Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20831

Hankkeen nimi: Nevo tiija - uusi aika

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: Kyläsaarenkuja 2

Puhelinnumero: 0408212000

Postinumero: 00580

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mertsi Ärling

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mertsi.arling(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405092307

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Vantaan kaupunki, 0124610-9
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2229500-6
Fintiko Romano Forum ry, 2178217-9
Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, 0243004-7
Helsingin kaupunki, 0201256-6
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, 0116480-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nevo tiija – uusi aika -hankkeen yleistavoitteena on romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Se toteuttaa romanipoliittisen ohjelman seurantaraportin edellyttämiä toimenpiteitä. Hankkeen varsinaisena tavoitteena on, että romanien työ- ja toimintakyky ja mahdollisuudet osallistua työelämään paranevat.

Hanke on valtakunnallinen. Sen päätoteuttaja ja koordinoija on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia ovat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Oulun Diakonissalaitos, Suomen Romanifoorumi ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kuopion kaupunki on mukana hankkeessa osarahoittajana ja yhteistyötahona. Hanke tekee yhteistyötä romaniasiain neuvottelukuntien ja romaniyhdistysten kanssa.

Hankkeen tuloksia ja niihin liittyviä toimenpiteitä ovat:
1) Palvelutoimijoiden osaaminen, eri toimijoiden yhteistyö ja tietoisuus romaniväestön yhdenvertaisuuteen vaikuttavista tekijöistä on lisääntynyt. Tulokseen pyritään käyttämällä romanien asiantuntemusta ja kokemusasiantuntijuutta erityisesti sosiaali- terveys- ja työllisyyspalveluiden toteutuksessa ja kehittämisessä.
2) Romaniväestön hyvinvointi ja työ- ja toimintakyky on parantunut ja siitä kertynyttä tutkimustietoa ja kokemusta on hyödynnetty palveluiden kehittämisessä. Hankkeessa toteutetaan romanien hyvinvointitutkimus ja sovelletaan terveyden edistämistoimia mm. vertaistoiminnassa.
3) Romaniperheiden osallisuutta edistävien palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys ovat parantuneet. Toimenpiteinä luodaan erilaisia vertaistuen malleja ja avoimia kohtauspaikkoja sekä toteutetaan teemapäiviä ja tapahtumia.
4) Romanien työllistyminen on parantunut. Toimenpiteinä kokeillaan monialaisena yhteistyönä työllistymistä tukevia ryhmiä ja palveluita ja tehdään yhteistyötä työnantajien kanssa.
5) Hankekoordinaatiolla on varmistettu hankkeen tulosten yhteiskehittely ja jalkautuminen perustoimintaan. Tavoite toteutuu viestimällä hankkeesta eri medioissa ja verkkopohjaisessa avoimessa työskentely-ympäristössä, levittämällä tietoa, hyviä käytäntöjä ja tuloksia hankkeen yhteistyötahojen kautta, osallistamalla romanit hankkeen toteutukseen, järjestämällä alueellisia ja valtakunnallisia seminaareja, työpajoja ja tapahtumia, lisäämällä päätöksentekijöiden tietoisuutta romaniasioista ja arvioimalla hankkeen tulosten saavuttamista.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Tšetanes naal – koulutuspoluilla (ESR, TL 4) –hankkeen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on Suomen romaniväestö, erityisesti:
-työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat romanit
-romaniperheet ja nuoret

- työllisyys-, sosiaali- ja terveys- ja ohjauspalveluiden työntekijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1) Romanijärjestöt, jotka tukevat romaneita palveluihin hakeutumisessa ja palveluiden käyttämisessä.
2) Maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöryhmät ja niiden parissa työskentelevät
3) Media
4) Työnantajat ja yrittäjät sekä niiden etujärjestöt
5) Päättäjät eri tasoilla.
6) Suomalainen yhteiskunta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 599 494

