Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20826

Hankkeen nimi: Sometaduuniin - sosiaalinen media työhaun ja rekrytoitumisen apuna

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 03 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: TAMPERE

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Ilola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.ilola(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 263 675

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5
Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, 1046216-1
Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen avulla edistetään korkeakoulun ohjaustoimijoiden valmiuksia edistää opiskelijoiden työnhaun ja oman osaamisen markkinoinnin ja tuotteistamisen taitoja ja mahdollistetaan niiden kehittyminen. Painopisteenä hankkeessa ovat alat, joista ei valmistuta tiettyyn ammattiin.

Hankkeen tavoitteena on sosiaalisen median (some) käytön lisääminen työnhaussa ja rekrytoinnissa neljästä näkökulmasta:
- Opiskelijan näkökulma: Tavoitteena on lisätä valmiuksia somen avulla työllistymiseen, digitaalisten työvälineiden hyödyntämiseen työnhaussa sekä oman osaamisen näkyväksi tekemiseen.
- Oppilaitoksen näkökulma: Tavoitteena on lisätä osaamista ja valmiuksia somen ja muiden digitaalisten välineiden käyttöön uraohjauksen välineenä
- Työpaikkojen näkökulma: Tavoitteena on edistää työnantajien valmiutta some-rekrytointiin.
- Kohtaamisten edistäminen: Tavoitteena on kehittää virtuaalisten kohtaamismahdollisuuksien (esim. FB, LinkedIn, JobStep, Jobiili.fi) sisältöjä, toteutustapoja ja toimivuutta työnantajille ja opiskelijoille. Kohtaamisalustoina käytetään jo olemassa olevia virtuaalisia ympäristöjä. Lähtökohtana on yhteistyö LAMKin hallinnoiman, Tehokkaasti työelämään-projektin kanssa.
- Valtakunnallinen näkökulma: Tavoitteena on tuottaa osaamista ja toimintaa, jotka ovat käytettävissä kaikissa korkeakouluissa. Kuten esimerkiksi ohjausta edistävät koulutukset (MOOC)ovat kaikilla käytössä.

Hankkeen toimeenpiteinä ovat sosiaalisen median avulla tapahtuvan työnhaun ja rekrytoitumisen käytäntöjen selvittäminen ja näkyväksi tekeminen korkeakoulujen henkilökunnalle ja opiskelijoille, joista tiedotetaan ja informoidaan myös työelämää. Saadun tiedon pohjalta kehitetään, suunnitellaan ja toteutetaan koulutuspaketteja korkeakoulujen ohjaustoimijoille ja opiskelijoille, jotka ovat valtakunnalisesti kaikkien hyödynnettävissä. Rekrytoitumisen edistämiseksi kokeillaan virtuaalisia kohtaamisia työantajille ja opiskelijoille.
Tuloksena hankkeessa saadaan aikaan:
• Selvitysraportti, verkkojulkaisu: somen käyttö näkyväksi (aineisto korkeakoulun ohjaustoimijoilta, opiskelijoilta ja työnantajilta)
• Koulutuskokonaisuudet opiskelijoille, kehittyen MOOC-tyyppisiksi.
• Koulutuskokonaisuudet korkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstölle, mahdollistaen kaikkien korkeakoulujen henkilöstön osallistumisen.
• Virtuaaliset kohtaamiset opiskelijoille ja työantajille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Korkeakoulujen ohjausta ja uravalmennusta, uraohjausta tekevät henkilöt. Koska ohjaus ja uraohjaus kuuluu lähes jokaisen opettajan toimenkuvaan korkeakoulussa, kohderyhmänä on lähes koko korkeakoulujen henkilöstö.

