Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20829

Hankkeen nimi: Monet polut työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kiipulasäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0147520-0

Jakeluosoite: Kiipulantie 507

Puhelinnumero: +358368521

Postinumero: 14200

Postitoimipaikka: Turenki

WWW-osoite: http://ww.kiipula.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ora Petteri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.ora(at)kiipula.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503003764

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Ammattiopisto Tavastia, 0205303-4
Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky, 0626288-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen kohderyhmänä ovat kotoutumiskoulutuksen jälkeen vailla työtä tai opiskelupaikkaa olevat maahanmuuttajat. Tämä ryhmä tarvitsee erityisiä keinoja integroituakseen työmarkkinoille. Arviointi-, ohjaus-, koulutus- ja työllistymispalvelujen tulee sopivassa muodossa olla näiden ihmisten saatavilla. Hankkeessa kehitetään näitä palveluja ja niiden välistä koordinointia.

Hankkeessa luodaan uusi, joustava kotoutujien erilaiset tarpeet huomioiva ja kustannustehokas palvelumalli, jonka kautta työllistyminen kotoutumiskoulutuksen jälkeen tehostuu. Uutta mallissa on se, että se luodaan eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä ja toiminta ylittää organisaatio- ja paikkakuntarajat tarvittaessa.

Hankkeen myötä kotoutumiskoulutuksen suorittaneiden maahanmuuttajien osaaminen kartoitetaan ja tulosten perusteella maahanmuuttaja pystytään ohjaamaan sopivaan koulutusmuotoon tai työpaikkaan ja näin edesautetaan nopeaa työelämään tai tarkoituksenmukaiseen koulutukseen siirtymistä.

Hankkeen tuloksena kotoutumiskoulutuksen suorittaneiden maahanmuuttajien työllistyminen paranee, pääsy jatkokoulutukseen selkeytyy ja kynnys ryhtyä yrittäjäksi madaltuu. Hankkeen myötä kotoutumiskoulutuksen suorittaneiden kotoutujien kotoutumisprosessin jatkuu koulutuksen päätyttyäkin sujuvasti ja yksilöllisesti ja näin kotoutujien työllisyysaste paranee ja uhka pitkäaikaistyöttömyydestä tai työmarkkinoilta syrjäytymistä vähenee.

Hankkeen toteuttajat ja keskeiset toimenpiteet ovat seuraavat:

1. Koulutuskeskus Tavastia: aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toiminnallisten työvälineiden ja käytäntöjen kehittäminen. Tässä käytetään hyväksi mm. Salpauksessa kehitettyjä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen (AHOT) malleja sekä Ohjaamo-hankkeissa suomalaisille kehitettyjä ammatillisen osaamisen ja motivaation toiminnallisia testejä.
2. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky sekä Forssan seudun hyvinvointi-ky keskittyvät eri toimijoiden välisen tiedonjaon, työnjaon ja osaamisen kehittämiseen. Tavoite on luoda kotipesämalli, josta käsin maahanmuuttajien arviointi ja ohjaus voidaan toteuttaa yksilöllisesti. Mukana ovat myös Martat ja SPR. Kotipesä on maahanmuuttajalle turvaverkko, jossa on tarjolla säännöllisesti ohjausta, vertaistukea ja kielikoulutusta. Kotipesässä tapaavat maahanmuuttajat, ammatinopettajat, työelämän edustajat ja järjestöt.
3. Kiipulan ammatillinen erityisoppilaitos keskittyy tunnistamaan maahanmuuttajien traumaperäisiä ja muista syistä johtuvia oppimisen ongelmia. Tässä tehdään yhteistyötä mm. Diakonissalaitoksen ja muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa.
4. Kaikki tahoillaan edistävät maahanmuuttajien yrittäjyyskoulutusta ja –kasvatusta. Projektin kumppanien tavoitteena on tuottaa itselleen ja muille tarvitseville soveltuvaa materiaalia yhdistettynä neuvontapalvelujen kehittämiseen. Kiipulalla on paljon osuuskuntaosaamista, joka yhdistetään hankkeeseen.
5. Jokainen partneri osallistuu myös maahanmuuttajien ohjauksesta vastaavien keskeisten toimijoiden osaamisen ja yhteistyön kehittämiseen. Hankkeen tuloksena syntyy verkosto, joka on tietoinen toinen toistensa työstä, osaamisesta ja keskeisistä menetelmistä.

Hankkeen nimi on Monet polut työelämään ja sen kesto on 1.11.2016 - 31.12.2018.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kotoutumiskoulutuksen suorittaneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole työllistyneet ja joiden kohdalla kotoutumiskoulutuksen päättymisestä on enintään 6 kuukautta. Kohderyhmän kuuluvat voivat olla TE-toimiston toimenpiteissä kuten työkokeilussa, työnhakuvalmennuksessa, uravalmennuksessa, monialaisessa yhteispalvelussa. Kohderyhmään kuuluvat voivat olla myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita tai työvoiman ulkopuolelle jääneitä maahanmuuttajia esim. kotiäitejä tai työnhausta luopuneita henkilöitä, joiden voidaan arvioida työllistyvän hankkeen toimenpiteiden avulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Te-palvelujen ja sosiaalitoimen viranomaiset. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat kotoutumiskoulutuksen opettajat ja muut ohjaustyötä tekevät henkilöt, järjestöjen ja muiden verkostossa toimijoiden henkilökunta ja vapaaehtoistoimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 326 843