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 391 759

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 908 812

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 660 904

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 625

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valtioneuvoston selonteossa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 7/2010 todetaan, että vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten ja miesten asema sekä naisten ja miesten keskinäiset erot ovat olleet tähän asti vain vähän esillä tasa-arvopolitiikassa. Romanien asemasta, elinoloista, työllistymisestä, hyvinvoinnista tai poliittisesta osallistumisesta on hyvin vähän sukupuolen mukaan eriteltyä tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Selonteon mukaan romanipolitiikassa tarvitaan huomion kiinnittämistä sukupuolinäkökulmaan ja erityisesti romaninaisten kokemaan kaksinkertaiseen syrjintään yhtäältä sukupuolen ja toisaalta etnisen taustan vuoksi. Aikainen itsenäistyminen ja perheen perustaminen haittaavat romaninaisten koulutukseen hakeutumista ja sen myötä työllistymismahdollisuuksia. Sama riski on kuitenkin myös romanimiehillä. Vanhempien esimerkillä ja asenteilla on suuri vaikutus lapsiin ja sen vuoksi tarvitaan myönteisiä esimerkkejä työssä käyvistä vanhemmista. Romaniyhteisössä keskeisimpiä sosiaalista asemaa määrittäviä tekijöitä ovat ikä ja sukupuoli. Niihin liittyy vahvoja kulttuurisia tapoja, käytänteitä ja rooleja eri elämäntilanteissa ja eri ikävaiheissa. Niillä on merkitystä, kun kehitetään toimenpiteitä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. (Rompo 2009, 27.). Näiden tekijöiden tunnistamisessa romanijärjestöjen ja -asiantuntijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä on suuri merkitys.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Romanikulttuurissa perhe perustetaan nuorena. Tämä vaikeuttaa erityisesti romaninaisten koulutukseen hakeutumista ja sen myötä työllistymismahdollisuuksia. Hanketta valmisteltaessa romaniasiantuntijat ovat tuoneet esiin huolen myös romanimiesten syrjäytymisestä työelämästä. Perinteiset miesammatit ovat väistyneet. Se vaikeuttaa positiivisten uranäkymien löytämistä. Tarvitaan uudenlaisia malleja romanien integroitumisesta työelämään. Hanke edistää tasapuolisesti molempien sukupuolten osallistumista työelämään ja siihen valmentaviin toimenpiteisiin. Hankkeen toimenpiteissä etsitään myös tapoja, joilla vankilakierteessä olevia tai muilla tavoin yhteiskunnan laidoille joutuneita romaneita tavoitetaan ja vahvistetaan heidän elämänhallintataitojaan ja työ- ja toimintakykyään. Valtaosa näistä kaikkein syrjäytyneimmistä romaneista on miehiä. Hankkeessa tuotetaan tietoa romanien elinoloista ja osallisuudesta sukupuolen mukaan eriteltynä. Sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan myös hankehenkilöstön rekrytoinneissa. Hankkeessa edistetään naisten ja miesten tasapuolista osallistumista hankkeen hallintoon ja -toteuttamiseen. Hankkeen ohjaus- ja työryhmissä ja tapahtumien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on tasa-arvohanke erityisesti yhteiskunnallisen tasa-arvon näkökulmasta. Romaneita koskevat palvelut ovat hyvin hajallaan ja pääasiassa hankepohjaisia. Hankkeessa luodaan sellaisia rakenteita ja toimintakäytäntöjä, joilla edesautetaan romanitaustaisten ihmisten yhdenvertaisia ja esteettömiä mahdollisuuksia osallistumiseen ja työllistymiseen sukupuolesta, kulttuurisesta taustasta tai iästä riippumatta. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan perheitä ja vanhemmuutta, jotta voidaan ennaltaehkäistä ylisukupolvista syrjäytymistä. Hankkeessa toteutuvassa hyvinvointitutkimuksessa tuotetaan tietoa, jota voidaan esittää sukupuolijakauman mukaan eriteltynä. Tiedon perusteella on mahdollista kehittää toimenpiteitä, jotka tähtäävät tasa-arvon tosiasialliseen toteutumiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeessa käytetään sähköisiä työskentelyalustoja, minkä vuoksi voidaan vähentää matkustamiseen liittyvää energiankulutusta ja päästöjä. Hankkeen osatoteuttajien yhteydenpitoa ja hankkeen seminaareja toteutetaan osin sähköisin välinein. Hankkeen kokouksiin voi osallistua AC-järjestelmän kautta. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Sähköisten etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä ja kiinnitetään huomiota lentomatkailun vähentämiseen. Hankkeen tiedotusta hoidetaan mahdollisimman paljon verkkopohjaisia välineitä käyttäen. Paperia säästetään mm. ohjelmoimalla hankkeeseen sisältyvän hyvinvointitutkimuksen lomakkeet sähköiseen muotoon. Paperisia tulosteita käytetään vain harkinnanvaraisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hankkeen toiminta ei vaikuta luonnon monimuotoisuuteen, kasveihin ja eliöstöön eikä hankkeen toiminta kohdistu luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö on toimintaa ohjaava arvo.