Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20836

Hankkeen nimi: Digiolkkarista työelämään -hanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A

Puhelinnumero: 02 330 000

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija-Liisa Aronpää

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija-liisa.aronpaa(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 9074 540

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun Seudun TST ry., 0925102-5
Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, 0115776-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Haastavissa elämäntilanteissa olevilla työnhakijoilla on vaikeus löytää töitä. Digiolkkarista työelämään -hankkeessa (1.11.2016 - 31.12.2018) vastataan osaavan työvoiman osuuden lisäämiseen. Hanketta toteuttavat Turun AMK, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun Seudun TST ry. alueellisten yhteistyökumppanien kanssa. Hankkeella on kaksi kohderyhmää, joilla molemmilla on suuria haasteita päästä työmarkkinoille: 1) Turussa Pansio-Pernon alueella yli 54v. työttömät työnhakijat ja 2) Helsingissä asuvat työikäiset oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat. Välillisiä kohderyhmiä ovat työttömiä ja oleskeluluvan saaneita, lyhyen aikaa Suomessa asuneita, kohtaavat julkisen sektorin asiantuntijat, järjestöt ja hankkeen toteutusalueella toimivat yritykset.

Hankkeessa kehitetään osaamisen omaehtoisen tunnistamisen tapoja työpajoissa vertaisryhmän ja -ohjaajan avulla käyttäen hyväksi digitaalisuutta, osaamisen ja vahvuuksien reflektointia suljetuissa sosiaalisen median ryhmissä, ohjattujen kirjoittamisharjoitusten ja digitarinoiden avulla, haastattelemalla yritysten edustajia ja työstämällä osaamistaan. Turun osiossa yli 54 v. digi- ja viestintätaidot ovat keskiössä, koska ilman perustaitoja ja kykyä viestiä uusilla tavoilla tipahtaa työnhaun ulkopuolelle. Työllistymiseen liittyviä esteitä ratkaistaan uusien innovatiivisten mallien avulla. Turun ja Helsingin osahankkeiden keskeiset toimenpiteet ovat työnhakijoiden omaehtoinen osaamisen tunnistaminen ja työpajatoiminta, verkosto- ja yritysyhteistyö ja hyvien käytäntöjen levittäminen.

Keskeisenä tuloksena on se, että työnhakijat tunnistavat omaa osaamistaan ja saavat taitoja työnhakuun ja työssä selviytymiseen vertaisryhmissä yhteisen tekemisen kautta ja vertaisohjaajien tuella digitaalisuutta hyödyntäen. He ovat oppineet tiimi- ja projektityötä, digi-, viestintä-, tiedotus- ja haastatteluihin liittyviä taitoja. On muodostunut toimiva verkosto haasteellisissa tilanteissa olevien työnhakijoiden kanssa toimivien yhdistysten ja julkisten palveluiden välille. Yrittäjät hyödyntävät paremmin paikallista työvoimaa ja tunnistavat työvoiman tarjontaa ja potentiaalisia työntekijöitä. Yritysten välille on syntynyt verkostoja. Turun osiossa on syntynyt toimiva paikallinen työpaikkatori, joka välittää erityyppisiä, lyhytaikaisia, työpaikkoja digitaalisella ilmoitustaululla. Yritysten rekrytointiosaaminen on kehittynyt ja ne tunnistavat paremmin oman tarpeensa ja lähialueen tarjonnan. Kaupunkien työllistämispalvelut, kolmas sektori ja TE-toimisto ovat tutustuneet ja arvioineet uusia toimintatapoja työnhaun ja työllistymisen tukemiseen ja palveluihin työnhakijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Ammattilaiset ja yhdistystoimijat ovat oppineet palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä osaamista vahvistavissa työpajoissa. Hankkeessa kehitettyjä käytäntöjä jatketaan mm. osana Turun Seudun TST:n toimintaa. Varsinais-Suomen TE-toimiston kanssa on keskusteltu siitä, että he voisivat ottaa mallista käyttöön osioita. Helsingissä verkostoyhteistyön toimintamallia juurrutetaan käytäntöön, jotta kehittämisverkoston jatkuvuus saadaan taattua hankkeen jälkeenkin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Turussa Pansio-Pernon alueella asuvat yli 54-vuotiaat työttömät (toissijaisesti Artukaisten, Jyrkkälän, Härkämäen ja Iso-Heikkilän alueella asuvat), mukaan lukien työmarkkinatoimenpiteiden piirissä olevat henkilöt.
- Helsingissä asuvat työikäiset oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat.
- Hankkeen toisena toimintavuotena myös Turussa perustetaan Digiolkkarin työnhakuryhmä oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille.