Korkeakouluopiskelijat (aluksi pilottiryhmissä, mutta jatkossa kaikki). Pilottiryhmiä ovat sosionomi-, matkailu- ja tradenomiopiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pk-yritysten toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 600 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 580 974

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 750 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 726 218

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 320

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Korkeakouluissa opiskelevat ja työskentelevät jakautuvat edelleen yllättävän perinteisesti eri koulutusalojen välillä. Tekniikan aloilla opiskelevat ja työskentelevät miehet, hoitoalalla naiset, sekä digitalisten palvelujen ja somen käyttövalmiudet ja –tavat vaihtelevat. Siksi molempien sukupuolien valmiuksien kehittäminen on erityisen tärkeää.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistaminen ja sukupuolisensitiivisyys on lähtökohta kaikessa ohjaustoiminnassa, jonka ytimessä on yksilöllisten erojen huomioiminen mutta myös tasa-arvon ja sukupuolen yhdenvertaisuuden edistäminen. Hankkeen kaikessa toiminnassa otetaan huomioon niin mies- ja naisopiskelijoiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen työmarkkinoilla, opiskeluaikana ja ohjauspalvelujen käyttäjinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoite on kaikkien korkeakouluopiskelijoiden nopeampi työllistyminen ja tasapuoliset mahdollisuudet saada ohjausta työllistymiseen somen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Digitaaliset toimintatavat opetuksessa sekä korkeakoulujen sisäisessä että välisessä yhteistyössä edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeen toiminnassa, mm. viestinnässä käytetään sähköisiä välineitä, tuotettu materiaali on sähköistä. Näin säästetään liikkumista ja tulostettuja materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Hankkeen yhteisessä toiminnassa suositaan verkkoneuvottelutvälineitä ja minimoidaan matkustamista. Matkustettaessa käytetään ensisijaisesti julkista liikennettä. Hankeen tuloksena kehitetyt toiminnat (kaikkien saatavissa olevat verkkopalvelut ja – koulutus) vähentävät liikkumisen tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Vähentämällä ekologista kuormittavuutta annetaan tilaa myös luonnon monimuotoisuudelle eikä esimerkiksi matkustamisella aiheutetaan päästöjä, jotka rajoittavat kasvillisuuden ja eliöiden elämää. Hankkeen toiminnalla ei suoraa yhteyttä, mutta huomioidaan osana yleisiä kestävän kehityksen periaatteita ja toimintatapoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminnalla ei suoraa yhteyttä, mutta huomioidaan osana yleisiä kestävän kehityksen periaatteita ja toimintatapoja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei yhteyttä Natura 2000-ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisessä kiinnitetään materiaaleihin ja jätteisiin huomiota, mutta toteutuu lähinnä välillisesti. Materiaalien tuottamisessa ja julkaisemisessa suositaan sähköisiä välineitä ja alustoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Tulee välillisesti esille hankkeen tapahtumissa ja toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeessa toimitaan työelämäläheisesti ja hanke tuottaa paremmin sujuvia rekrytointiprosesseja.Onnistunyt rekrytointi parantaa yritysten toimintaa, myös kestävän kehityksen näkökulmasta Mukana olevat osatoteuttajat huolehtivat omalta osaltaan alueellisen elinkeinorakenteen kestävän kehityksen tukemisesta. Valtakunnallinen hanke palvelee myös paikallista toimintaa laajemmin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Koko hankkeen tarkoituksena on tuottaa aineettomia palveluja. Digitaaliset ratkaisut verkossa ovat aineettomia tuotteita ja palveluita, joiden jatkokehittäminen on mahdollista edelleen aineettomasti vain osaamispääomaa hyödyntäen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Hankkeessa edistetään toimintoja, jotka vähentävät liikkumisen tarvetta. Näitä ovat esimerkiksi MOOCit ja virtuaaliset kohtaamiset säästävät matkustusaikaan käytettävän työajan niin opiskelijoilta, korkeakoulujen henkilöstöltä kuin työelämän kumppaneilta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Onnistunut ja nopeutunut työllistyminen ovat hankeen tavoitteita. Nämä vaikuttavat suoraan valmistuvien opiskelijoiden hyvinvointiin (niin taloudelliseen kuin laadulliseenkin). Parantuneet valmiudet toimia digitalisoituneessa maailmassa ja digitaalisilla työmarkkinoilla edistävät hyvinvointia myös välillisesti.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Digitaaliset toiminnat edistävät tasa-arvoa: toteutustavalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi ikään, asuinpaikkaan tai kansalaisuuteen perustuviin syrjinnän mahdollisuuksia. Korkeakoulutettujen digiuravalmiuksien vahvistaminen edistää yhdenvertaisesti niin alueellista, sosiaalista kuin sukupuoleen ja etniseen taustaan liittyvää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Kaikkien saatavissa oleva ajantasainen tieto edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Virtuaaliset kohtaamismahdollisuudet edistävät opiskelijoiden alueellista yhdenvertaisuutta osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta. Digitaloudessa toimintaympäristöt muuttuvat yhä kansainvälisemmiksi. Hankkeessa kehitetään osallistumisen muotoja, jotka lisäävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 4 4
Verkko ja sosiaalinen media on osa opiskelijoiden kuin myös yritystenkin monikulttuurista maailmaa. Tiedon tuottaminen siihen sopivassa muodossa ja kohtaamispaikkana edistää eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta.
Ympäristöosaaminen 3 2
Uudet virtuaaliset yhteistyön tavat rekrytoinnissa ja verkostoitumisessa antavat osallistujille malleja uudenlaisesta toimintatavasta, jota voi soveltaa muilla toiminnan alueilla ja täten vähentää ympäristön kuormitusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Someta Duuniin - sosiaalinen media työnhaun ja rekrytoitumisen apuna on ollut kolmen ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston yhdessä toteuttama hanke, jossa tavoitteena on ollut vastata digitalisaation ja muuttuvan työelämän haasteisiin etsimällä digitaalisia ja innovatiivisia ratkaisuja nopeuttamaan ja helpottamaan korkeakouluopiskelijoiden työelämään siirtymistä. Euroopan sosiaalirahasto on rahoittanut hanketta vuosina 2016–2019. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu kumppaneinaan Laurea-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. 