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 324 789

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 435 792

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 433 054

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Forssa, Janakkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kotoutumiskoulutuksen sukupuolittuneista käytännöistä on varsin vähän tutkittua tietoa. Kouluttajilla ja ohjaajilla on asiasta käytännön tietoa, jota hankkeessa hyödynnetään. Kulttuuriset tavat vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttajataustaisten naisten oppimiseen ja minäkäsitykseen. Teema otetaan toiminnassa huomioon ja siitä raportoidaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on huomioitu mm. Ilman koulutusta olevien maahanmuuttajataustaisten kotiäitien jatkokouluttautumis- ja työllistymismahdollisuudet ja lastenhoito mahdollisuuksien järjestäminen organisoidaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Miesten ja naisten erilaiset ohjaustarpeet otetaan hankkeessa huomioon.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeella on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia naisten tasa-arvoistumiseen. Sitoutuminen suomalaiseen työelämään edellyttää myös siellä vallitsevan yhdenvertaisuuden ymmärtämistä. Tällä on todennäköisesti pitkäkantoisia heijastuksia maahanmuuttajien toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Projektissa tuotetaan digimateriaaleja. Yhteydenpito verkostoissa toteutetaan myös mobiililaitteita hyödyntäen. Koulutus- ja konsultaatiotilaisuudet pyritään järjestämään aina kun mahdollista verkon välityksellä. Tarpeetonta paperin kulutusta ja matkustamista vältetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Katso edellinen kohta. Digitaalinen kommunikointi ja digimateriaalit vähentävät osallistujien tarvetta liikkua paikasta toiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ei varsinaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ei varsinaista vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ei varsinaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Hankkeen tuotoksena aineellinen materiaali pidetään mahdollisimman alhaisena ja keskitytään pääasiassa sähköisen materiaalin tuottamiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hankkeen myötä osaavien työllisten määrä alueellisesti lisääntyy ja myös yrittäjyys lisääntyy ja näin vahvistaa paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen myötä kehitetään seudullinen palveluohjausjärjestelmä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään julkisia liikkumisvälineitä ja sähköiset palvelut ja etäkokoukset ovat hankkeessa normaalia toimintaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen myötä hyvinvointi lisääntyy, koska sen kautta että ihminen löytää työpaikan ja paikan yhteiskunnassa niin myös syrjäytyminen vähentyy. Tämä edistää yksilön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen toiminnan tavoitteena on edistää tasa-arvoa siten, että hankkeen myötä jokaiselle osallistujalle tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja kehittää itseään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta siten, että siinä varmistetaan jokaisen osallistujan yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja kulttuuriin.
Kulttuuriympäristö 4 4
Hanke parantaa erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajataustaisten aikuisten osallisuutta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Hankkeella edistetään verkossa toimimisen hyviä käytäntöjä ja kulttuuria.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. TVT-tekniikan käyttö edistää ympäristötietoutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa oli kohderyhmänä kotoutumiskoulutuksen jälkeen vailla työtä tai opiskelupaikkaa olevat maahanmuuttajat, joilla kotoutumisaika oli voimassa. Tämä ryhmä tarvitsi erityisiä keinoja integroituakseen työmarkkinoille tai koulutukseen. Kohderyhmä määrittely oli toisen Kotona Suomessa -haun mukainen. Nämä ihmiset saivat arviointi- ja ohjauspalveluita, joita hankkeessa kehitettiin. Hankkeessa myös luotiin eri palvelujen välistä yhteistyötä.
Hankkeessa luotiin yhteistyöverkostoja keskeisten toimijoiden välillä, jossa pyrittiin ennakoimaan asiakkaan palvelutarvetta työllistymisen tai koulutuspolun joustavaan toteutukseen. Toiminta ohjauksessa ylitti myös organisaatio- ja paikkakuntarajat, eli arviointipalveluita tarjottiin eri toimijoille. Hankkeessa syntyi selkokielistä materiaalia yrittäjyysohjaukseen.
Hankkeen aikana kartoitettiin kotoutumiskoulutuksen suorittaneiden maahanmuuttajien ammatillista osaamista ja opiskelu- ja työvalmiuksia, jotka auttoivat selkeyttämään asiakkaan siirtymistä koulutukseen tai työhön. Psykologin kehittämä arviointimalli oli keskeistä oppimis- ja työvalmiuksien arvioinnissa.
Hankkeen tuloksena valtaosa asiakkaista ohjautui koulutukseen, pieni osa työllistyi, ryhtyi yrittäjäksi tai alkoi miettiä yrittäjyyttä vaihtoehtona työllistymiseen. Työttöminä oli hankkeen lopussa vain muutama asiakas.
Hankeen tuloksena maahanmuuttajien jatkokoulutuksen polku selkeytyi, ammatillisen osaaminen ja koulutustarve saatiin näkyväksi ja osalle asiakkaista syntyi kiinnostus yrittäjyyteen.

Hankkeen toteuttajat olivat Kiipulan ammattiopisto, Ammattiopisto Tavastia ja Lounais-Hämeen ammatillinen koulutuskuntayhtymä. lisäksi yhetistyökumppaneita olivat TE-toimisto, Hämeenlinnan kaupunki ja kolmannensektorin toimijoita kuten Hämeen Setlementti ja SPR. (Hankkeen tuloksista ja arviointimalleista tarkemmin https://www.kiipula.fi/kehittaminen.)