Molemmat ryhmät ovat vaikeasti työllistettäviä kohderyhmiä, joihin ei ole aikaisemmin paljon kohdistettu kehittämistoimenpiteitä. Kohderyhmien rajaus on tehty kaupunkien 6Aika-edustajien ja monien keskeisten yhteistyökumppanien kanssa. Keskustelut kohderyhmien kanssa vahvistivat valinnan oikeaksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Työttömiä ohjaavat ja kohtaavat ammattilaiset, järjestöt, viranomaiset
- Työikäisiä oleskeluluvan saaneita, lyhyen aikaa Suomessa asuneita maahanmuuttajia ohjaavat ja kohtaavat ammattilaiset, järjestöt, viranomaiset.
- Muut ilman koulutus- tai työpaikkaa olevat maahanmuuttajat
- Tulevat sosiaali - ja terveydenhuollon sekä media-alan ammattilaiset
- Turun ja Helsingin kohdealueen nykyiset ja tulevat yritykset (esim. Turussa Blue Industry Park -yritysalueen kehittyminen lähivuosina Pansio-Pernon alueelle).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 331 164

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 321 874

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 473 089

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 457 830

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Helsingin, Turun

Kunnat: Turku, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 145

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen osatoteuttajat ovat tehneet / tarkastelleet toimintaympäristöjä yhdessä työelämätoimijoiden kanssa ja tehneet arvioita hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sukupuolijakaumasta. Hankehakemuksen luvussa 12 on huomioitu sukupuolinäkökulma. Osatoteuttajien alueellisissa toimintasuunnitelmissa huomioidaan sukupuolinäkökulma (esim. mahdollistetaan molempien sukupuolten osallistuminen toimintoihin). Helsingin osahankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Siinä on käytetty tilastoja turvapaikanhakijoiden sukupuolijakaumasta (n. 70-80 % miehiä) ja järjestöjen omiin kokemuksiin perustuvia havaintoja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molempien sukupuolten saaminen hankkeen piiriin. Toimintojen suunnitteleminen molemmille sukupuolille sopivaksi. Molempien sukupuolten kannalta sopivien yritysten saaminen yhteistyökumppaneiksi. Helsingissä ja Turussa molempien sukupuolten edustajia pyritään saamaan mukaan starttivalmennuksiin. Valmennukset räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaan ja valmennusten sisällöissä, vertaisohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan suunnittelussa huomioidaan myös eri sukupuolien tarpeet sekä millaiset osaamisen kehittämistavat motivoivat ketäkin. Vertaismentoreiksi (jotka ovat opiskelemassa, työssä ja / tai toimivat yrittäjinä), on tärkeää saada mukaan sekä miehiä että naisia motivoimaan ja tukemaan valmennukseen osallistuvia. Valmennusten sisältöjen suunnittelussa voidaan hyödyntää ja soveltaa suomalaisia selvityksiä sukupuolten välisistä eroista liittyen mm. koulutukseen osallistumisessa, tavoitteenasettelussa sekä orientaatiossa, eri opiskeluvälineiden ja oppimisympäristöjen käytössä ja sukupuolten välisiä eroja TE-toimiston ym. palveluihin hakeutumisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti sekä naisiin että miehiin, joille tarjotaan tasavertaiset osallistumismahdollisuudet hankkeen toimintoihin Turun ja Helsingin osahankkeissa.Toimintojen suunnitteleminen molemmille sukupuolille sopivaksi. Valmennukset räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaan ja valmennusten sisällöissä, vertaisohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan suunnittelussa huomioidaan myös eri sukupuolien tarpeet sekä millaiset osaamisen kehittämistavat motivoivat ketäkin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 5
Ekologinen näkökulma huomioidaan tarjottavissa aterioissa. Liikkumistarpeen vähentäminen kaikessa toiminnassa. Paikallisesti tarjotut ateriat / kahvitukset sekä joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen suosiminen ovat luonnonvarojen käytön kannalta kestäviä ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Hankkeen peruslähtökohtana on, että hanke pyrkii suosimaan sellaisia liikennemuotoja ja pyrkii yhteistyöhön sellaisten yritysten kanssa , joiden toiminta ei lisää ilmastomuutosriskiä tai aiheuta kohtuutonta ekologisesti kuormitusta. Tavoitteena on, että yritysyhteistyössä ekologinen näkökulma tulisi huomioiduksi toimialasta riippumatta myös pitkällä tähtäimellä. Lähityömarkkinoiden kehittäminen vähentää liikkumistarvetta, hankkeen aikana käytetään kaupunkien sisäistä ja kaupunkien välistä liikennettä. Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään Adobe Connect ja SKYPE-yhteyksiä. Yhteistyöyritysten toiminta ei saa olla ilmastomuutosta kiihdyttävää. Ympäristöä huomioivan (yritys-)toiminnan esiintuominen on aina hankkeissa korostettava asia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta, eikä välillisiä vaikutuksia, luonnon monimuotoisuuteen. Esitetyt toimenpiteet ja kohdealueet ovat urbanisoituneita alueita ja toimenpiteillä ei luonto-arvoihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Positiivinen vaikutus kasvihuonepäästöihin ilmenee lähinnä joukkoliikenteen suosimisena . Pinta- ja pohjavesiin ei kohdistu vaikutuksia. Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa aiottu toiminta ei kohdistu Natura-alueille tai niiden välittämään läheisyyteen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 7
Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Saman suuntaisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja vain digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset (työkirjat, infot jne)
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke tuottaa tietoa eri sidosryhmille ja intressitahoille alueen työvoimapotentiaalista. Tietämys paikallisista työmahdollisuuksista kasvaa ja yrittäjät saavat käyttöönsä paikallista työvoimaa. Myös pendelöinnin tarve vähenee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Digiolkkari kehittää mm erilaisia aineettomia palveluja: tiedon jakamisessa käytetään palvelualustoja. Myös sidosryhmät mm. yritykset ja yhdistykset voivat hyödyntää.
Liikkuminen ja logistiikka 7 0
Vähentää toisaalta tarpeetonta liikkumista ja toisaalta aktivoi henkilöitä digiolkkariin. Suositaan myös kevyen liikenteen käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 9
Työpajoissa ja pyritään edistämään kohderyhmien hyvinvointia ja tavoitteena on, että ainakin osa hankkeen tuottamasta tiedosta voidaan hyödyntää muissa 6Aaika –kaupungeissa ja esimerkiksi Itämeren alueen kaupungeissa. Edistää mukaan lähtevien henkilöiden itsearvostusta, työ- ja toimintakykyä kun opitaan uusia taitoja ja saadaan näkymää työllistymisen mahdollisuuksiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Tavoitteena on, että pitkällä tähtäimellä hanke lisää alueellista tasa-arvoa. Hanke lisää mahdollisuuksien tasa-arvoa haasteellisten asiakasryhmien näkökulmasta. Se luo matalan kynnyksen vaihtoehtoja ja vertaistukea oman osaamisen analysointiin ja työllistymispolun alkuun. Turun näkökulmasta myös alueellinen tasa-arvo lisääntyy haasteelliselle alueelle jalkautumisen myötä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 6
Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla osallistujien itseluottamusta ja taitoja toimia yhteiskunnassa. Kulttuurisensitiivistä työotetta oppimalla edistämme kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 6 5
Hanke lisää kohderyhmien tuntemusta omasta tai uudesta kulttuuriympäristöstä ja myös yhdistykset ja yritykset huomaavat kohdealueen merkityksen osana omaa toimintaansa.
Ympäristöosaaminen 0 5
Ei merkittävää vaikutusta. Hanke ei kohdistu ympäristöosaamisen lisäämiseen tai sisällä erityisiä ympäristökasvatukseen liittyviä elementtejä. Tosin Hanke itsessään rakentuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen aikana pyritään nostamaan esille yhdistysten ja yritysten ympäristöllisestä vastuusta oman alueensa toimijana.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digiolkkarista työelämään -hanketta lähdettiin suunnittelemaan haasteellisissa tilanteissa olevien työnhakijoiden työnhaku-, koulutus- ja työllistymisvalmiuksien vahvistamiseksi. Haasteellisissa tilanteissa oleviksi katsottiin erityisesti maahanmuuttajat esimerkiksi kielitaidon suhteen ja yli 54-vuotiaat työnhakijat digitaalisten valmiuksien suhteen. Lähtökohtana oli osallistujien oman aktiivisuuden ja toimijuuden lisääminen työnhaussa. Myös eri sektoreiden ammattilaisten yhteistyössä nähtiin tiivistämisen tarvetta. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin se, että kehitetään kohderyhmien omaehtoisia tapoja tunnistaa osaamistaan. Lisäksi tavoitteena oli luoda uudenlaista työnhakuvalmennusta, jossa hyödynnettäisiin digitaalisia menetelmiä, palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä sekä monikanavaista palveluiden kehittämistä.

