Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20835

Hankkeen nimi: Osallistava ja liikunnallinen teatteri

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 040 821 2000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niko Nummela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niko.nummela(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 509 3574

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on lisätä nuorten osaamista ja osallisuutta yhteiskunnassa esittävän taiteen (teatteri ja sirkus) sekä liikunnan menetelmin. Päätavoite saavutetaan kahden osatavoitteen avulla: 1) luomalla ja vakiinnuttamalla paikallistasoilla toimintamalleja liikunta-, esittävän taiteen ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyölle sekä 2) testaamalla, kehittämällä ja mallintamalla nuoria osallistavia ja nuorten kansalaisaktiivisuutta tukevia menetelmiä esittävän taiteen ja liikunnan aloille.

Hanke on valtakunnallinen. Sen hallinnoija ja päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia Kalliolan Nuoret ry, Kajaanin Kaupunginteatteri, Kainuun Liikunta ry, WAU ry sekä Q-teatteri ry.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat 15-25 -vuotiaat syrjäytymisuhan alaiset nuoret, joilla on ikäisiään nuoria vähemmän mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja esittäviä taiteita. Lisäksi varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat nuorten parissa toimivat asiantuntijat, jotka työskentelevät liikuntajärjestöissä, teattereissa, sirkuksissa ja nuorisoalan organisaatioissa.

Hankkeen tuloksia ja niihin liittyviä toimenpiteitä ovat:
1) Organisaatiotasolla: Luodaan ja juurrutetaan paikallistasolla toimintamalleja liikunta-, teatteri- ja nuorisoalan sekä oppilaitosten toimijoiden yhteistyöllä. Hankkeen yhteistyö työvoimahallinnon kanssa mahdollistaa löytää ne nuoret, jotka eivät ole päässeet koulutusuralle tai ovat keskeyttäneet koulutuksen. Hankkeen tiivis yhteistyö paikallisten oppilaitosten, niin peruskulun yläasteen kuin ammatillisen 2-asteen oppilaitoksen kanssa, vie hanketoiminnan tarjolle niille nuorille, jotka eivät ole tehneet vielä jatko-opintosuunnitelmia tai ovat vaarassa jäädä väliinputoajaksi yksinäisyyden, kiusaamisen tai heikon itsetunnon vuoksi. Hanke mahdollistaa liittymisen toiminalliseen harrastukseen. Tulos saavutetaan kokoamalla paikallistason esimiestason toimijat yhteisiin työpajoihin ja konsultaatioihin.

2) Menetelmätaso: Testataan ja kehitetään nuoria osallistavia ja nuorten kansalaisaktiivisuutta tukevia menetelmiä esittävän taiteen ja liikunnan aloille. Tulos saavutetaan vahvistamalla paikallisten esittävän taiteen, liikunnan, oppilaitosten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten osallistavien ja kansalaisaktiivisuutta tukevien toimintamenetelmien osaamista. Sekä testaamalla ja keräämällä järjestelmällisesti kokemuksia nuorille suunnatuissa työpajoissa, ryhmissä, ja kerhoissa, joissa hyödynnetään sekä liikuntaa että esittävän taiteen menetelmiä. Nuorten toiminnassa on keskeistä, että nuoret itse suunnittelevat toimintaa aikuisten läsnä ollessa. Menetelmiä levitetään ja jalkautetaan hankekonsortion ulkopuolelle järjestämällä paikallisille yhteistyökumppaneille hankeinfoja sekä toiminnallisia Toimintatavat tutuiksi -tilaisuuksia.

Sekä organisaatio- että menetelmätasolla kehitetyt uudet toimintamenetelmät ja -mallit dokumentoidaan ja tuotetaan digimateriaalituotteiksi. Diakonia-ammattikorkeakoulu on hankkeen koordinoijana valtakunnallinen toimija, jonka avulla hankkeen tuotokset levittäytyvät kaikilla pääilmansuunnilla sosiaali-, terveys- ja kirkon alan koulutukseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat 15 – 25 -vuotiaat syrjäytymisuhan alaiset nuoret, joilla on ikäisiään nuoria vähemmän mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja esittäviä taiteita. Lisäksi varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat liikuntajärjestöissä, teattereissa, sirkuksissa ja nuorisoalan organisaatioissa toimivat asiantuntijat sekä oppilaitokset ja niiden henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muut nuoret sekä hankekonsortion ulkopuoliset esittävän taiteen, liikunnan ja nuorisoalan sekä työvoimapalveluiden että sosiaalitoimen työntekijät ja johtajat sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kattojärjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 724 673

