Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20832

Hankkeen nimi: Älykäs erikoistuminen ammatillisessa koulutuksessa – ammatillinen koulutus Itä-Suomessa 2020-luvulla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ylä-Savon ammattilisen koulutuksen kuntayht.

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0214765-5

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 0400827251

Postinumero: 74101

Postitoimipaikka: Iisalmi

WWW-osoite: http://www.ysao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PUUMALAINEN NIINA MAARIT

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niina.puumalainen(at)ysao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-793026

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/Riveria, 0212371-7
Savon koulutuskuntayhtymä, 1852679-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Älykkään erikoistumisen konseptia on hyödynnetty etenkin yritysten liiketoiminnan ja seudullisessa kehittämisessä. Tässä hankkeessa tavoitteena on hyödyntää tehokkaaksi todettua toimintamallia ammatillisen koulutuksen tarjonnan ja järjestämisen kehittämisessä Itä-Suomen alueella. Koulutuksen järjestäjien yhteistyötä kehittämällä voidaan vastata harvaanasuttujen seutujen työvoiman koulutustarpeisiin ja tukea siten alueen yritysten elinvoimaisuutta.
Ammatillisen koulutuksen reformi ja valtakunnalliset rahoitusleikkaukset kohdentuvat usein pienten koulutusyksiköiden lakkauttamiseen, ja sitä kautta koulutuksen saatavuuden heikkenemiseen. Tämä johtaa nuorten poismuuttoon alueelta, ja seudun yritysten työvoiman saatavuusongelmiin. Samoin yritysten työvoiman täydennyskoulutusmahdollisuudet, erityisesti rakennemuutostilanteissa, heikkenevät.
Hankkeessa koulutuksenjärjestäjien henkilöstö arvioi yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa omia ydin- ja tukipalvelujaan. Yhteisten kriteerien kautta laaditaan koulutuspalvelumatriisi, jonka kautta sovitaan koulutustarjonnasta, erikoistumisesta ja yhteistyöstä. Tukipalvelujen osalta kehittämishaasteisiin pystytään vastaamaan entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Palvelumatriisien avulla laaditaan älykkään erikoistumisen suunnitelma ja sopimukset, joita tarkastetaan ja päivitetään vuosittain. Suunnitelma toimii organisaatioiden omien ja yhteisten prosessien kehittämisen suuntaajana, ja siinä huomioidaan mm. digitaalisuuden mahdollisuudet sekä kysyntälähtöisyyden ja asiakaslähtöisyyden vaatimukset.
Yhteistyötä systematisoimalla ja jatkuvalla arvioinnilla pystytään tarjoamaan ammatillista koulutusta joustavasti ja taloudellisesti eri seutukunnille, elinkeinoelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaan. Rakennemuutosalat ovat Itä- Suomessa huomattavan miesvaltaisia, joten erityisesti miesten koulutusmahdollisuudet muuttuvien työelämän osaamistarpeiden mukaan paranevat. Koulutuksen saatavuus, saavutettavuus sekä sitä kautta elinkeinoelämän kestävä kehittyminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Itä-Suomen alueella. Kohderyhmänä ovat sekä ammatillisen koulutuksen johto, kuntayhtymien/osakeyhtiön luottamushenkilöt että koulutuksen järjestäjien henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat ammatillisen koulutuksen asiakkaat; opiskelijat ja elinkeinoelämä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 117 027