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. Hankkeen osatoteuttajat pyrkivät toiminnoissaan ja kiinteistöissään energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista ja toimitaan niiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa edistetään sähköisten työskentelyalustojen ja -materiaalien käyttöä. Hankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan sähköisiä julkaisumuotoja ja vältetään turhia paperitulosteita. Hankkeessa vältetään kertakäyttömateriaaleja. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti. Hankkeessa suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja. Kuopiossa toteutuvissa hankkeen tapahtumissa hyödynnetään kauppojen ylijäämäelintarvikkeita ja kierrätysmateriaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Hankkeen toteuttajat välttävät turhaa sähkönkulutusta ja sammuttavat valot ja laitteet yöksi. Hankkeen osatoteuttajat huomioivat ympäristöseikat energian hankinnassa ja kulutuksessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen myötä saadaan romanitaustaisia työntekijöitä kuntien, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden organisaatioiden tehtäviin eri puolille maata. Romaneilla on paljon merkittävää kokemusasiantuntijuutta (mm. kulttuurisista lähtökohdista), jota voidaan hyödyntää paikallisten sote- ja työllisyyspalveluiden kestävässä kehittämisessä. Hanke toteutuu alueellisesti ja tukee romanien osaamispotentiaalin saamista nimenomaan paikallisten palveluiden ja elinkeinoelämän käyttöön. Hankkeen toimenpiteet hyödyntävät paikallista osaamista ja vahvistavat toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Hanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädännön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Hankkeeseen sisältyvä hyvinvointitutkimus tukee paikallisten resurssien hyödyntämistä ja tarvelähtöistä alueellisten palveluiden kehittämistä. Tutkittaville tarjottavissa välipaloissa voidaan hyödyntää paikallisten tuottajien tuotteita. Hankkeessa myös tuetaan yrittäjyyttä ja itsensä työllistämisen keinoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään aineettomia tuotteita kuten tietoa, toimintamalleja ja palveluita. Hankkeessa toteutettavilla tukimuodoilla ja muilla toimenpiteillä parannetaan sekä romanien että sote- ja työllisyyspalveluiden henkilöstön osaamista. Hankkeessa tuotetaan romanien osallisuutta vahvistavia ja syrjäytymistä ehkäiseviä rakenteita ja toimintatapoja. Samalla kehitetään sote- ja työllisyyspalveluita ja yhteistyöverkostoja sekä niiden toimintakäytänteitä. Hankkeessa syntyvät toimintamallit kuvataan systemaattisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää muualla. Hankkeen tuloksia levitetään laajan verkoston kautta eri puolille maata.Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden vähemmistöryhmien kanssa tehtävässä työssä. Hankkeessa kehitetään tiedonhallintamenetelmiä,jotka ovat kokonaan verkossa. Tulevaisuudessa tutkimustyössä pystytään vähentämään paperinkulutusta sähköisten, aineettomien tuotteiden (tietotuotteet) käytöllä. Hankkeessa tuotetaan pohjatietoa romanien hyvinvoinnista ja sitä kautta tuetaan palveluiden ja aineettomien tuotteiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Matkoissa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään huomiota lentomatkailun vähenemiseen. Hankkeen kokouksiin voi osallistua sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Kokouspaikat valitaan helposti julkisella liikenteellä saavutettaviin paikkoihin. Hankkeessa tuotetaan sähköisiä aineistoja sekä toteutetaan seminaareja, joihin osallistuminen on mahdollista verkkopohjaisilla välineillä paikasta riippumatta. Toteutustavat vähentävät matkustustarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on edistää romanien hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä. Hankkeessa tuotetaan vertailukelpoista väestötietoa, jonka perusteella voidaan kehittää romanien osallisuutta ja hyvinvointia ja sosiaalisia toimintaedellytyksiä. Tiedon avulla pystytään edistämään romanien hyvinvointia sekä kehittämään asiakaslähtöisiä ja tarpeenmukaisia terveys- ja sosiaalipalveluita sekä työllisyyspalveluita. Romaniväestön työ- ja toimintakyvyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin heikkoudet ja vahvuudet tunnistetaan. Päättäjien ja palvelujen suunnittelijoiden tietoisuus romanien hyvinvoinnista ja palvelutarpeesta lisääntyy. Romanien osallisuus yhteiskunnassa, oman hyvinvointinsa edistämisessä ja palvelujen kehittämisessä paranee. Romanien oma tietoisuus hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä lisääntyy. Hankkeessa aloitetaan kulttuuri-, harrastus- ja liikuntaluotsitoiminta romaneille ja sisällytetään terveyden edistämisen teemoja hankkeessa toteutettaviin tapahtumiin. Hankkeen piirissä toteutuvaan hyvinvointitutkimukseen osallistuville romaneille annetaan kirjallista materiaalia sekä henkilökohtaista palveluohjausta, mikäli siihen ilmenee tarvetta.