Hankeyhteistyössä on haettu hankesuunnitelman mukaisesti ratkaisuja  
- korkeakoulutettujen työllistymiseen digitalisoituvassa yhteiskunnassa 
- työnantajien ja korkeakoulutettujen kohtaamiseen digitalisoituvissa ympäristöissä ja työmarkkinoilla 
- digitaalisten urataitojen vahvistamiseen korkeakoulujen uraohjauksessa. 

Työnhakua ja rekrytointia on jo useiden vuosien ajan tapahtunut sähköisesti, mutta valmennus ja ohjaus tähän on korkeakouluissa ollut sattumanvaraista. Haasteena on ollut myös se, että digitaaliset urataidot näyttävät polarisoituvan korkeakoulutettujen keskuudessa, ja esimerkiksi hankkeemme tiedonkeruun tulokset osoittavat, että opiskelijat kokevat saavansa tähän tukea ja valmiuksia opintojensa aikana suhteellisen vähän (Antikainen 2018). Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että korkeakoulut pystyvät tarjoamaan kaikille opiskelijoilleen ja valmistuville uraohjausta, joka vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin. Digitaalisten urataitojen kehittäminen ja sosiaalisen median hyödyntäminen työllistymisessä ei ole pelkästään teknisiin valmiuksiin liittyvä kysymys, vaan siihen liittyy monia muitakin aspekteja, eli puhutaan laajasti kyvystä toimia sosiaalisessa mediassa ja hyödyntää sen mahdollisuuksia osana urasuunnittelua (Lehtinen, Heinisuo & Kesä 2011).

Sometaduuniin - sosiaalinen media työnhaun ja rekrytoitumisen apuna – hankkeessa tuotimme monipuolista materiaalia digitaalisten urataitojen kehittämisen tueksi, useista eri näkökulmista niin opiskelijoiden kuin opetus- ja ohjaushenkilöstön käyttöön. Tuotokset tuovat oman osuutensa sujuvoittamaan korkeakoulutettujen työelämään siirtymistä ja antavat eväitä heitä ohjaavalle henkilöstölle.