Hankkeessa on vahvistettu kohderyhmien koulutus- ja työllistymisvalmiuksia, kuten viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, työnhakutaitoja, digitaitoja sekä suomen kielen taitoa. Digitaitojen kehittäminen on nähty tärkeänä muun muassa siksi, että ilman riittäviä digitaitoja työnhaku on haasteellista sen siirtyessä lisääntyvästi verkkoon. Molemmissa osahankkeissa järjestettiin työllistymistä edistävää ryhmävalmennusta. Turussa valmennusta nimitettiin työpajatyöskentelyksi. Helsingin osahankkeessa ryhmävalmennuksen rinnalla kulki vahvasti osallistujien yksilöohjaus. Osallistujalähtöisyydellä eli toiminnan suunnittelulla kohderyhmien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti on ollut tärkeä rooli hankkeessa.

Molemmissa osahankkeissa vertaistuki oli keskeisessä roolissa. Vertaisuuden näkökulmana yli 54-vuotiaiden ryhmässä oli ikä, ja ryhmän jäseniä tuettiin toimimaan yhteistyössä toisiaan auttaen. Maahanmuuttajien ryhmässä kokemukset uuteen maahan muutosta, kotoutumisesta sekä arabian kieli olivat valmennettavia yhdistäviä tekijöitä.

Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat testatut valmennusmallit:

DIAK:n Kaksikielisen työuravalmennuksen malli, joka sisältää 1) Yksilöohjausta, joka jakautuu kaksikieliseen valmennuskeskusteluun, omakieliseen ammatilliseen vertaisohjaukseen ja omakielisen ammatillisen vertaisohjaajan asiointitukeen ja 2) Ryhmävalmennusta.

Turun työnhaun valmennuksen malli, joka sisältää näkökulmia, periaatteita, sisältöjä ja toimintatapoja yli 54-vuotiaiden tulokselliseen valmennukseen ja erityisesti vertaisryhmän tukemisen merkitykseen tässä työssä.

Molemmat mallit on kuvattu tarkemmin hankkeen yhteisjulkaisussa, joka on myös hankkeen tärkeä tulos esitellessään hankkeen toiminnan, hyödynnetyt menetelmät sekä kumppanuuksien ja yhteistyön tärkeän roolin hankkeessa. Julkaisun osoite alla.
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166951.pdf

Tuloksina voidaan mainita myös hankkeen järjestämistä tilaisuuksista laaditut tallenteet sekä helsinkiläisille maahanmuuttajien työuraohjausta ja –mentorointia tekeville toimijoille rakennettu materiaalipankki Innokylään Työtila-työskentelyalustaan: https://www.innokyla.fi/web/tyotila8078257/perustiedot.

Esitettyihin numeerisiin tavoitteisiin ei aivan ylletty. Hankkeen aloittaneita henkilöitä oli 82, lopetusilmoitus saatiin 74 osallistujalta (tavoite 145). Tämän johdosta myös osallistujien koulutus- ja työpäiviä kertyi suunniteltua vähemmän (640/1100). Toimintaa toteutettiin kuitenkin suunnitellusti koko hankkeen ajan ja osallistujamäärätavoitteesta jäämiseen on selkeät syyt, eli aktiivimallin käyttöönotto hankkeen aikana, parantunut työllisyystilanne sekä toisaalta maahanmuuttajien odotettua haasteellisempi tilanne. Osallistujien määrää tärkeämpi tulos on kuitenkin osallistujien saamat tiedot ja taidot sekä heidän parantunut itsetuntonsa.