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Tasa-arvon edistäminen on läpäisyperiaate hankkeen toiminnassa. Hankkeen keskeisenä tavoittena on romaneiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen tarkoituksena on, että romanien työ- ja toimintakyky ja yhdenvertaiset mahdollisuuden osallistua työelämään paranevat. Hankkeen myötä palvelutoimijoiden osaaminen ja tietoisuus romaniväestön yhdenvertaisuuteen vaikuttavista tekijöistä on lisääntynyt. Hankkeessa edistetään myös romaniperheiden osallisuutta vahvistavien palveluiden saavutettavuutta. Hankkeessa pyritään lisäämään romanien itseohjautuvuuden tasoa ja heidän kokemustensa hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Sen kautta romaneita autetaan saavuttamaan tasa-arvoisempi asema yhteiskunnassa. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan käyttäjälähtöisyys, kulttuurisensitiivisyys sekä palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys. Hankkeeseen rekrytoidaan romanitaustaisia työntekijöitä ja tavoitteena on heidän pysyvä työllistymisensä toteuttajaorganisaatioiden palvelukseen. Työllistämisen ohessa edistetään koulutuksellista tasa-arvoa luomalla mahdollisuuksia koulutustason nostoon esimerkiksi oppisopimuksen keinoin (mm. ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) yhteistyössä Tšetanes naal - koulutuspoluilla -hankkeen kanssa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Romanien yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen on hankkeen keskeinen tavoite. Hanke parantaa romanien työ- ja toimintakykyä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua työelämään. Hanke lisää sote- ja työllisyyspalveluiden henkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä romanitaustaisia asiakkaita ja työntekijöitä. Hanke lisää romanien ja valtaväestön välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä toistensa kulttuureista. Romaneiden asiantuntemusta käytetään heitä koskevien palveluiden kehittämisessä. Tavoitteena on, että romanit eivät ole vain palveluiden käyttäjiä vaan itse aktiivisia toimijoita, joiden osaaminen tunnistetaan ja nähdään voimavarana. Hankkeen toimenpiteillä tavoitetaan yhteiskunnasta ja jopa romaniyhteisöistä syrjäytyneitä romaneja ja vahvistetaan heidän osallisuuttaan. Hankkeessa tehdään yhteistyötä työnantajien kanssa yhteiskuntavastuu- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä ja lisätään päättäjien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien osaamista ja ymmärrystä romaniasioissa. Hankkeessa luodaan tapoja romanikulttuurin tunnetuksi tekemisessä. Hanke edesauttaa myös romanikulttuurin sisäistä arvokeskustelua ja kulttuurin muovautumista. Hankkeessa tuotettava tieto romaneiden hyvinvoinnista edistää yhdenvertaisuuden toteutumista, koska tietoon perustuen voidaan edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta mm. palveluiden tarkoituksenmukaisella kohdentamisella. Eriarvoisuuden vähentäminen on mahdollista tuotetun tiedon avulla, kun terveyden, hyvinvoinnin ja toiminta- ja työkyvyn esteet romaniväestössä tunnistetaan.
Kulttuuriympäristö 9 9
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden näkemistä voimavarana. Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hankkeessa vahvistetaan romanien omaa kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurin kehittämistä. Hanke edistää romanitaustaisten henkilöiden työllistymisen ja kokemusasiantuntijuuden myötä sote- ja työllisyyspalveluiden kulttuurisensitiivisyyttä. Selvitysten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä asiakastyössä että työyhteisöissä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta voidaan nähdä sosiaalisena ja inhimillisenä pääomana. Se on tärkeä resurssi paitsi integroitumisessa yhteiskuntaan, myös kuulumisen ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. Kulttuurien välisen kompetenssin yhteydessä puhutaan kulttuurien välisestä herkkyydestä, kulttuurisensitiivisyydestä (Lumio 2009). Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa romanit ovat keskeisiä toimijoita ja heidän osaamisensa rikastuttaa kaupunkien, järjestöjen ja muiden osallistujaorganisaatioiden työskentely-ympäristöä ja -kulttuuria. Hankkeessa luotuja toimintatapoja voidaan hyödyntää myös muista vähemmistökulttuureista tulevien kanssa tehtävässä työssä. Kulttuurisesti kestävää kehitystä tuetaan myös tuottamalla tutkittua perustietoa romanien hyvinvoinnista, terveydestä, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nevo tiija – uusi aika (hankekoodi: S20831) oli Suomen romanien yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja hyvinvointiin keskittyvä ESR-hanke, jota hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina toimivat Helsingin ja Oulun diakonissalaitokset, Suomen Romanifoorumi, Vantaan, Helsingin ja Kuopion kaupungit sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Hankkeessa toteutettiin romanipoliittisen ohjelman seurantaraportin (2013) edellyttämiä toimenpide-ehdotuksia. Hankkeen päätavoitteena oli, että romanien osallisuus, hyvinvointi, yhdenvertaisuus, työ- ja toimintakyky sekä mahdollisuudet osallistua yhdenvertaisesti työelämään ja palveluiden piiriin kehittyvät, mahdollistuvat ja parantuvat.