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 95 432

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 167 181

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 136 332

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Joensuu, Rautavaara, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Tervo, Polvijärvi, Rautalampi, Kuopio, Siilinjärvi, Kiuruvesi, Valtimo, Keitele, Nurmes, Tuusniemi, Lapinlahti, Vesanto, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Suonenjoki, Kaavi, Pielavesi, Leppävirta, Varkaus, Ilomantsi, Vieremä, Kitee, Juuka, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa nuoret miehet jäävät nuoria naisia useammin vaille peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Naisten koulutustaso on noussut miesten koulutustasoa nopeammin. Naiset osallistuvat myös miehiä useammin ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Jakauma heijastuu myös yrityksiin (sukupuoli vs. toimiala). Itä-Suomen väestö vanhenee ja sukupuolijakauma vääristyy. Naisille on vaikeampi löytää mielekästä, koulutusta vastaavaa työtä, ja väestöennusteiden mukaan työikäisen väestön määrä vähenee yli 5 prosenttia vuosien 2010 ja 2020 välisenä aikana Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkeen laatimaa Suvauskonetta (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php), jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on toimintaympäristön analyysin avulla huomioitu sukupuolinäkökulma, vaikka hanke kohdistuu kaikille toimialoille ja useisiin koulutuksen järjestäjiin. Hankkeessa pyritään turvaamaan koulutuksen saavutettavuus ja saatavuus molemmille sukupuolille. Itä-Suomen väestön miesvaltaisuus ja työmarkkinoiden jakautuminen ovat yksi lähtökohta hankkeen toteutukselle. Hankkeen tulosten avulla pyritään tarjoamaan koulutusta lähellä kotipaikkakuntaa, elinkeinorakenteen muutokset ja vaatimukset huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan koulutuksen ja työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Lähipalvelujen ja digitalisaation kehittämisellä ammatillisessa koulutuksessa voi olla vaikutusta luonnonvarojen käytön vähenemiseen mm. energian, materiaalin ja logistiikan vähenemisen myötä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Liikkumisen ja logistiikan tarpeen vähentyessä ilmastonmuutoksen riskit voivat vähentyä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu monimuotoisuuteen, joka liittyy kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Liikkumisen ja logistiikan tarpeen vähentyessä kasvihuonekaasut voivat vähentyä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Uudenlaisen koulutuksen tarjoamisen toimintamalli (digitaalisuus) voi vähentää materiaalien tarvetta ja jätteiden syntyä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Saatavilla oleva koulutus tukee elinkeinoelämää ja sen kehittämistä. Paikallisesti saatavien koulutusresurssien entistä tehokkaampi hyödyntäminen tukee elinkeinorakenteen monipuolistamista sekä kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Yhteistyöllä voidaan luoda uusia aineettomia palveluja koulutuksen tarjoamiseen
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Aineettomien palvelujen ja digitaalisuuden avulla vähennetään liikkumisen ja logistiikan tarvetta koulutuksen saatavuudessa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hankkeella on suoraan vaikutusta nuorten ja aikuisten koulutukseen osallistumismahdollisuuksiin ja siten työllistymiseen. Entistä paremmat ja laajemmat koulutusmahdollisuudet taas turvaavat yritysten osaavan työvoiman saatavuutta ja siten yritysten menestymistä sekä alueen hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 8 10
Koulutuksen saatavuus ja uudenlaiset koulutuspalvelut tukevat tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua koulutukseen sekä hyödyntää sitä.Koulutuksella voidaan myös nopeasti reagoida rakennemuutostilanteissa, jotka useimmiten kohdistuvat miesvaltaisiin aloihin (tuotanto, teollisuus, rakentaminen)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen yksilön taloudellisesta tai kultuurisesta taustasta riippumatta tukee yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 0 3
Paikallisesti tarjolla oleva koulutus mahdollistaa kulttuuriperinnön huomioimisen koulutuksessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu ympäristöosaamiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vuosikymmenten suurimpana koulutusuudistuksena ammatillisen koulutuksen reformi käynnisti merkittävät muutokset ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus- ja tutkintojärjestelmässä sekä koulutuksen toteutuksessa. Älykäs erikoistuminen Itä-Suomessa -hankkeen tavoitteena oli laatia itäsuomalaisten ammatillisen koulutuksenjärjestäjien yhteistyönä tehokas työkalu, jolla voidaan turvata ammatillisen koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen toteuttajina olivat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, lisäksi tehtiin tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon Koulutus Oy:n ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymän kanssa.
Hankkeessa laadittiin kattavat, eri näkökulmat yhdistävä koulutus- ja tukipalvelujen arviointimittaristo. Mittareiden, käytettävien numeeristen ja laadullisten tietojen sekä niiden keräämisen menetelmät vaativat huomattavasti työtä, jotta saatiin aidosti lisäarvoa tuottavaa, skaalautuvaa tietoa tuottavaa ja siten koulutuksenjärjestäjien toimintaa ohjaavaa vertailutietoa. Koska kerättävän tiedon haluttiin olevan yhtenäistä valtakunnallisesti kerättävän tiedon kanssa, aikataulullisesti ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistaminen ja siihen liittyvät tiedonkeruumuutokset hidastivat hankkeen toimintaa.
Hankkeen tuloksena saatiin laadittua ensimmäiset versiot älykkään erikoistumisen matriiseista koulutuspalvelujen sekä tukipalvelujen osalta. Tuloksia hyödynnettiin vertailtaessa eri tutkintojen toiminnallisuutta ja tehokkuutta sekä vaikuttavuutta sekä koulutuksenjärjestäjien sisäisesti että järjestäjien välillä. Tulosten avulla pystyttiin havaitsemaan hyviä käytäntöjä ja vertaisoppimisen mahdollisuuksia sekä yhteisiä kehittämiskohteita. Mittariston päivittäminen ja hyödyntäminen jatkuu itäsuomalaisessa yhteistyöverkostossa.