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 718 084

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 001 109

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 851 191

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 860

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
87 prosenttia kaikista 15–29-vuotiaista sanoo harrastavansa jotain. Teini-iässä harrastamisaktiivisuudessa tapahtuu kuitenkin notkahdus. Pudotus on syvempi pojilla, sillä 15–19-vuotiaista pojista vain 79 prosenttia, 20–24-vuotiaista 85 prosenttia ja 25–29-vuotiaista 96 prosenttia sanoo harrastavansa jotain. Tytöillä iän mukaiset muutokset ovat pienempiä (vastaavat osuudet: 81 %, 88 % ja 90 %). Koko 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä tyttöjen ja poikien harrastuneisuudessa ei ole kuitenkaan eroa. (Nuorisobarometri 2015). Vuonna 2014 noin 60 prosenttia nuorista piti harrastusten puutetta ainakin jonkin verran syrjäytymisen syynä. Harrastusten puutteen merkitys syrjäytymisen taustalla on nuorten vastauksissa hieman pienentynyt pitkällä aikavälillä, mutta kasvanut vuoden 2009 jälkeen. (Nuorisobarometri 2014). Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Kouluterveyskyselyssä on selvitetty, kuinka moni nuorista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa. Vuonna 2015 erot olivat pienet (1-2 %) sukupuolten välillä, mutta suuret (jopa 15 %) eri oppilaitoksissa opiskelevien kesken. Eniten hengästyttävää liikuntaa harrastivat lukioissa opiskelevat pojat ja peruskouluissa opiskelevat tytöt (78 % harrasti hengästyttävää liikuntaa yli tunnin) - ja vähiten ammattioppilaitoksissa opiskelevat tytöt ja pojat (63 - 65 % harrasti liikuntaa yli tunnin). Teatterissa kävijöiden määrä on laskenut vuosina 1981 - 2002. 1-2 kertaa teatterissa kävi vuonna 1981 34 % 15 - 19 -vuotiaista, mutta v. 2002 enää 28 %. 3-5 kertaa vuodessa teatterissa kävi tämän ikäisistä vuonna 1981 12 % ja vuonna 2002 6 %. Tilastoja ei ole eritelty sukupuolittain. (Tilastokeskus (2005): Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002.). Tilastoja ei ole myöskään siitä, kuinka moni nuori harrastaa itse teatteria.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnan suunnittelussa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Nuorille suunnatussa toiminnassa yhdistetään sekä esittävä taide että liikunta, jotta toiminta houkuttelisi molempia sukupuolia osallistumaan mukaan toimintaan. Mikäli nuori ei koe kehollista ilmaisua omakseen, hänen on mahdollista osallistua hankkeeseen myös esimerkiksi perehtymällä produktion teon tekniikkaan tai ottamalla osaa erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Tavoitteena kuitenkin on rohkaista hankkeen muuhun toimintaan osallistuvia nuoria ottamaan osaa myös liikuntaa ja esittäviä taiteita yhdistävään toimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole suoraan sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolten tasa-arvoa edistetään hankkeessa osana tavoitteita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeen neuvotteluihin, kokouksiin ja seminaareihin voi osallistua myös sähköisesti verkon kautta. Näin tarve matkustamiselle vähenee ja sen myötä lisääntyy luonnonvarojen käytön kestävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Sähköisten etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyviä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeessa suositaan projekti- ja ohjausryhmän kesken sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja ja vältetään turhia paperitulosteita. Hankkeessa vältetään kertakäyttömateriaaleja. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Hanke tuo esittävän taiteen ja liikunnan niiden nuorten luo, joilla on ennestään ollut muita vähemmän mahdollisuuksia niiden kuluttamiseen. Syventämällä nuorten ymmärrystä kulttuurista ja liikunnasta hanke luo paikallisille kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoille tulevia asiakkaita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hanke kannustaa ja opastaa syrjäytymisuhan alaisia nuoria nauttimaan aineettomista kulttuuri- ja liikuntapalveluista ja syventämään niiden avulla psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan ja itseilmaisuaan.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Hankkeen projekti- ja ohjausryhmän kokouksiin voi osallistua sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Kokouspaikoiksi valitaan helposti julkisella liikenteellä saavutettavia paikkoja. Hankkeessa tuotetaan sähköinen julkaisu.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää syrjäytymisuhan alaisten nuorten osallisuutta yhteiskunnassa kannustamalla heitä mukaan ikäistensä pariin ja lisäämällä heidän kehollista ja psyykkistä itsetuntemustaan teatteri-ilmaisun ja liikunnan avulla.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hanke edistää nuorten tasa-arvoa tarjoamalla toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia heille, jotka ovat erityisen avun tarpeessa. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat esimerkiksi romaneihin, maahanmuuttajiin ja vammaisiin nuoriin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua teatteri- ja liikuntaharrastuksiin ja kasvanut riski syrjäytyä yhteiskunnasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen toiminta lisää nuorten ymmärrystä erilaisista taustoista tulevia ihmisiä kohtaan. Esittävään taiteeseen tutustuminen tuo kulttuurin myös niiden ulottuville, joille se on ollut aiemmin hankalasti saavutettavissa ja vahvistaa nuorten kulttuuri-identiteettiä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke on kulttuuriympäristön kannalta neutraali.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteena oli edistää 15–25-vuotiaiden nuorten osallisuutta teatterin ja luovan liikkeen keinoin. Nuoret olivat itse toiminnan keskiössä suunnittelusta toteutukseen, ja tukena olivat aina teatteri- tai liikunta-alan ammattilaiset. Toimintaa järjestettiin Rovaniemellä, Oulussa, Kainuussa ja pääkaupunkiseudulla. Nuorten kanssa toteutettiin ryhmätoimintaa kolmella eri tavalla: avoimissa vapaa-ajan ryhmissä, oppilaitoksissa valmiille ryhmille tai luokille sekä suljetuissa hankeryhmissä. Työskentelyssä hyödynnettiin teatteria ja liikuntaa ja mahdollistettiin tunteiden käsittely sekä itsensä ilmaiseminen. Diakonia-ammattikorkeakoulu toimi hankkeen hallinnoijana. Projektiryhmässä osatoteuttajina olivat Kainuun Liikunta ry, Kajaanin kaupunginteatteri, Loisto setlementti ry, Q-teatteri ry ja WAU ry.

Nuoria tavoitettu 883 (674+209=883), 209 joita ei ole voitu syöttää EURA-järjestelmään, eli puuttuu tietoja tai osallistuja on ollut alle 15-vuotias. Ammattilaisia mukana toiminnassa 61 ja seminaarivieraita 198.

Ryhmiä oli yhteensä 85 (39 oppilaitosryhmää, 29 vapaa-ajan avointa ryhmää 17 suljettua ryhmää). Nuorten kanssa tehtiin 7 esitysproduktiota. Projektissa yhteistyökumppanina oli 38 organisaatiota.