Nevo tiija hanke saavutti 13 yhteisen tulostavoitteen lisäksi 99 osatoteuttajakohtaista tulostavoitetta hyvin tai kiitettävästi muutamaa yksittäistä tavoitetta lukuunottamatta. Niistäkin kuitenkin saatiin merkittäviä oppimisen kokemuksia. Yksistään työllistyneiden määrä kasvoi hankkeen aikana 164 henkilöllä ja koulutuksiin lähteneiden määrä kasvoi 130 henkilöllä. Hanke julkaisi 282-sivuisen loppujulkaisun, jossa se yhdessä Tšetanes naal -sisarhankkeen kanssa tuotiin esille hankkeessa hyväksi havaitut 25 sosiaalista innovaatiota eli mallinnusta paremman romanityön mahdollistumiseksi. Hankkeeseen kirjautui viralliseksi osallistujamääräksi 512/625, josta naisia 322/403, mikä on 82%:a 100%:sta. Hankkeesta välitöntä hyötyä saivat kuitenkin 3217 romanitaustaista henkilöä, joita ei ole eri syistä johtuen kirjattu viralliseksi osallistujiksi.

Erityisen onnistunut hanke oli viestinnässä ja tiedottamisessa. Hankkeessa toteutetut erilaiset mediakampanjat sekä muu tiedotus ja viestintä saavuttivat reilun 30 miljoonaan henkilön kokonaistavoitettavuuden koko hankkeen aikana. Yksistään mediaosumia hankkeen aikana oli 177. Hankkeen esiin nostama epäkohta mm. yhdenvertaisuudessa työmarkkinoilla Työnimi-kampanjan avulla sai lähes jokaisen suomalaisen keskustelemaan romanien kokemasta syrjinnästä työhaastatteluissa. Kampanja oli osaltaan vaikuttamassa työnantajien rekrytointikäytänteihin. Kokonaisuutta tuki #Palkkaisitkö? kampanja, joka oli suunnattu enemmän suuren yleisön mielipidemuokkaamiseksi. Hankkeessa kehitettiin - hyödyntämällä kaikkea aikaisempaa selvitys ja tutkimustietoa romaneiden koulutus- ja työllisyyshaasteista - työllisyyttä edistävä koulutusmalli Tuumasta töihin, joka saatettiin osaksi neljään suurta toisen asteen koulutusorganisaatiota.

Jokainen osatoteuttaja teki vastuualueellaan hankkeessa intensiivistä työtä, josta erityisesti Teemapäivä konsepti vaikutti merkittävästi romaniyhteisön arvoihin ja asenteisiin sekä omien valintojen merkitykseen osallisuuden ja huono-osaisuuden muuttumisessa. Eri viranomaisten ja palveluiden tuottajien valmennus ja koulutuspäivissä pedagogisella Monimuotoinen Suomi – työpaja romanikulttuurista mahdollistettiin uudenlaista oppimista paremmasta asiakaskohtaamisesta yli 10 000 osallistujalle. Hanke vei uudenlaista romanityön näkemystä ja osaamista aina keskushallintoon asti. Nähtäväksi jää millainen pitkän ajan vaikutus hankkeella on sen eri vaikutusalueella oleviin ihmisiin ja asioihin.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi