän työllistymistään nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Hanke toteutetaan nelivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään ja kuvataan alueelliset palvelut, jotka kohdistuvat kotoutumiskoulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen. Toisessa vaiheessa paikannetaan palveluverkoston aukot ja epäjatkumokohdat maahanmuuttaja-asiakkaan näkökulmasta. Kolmannessa vaiheessa kehitetään ja testataan toimintoja, joilla havaitut palvelujen aukot ja epäjatkumokohdat voidaan täyttää. Neljännessä vaiheessa kokeilut mallinnetaan kokemusten ja kerätyn palaute- ja muun arviointiaineiston perusteella.

Hankkeen tuloksena syntyvä malli on kokonaisuus, jotka yhdessä muodostavat nivelvaiheen palvelukokonaisuuden niille maahanmuuttajille, jotka ovat vaarassa jäädä kotoutumiskoulutuksen jälkeen työn ja opiskelujen ulkopuolelle. Malli sisältää kolme osiota:
- työelämään poluttamisen malli
- vertaisuuteen perustuva Luotsi-palvelumalli sekä
- mukautettuja työllistymistä tukevia malleja

Tukipalvelumallin avulla työtön maahanmuuttaja
- työllistyy avoimille työmarkkinoille tai hakeutuu ammatilliseen koulutukseen
- löytää omaa työllistymistavoitettaan tukevat mahdollisuudet ja osaa hyödyntää niitä
- säilyttää motivaationsa toimia aktiivisesti oman työllistymisensä eteen

Koska malli rakennetaan yhteistyössä maahanmuuttajien ja alueen toimijoiden kanssa, hanke vaikuttaa alueen maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden kokonaisuuteen. Tukipalvelumallin eri osiot mallinnetaan niin, että niiden levittäminen ja skaalaaminen muille alueille on mahdollista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä on kotoutumislainpiiriin kuuluvat, kotoutumiskoulutuksen päättäneet työttömät maahanmuuttajat, joilla on vaikeuksia työllistyä. Erityisesti pyritään tavoittamaan alle 30-vuotiaita (koska heitä on lukumääräisesti eniten) sekä yli 54-vuotiaita (koska heillä suuri riski jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle). Hankkeen aikana kerätään tietoa siitä, miten eri ikäiset höytyvät toiminnasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- alueelliset, maahanmuuttajapalveluja tuottavat ja toteuttavat tahot, jotka hyötyvät hankkeen tekemästä palvelukartoituksesta ja tukipalvelumallista > tieto toisista lisääntyy, yhteistyö tiivistyy, helpompi yhdistää voimavaroja

- alueellinen työelämä, työorganisaatiot ja oppilaitokset > tukipalvelu auttaa maahanmuuttajia työllistymään tai löytämään itselleen sopivan opiskelupaikan, jolloin heidän osaamisensa tulee alueen hyödyksi

- yhteiskunta > työllisyys on aina työttömyyttä parempi vaihtoehto sekä yksilön, yhteisön että yhteiskunnan kannalta

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 183 182

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 177 104

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 244 244

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 236 140

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Asikkala, Orimattila, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
SOKRA-hankkeen Tasan yhdessä -työkalua on hyödynnetty. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra/tyokalut/tasan-yhdessa Eri maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien kokemukset ovat vahvasti sukupuoleen kytkeytyneitä, sukupuoli määrittää eri tavoin eri kulttuurisin ryhmiin kuuluvien kokemuksia, mutta on aina läsnä. Toimintaympäristön analyysissa on otettu huomioon saatavilla olevat tilastolliset tiedot ja tutkimuksista saadut tiedot. Turvapaikanhakijamäärät Suomessa ovat 2000-luvulla vaihdelleet noin 1 500 ja 6 000 hakijan välillä. Vuonna 2014 hakijoita oli 3 651. Vuoden 2015 aikana turvapaikanhakijoiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa, ja Sisäasianministeriö arvioi Suomeen tulevan noin 30 000 - 35 000 turvapaikanhakijaa tänä vuonna. Tämänhetkisistä turvapaikanhakijoiden taustatiedoista ei ole tarkkoja tilastoja. Viimeisimpien arvioiden mukaan valtaosa hakijoista on nuoria miehiä, joskin miesten osuus on ollut pienessä laskussa, perheiden osuus on hieman lisääntynyt ja joukossa on myös yksin matkustavia naisia. Tulevista turvapaikanhakijoista ja Suomeen jäävistä ei vielä ole tietoa. Tämänhetkisistä turvapaikanhakijoiden lähtömaista tiedetään, että suuri osa tulee Irakista, Syyriasta, Somaliasta ja myös Afganistanista. Työ-ja elinkeinoministeriön Kotoutumisen kokonaiskatsauksen (2013) mukaan vuonna 2010 koko maan työttömyysaste oli 10,4 % ja maahanmuuttajien 22,7 %. Suomessa olevista pakolaisryhmiin kuuluvista erityisesti esimerkiksi Somaliasta ja Irakista tulleet ovat usein työelämän ulkopuolella. Naiset jäävät työelämän ulkopuolelle kuitenkin huomattavasti useammin kuin miehet. Heikoin tilanne on Afganistanista, Irakista, Somaliasta, Iranista ja entistä Jugoslaviasta saapuneilla naisilla. Syitä ovat mm heikko kielitaito ja koulutus, asenteelliset esteet ja suuret perheet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty mm. ESR-rahoitteisen Lapin Letka -hankkeen tuottamaa sukupuolivaikutusten arviointityökalua http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php, joka on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi tasa-arvotyökaluksi. Myös SOKRA-hankkeen Tasan yhdessä -työkalua on hyödynnetty. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra/tyokalut/tasan-yhdessa Luotsi-toiminnassa pyritään löytämään naisille naisluotsit ja miehille miesluotsit. Hanketta toteutetaan sukupuolisensitiivisesti huomioiden eri kulttuurien liittyvät sukupuolinäkökulmat. Päämääränä on kuitenkin valmentaa maahanmuuttajia suomalaisen työelämän kulttuuriin ja tapoihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on löytää kotoutumisvaiheen jälkeiselle nivelvaiheelle parhaita käytäntöjä ja kustannustehokkaita toimintamalleja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankkeessa suunniteltujen toimenpiteiden avulla vähennetään maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten syrjäytymistä ja edistetään heidän integroitumistaan suomalaiseen työelämään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään uudenlaisia asiakaslähtöisiä palveluja ja toimintamalleja kotoutumiskoulutuksen jälkeen hyödynnettäviksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke tähtää maahanmuuttajien työllistymiseen ja työelämässä mukana oleminen on yksi hyvinvoinnin ja osallisuuden elementti.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hanke edistää tasa-srvoa suuntaamalla toimenpiteitä niihin henkilöihin, joilla on erityisiä vaikeuksia työllistyä. Hanke lisää maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välistä tasa-arvoa edistämällä maahanmuuttajien työllistymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 4
Yhdenvertaisuus lisääntyy maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä hankkeen toimenpiteiden avulla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei merkityksellistä tässä hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi – hanke käynnistyi 1.11.2016 ja päättyi 31.10.2018.
Hankkeen tarkoituksena oli tukea kotoutumiskoulutuksen päättäviä maahanmuuttajia, jotka ovat riskissä jäädä työn tai koulutuksen ulkopuolelle. Useimmiten syitä riskien toteutumiseen ovat kotoutumiskoulutuksen jälkeinen heikko suomen kielen taito, kantaväestön suhteiden ja verkostojen vähäisyys sekä tarve yksilölliseen ohjaukseen ja tukeen kotoutumiskoulutuksen jälkeen. NIPA –hankkeen tavoitteena oli kehittää tuen ja ohjauksen malli, joka edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä työelämään tai koulutukseen pääsemistä.

Hankkeen tuloksena luotiin Luotsi- vertaismentorimalli tukemaan kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömänä tai ilman koulutuspaikkaa olevia maahanmuuttajia, joilla on heikko kielitaito ja jotka tarvitsevat paljon yksilöllistä tukea. Rakennetussa mallissa Luotsi on suomenkielinen, ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelija, joka toimii vapaaehtoisena tietyn ajanjakson maahanmuuttajan tukena. Vertaismentorina toimivan Luotsin tehtäviä ovat maahanmuuttajan tukeminen, kannustaminen ja opastaminen. Sosiaalialan asiantuntijat valmentavat mentorit tehtäväänsä ja toimivat toiminnan koordinoijina sekä mentoreiden tukena. Mentoroinnissa käytetään valmentavaa ohjausta ja mentorointi toteutetaan pienryhmissä, joka mahdollistaa vertaissuhteet myös mentoreiden ja kotoutujien välillä.

Luotsi -vertaismentorimallissa toiminnan mahdollistivat alueellinen Hämeen TE-toimisto, kotoutumiskoulutusta järjestäneet Koulutuskeskus Salpaus ja Arffman sekä sosionomi koulusta järjestävä Lahden ammattikorkeakoulu. Malli löytyy NIPA hankkeen projektisivulta www.lamk.fi/fi/hanke/nipa-nivelvaiheen-palvelumalli-kotoutumisen-tueksi.

Hankkeen toinen konkreettinen tulos on Lahden alueen palvelukartta, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajaa työllistymään avoimille työmarkkinoille tai hakeutumaan koulutukseen, löytämään näitä tavoitteita tukevat alueelliset palvelut sekä hyödyntämään niitä. Lahden alueen sähköinen palvelukartta - munLahti.fi - on työkalu, jonka avulla Lahden alueella asuvien maahanmuuttajien on helpompi hahmottaa mitä alueellisia palveluita on tarjolla kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta. Palvelukartassa on tietoa koulutuksista, opiskelusta, työstä, terveydestä ja vapaa-ajasta sekä yleistä infoa maahanmuuttajalle. Palvelukartta selkiyttää ja yhtenäistää alueellisten palveluiden kokonaiskuvaa kotoutujan näkökulmasta ja tukee myös asiantuntijoiden työtä maahanmuuttajien ohjaamisessa. Lahden alueen palvelukartta löytyy osoitteesta http://munlahti.fi.

NIPA –hankkeen toiminnassa oli mukana yli 70 maahanmuuttajaa. Hankkeessa mukana olleet paikalliset yritykset mahdollistivat Luotsi- vertaismentorimallin kehittämisen kannalta tärkeät maahanmuuttajien työpaikkavierailut sekä työhön tutustumiset. Lahden alueen sähköinen palvelukartta rakennettiin yhteistyössä maahanmuuttajien ja yli 30 keskeisen maahanmuuttaja-asioissa toimivan asiantuntijan ja palveluntarjoajan kanssa.