Hankkeen kehittämistyön tulokset ovat kaikkien aiheesta kiinnostuneiden hyödynnettävissä. Ne löytyvät hankkeen kotisivuilta osoitteesta https://sometaduuniin.fi/

Opiskelijoiden digitaalisten urataitojen kehittämisen tueksi hankkeessa kehitettiin mm. uraohjauksessa vapaasti hyödynnettävä SometaDuuniin-opintokokonaisuus, jossa neljän eri moduulin kautta opiskelijat pääsevät pohtimaan, kuinka omat vahvuudet ja osaaminen määritellään ja niistä muodostetaan pohja omalle uralle, kuinka strategisen markkinoinnin ja henkilöbrändäyksen tekniikkoja voi käyttää oman ammatillisen imagon luomiseen, kehittämiseen ja markkinointiin sekä kuinka luodaan verkostoja ja etsitään omaa osaamista tukevia piilotyöpaikkoja. Toteutettu MOOC-opiskeluympäristö on täysin automatisoitu, ja opiskelija saa neljä moduulia suoritettuaan jokaisesta osaamismerkin, jota voi hyödyntää muissa opinnoissa, muun muassa hyväksilukuja hakiessaan. Opinnot löytyvät tästä linkistä: https://sometaduuniin.fi/opinnot/

Myös ohjaajille luotiin oma verkkokurssi aihepiirin syventämisen tueksi. Sen tavoitteena on kehittää osaamista ja lisätä tietoa uraohjauksesta, lisätä tietoa digitaalisuuden lisääntymisestä ja sen vaikutuksista eri osa-alueisiin ohjaus- ja opetustyössä ja kehittää taitoja kehittyvien digitaalisten välineiden ja ympäristöjen hyödyntämiseen osana omaa asiantuntijuutta. Lisätieto ja linkki tähän löytyy hankkeen sivuilta. https://sometaduuniin.fi/koulutusmateriaalit/

Portfolioiden kehittämistyön osalta tuotimme hankkeessa portfolioiden hyödyntämiseksi ja niiden kehittämisen tueksi siihen liittyvää materiaalia, jota löytyy laajasti hankkeen kotisivuilta. Rakensimme hankkeessa myös maksuttoman ePortfolion pedagoginen käyttö –koulutuksen, joka löytyy tästä linkistä https://sometaduuniin.fi/portfoliokoulutusta-henkilostolle-eliademyn-maksuttomalla-verkkokurssilla/

Virtuaalisten kohtaamisten kehittämistyön osalta Someta Duuniin -hankkeessa järjestettiin virtuaalisia kohtaamisia opiskelijoille ja työnantajille. Tavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka voitaisiin vakiinnuttaa osaksi esimerkiksi korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden toimintaa valtakunnallisesti. Hankkeessa pilotoitiin kuutta erilaista virtuaalisen ura- ja rekrytointitapahtuman toimintamallia kolmella eri alustalla vuosina 2017–2019. Lähtökohtana kehittämisessä oli jo olemassa olevien alustojen hyödyntäminen. Virtuaalisten ura- ja rekrytointitapahtumien kehittämistyössä oli hanketoimijoiden lisäksi mukana sekä opiskelijoita että työnantajia. Myös hankkeen tulosten levittäminen toteutettiin virtuaalisten kohtaamisten tapahtumakonseptia hyödyntäen. Hanke järjesti hankkeen tulosten levittämiseksi Slack-tapahtuman, jonka tavoitteena oli levittää uudella tavalla hankkeen tuloksia eri muodoissa (webinaareja, keskustelutilaisuuksia, materiaaleja jne. ) ja samanaikaisesti haluttiin toteuttaa virtuaalinen kohtaaminen, jossa opiskelijat ja työnantajat voivat kohdata.

Joulukuussa 2019 valmistui hankkeen julkaisu, johon kokosimme laajan katsauksen hankkeen kehittämistyön tuloksista. Toivomme julkaisun auttavan ammattikorkeakoulukentän - ja laajemminkin ohjaus- ja koulutuskentän -toimijoita löytämään motivoivia ratkaisuja omaan työhön ja innostavia uusia kehittämisideoita ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa seuraavista osoitteista:

Theseus: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-330-0
LapinAMK: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Julkaisut/Lapin-AMKin-julkaisut?itemid=2557&showlocation=a318a90d-6e54-4407-87e7-e228aa8e400f
Issuu: https://issuu.com/lapinamk/docs/b_25_2019_rantanen_isosuo_merivirta