Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20838

Hankkeen nimi: KORKO - Korkeaa osaamista yrityksiin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Espoon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0101263-6

Jakeluosoite: PL 2525

Puhelinnumero: 09 816 21

Postinumero: 02070

Postitoimipaikka: ESPOON KAUPUNKI

WWW-osoite: http://www.espoo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kyllönen Merja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.kyllonen(at)espoo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 825 7992

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korko - korkeaa osaamista yrityksiin -hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen, korkeasti koulutettuja työttömiä palveleva toimintamalli, joka perustuu yritysyhteistyöllä tunnistettuihin työelämän tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on tuottaa kaupunkien työllisyyspalveluihin uudentyyppinen työskentelymalli sekä syventää pääkaupunkiseudun kuntien ja Uudenmaan TE-palvelujen yhteistyötä korkeasti koulutettujen työttömien palveluiden kehittämisessä.Hankkeessa luodaan kustannustehokas, vaikuttava ja suuria asiakasmääriä palveleva asiakastyön malli, joka on myöhemmin siirrettävissä muihin kohderyhmiin ja muualle Suomeen. Toiminnalla kehitetään työnhakija-asiakkaiden ymmärrystä työelämän uudistuneista vaatimuksista ja muutostrendeistä, annetaan keinoja oman osaamisen ja siirrettävien taitojen tunnistamiseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat vähintään vuoden työttömänä olleet korkeasti koulutetut helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset työnhakijat, joilla on edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta jotka tarvitsevat kuitenkin apua tunnistaakseen omasta osaamisestaan elementit, joilla parantaa työnhakunsa tuloksellisuutta. Hanke tavoittaa toimintansa aikana 600 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, joista 60 % on 35–54 -vuotiaita ja 40 % yli 54-vuotiaita. Hankkeen kohderyhmänä ovat henkilöt, joille on opintojen päättymisen jälkeen kertynyt vähintään useampi vuosi työelämässä hankittua asiantuntijuutta.

Hankkeen toisena kohderyhmänä on 400 pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen yritystä (erityisesti pk-yritykset), joissa on tunnistettu työllistymismahdollisuuksia korkeasti koulutetuille. Hankkeen yritysyhteistyö perustuu vankkaan yritysten osaamisen kehittämistarpeiden ymmärrykseen sekä toimialatuntemukseen; kohderyhmälle pyritään löytämään sopivia piilotyöpaikkoja ja tuottamaan yrityksille helppo ja toimiva rekrytointiväylä korkeasti koulutettujen henkilöiden palkkaamiseen. Samalla yritysrajapinnassa tehtävän työn tarkoituksena on herätellä yrityksiä havaitsemaan piileviä kehittämistarpeitaan ja tätä kautta synnyttää työvoiman kysyntää. Keskeistä toimintamallissa on yrityskoordinaattorien asiantuntemus yritysten "horisontaalisten" kehittämisalueiden tunnistamisessa, samalla kun yritysten kontaktoinnissa huomioidaan toissijaisesti myös toimialanäkökulma. Yrityskoordinaattorien alakohtainen asiantuntemus liittyy esimerkiksi digitalisaatioon, liiketoimintaosaamisen/markkinoinnin kehittämiseen, asiakkuuksien johtamiseen sekä johtamisen kehittämiseen. Tavoitteena on edistää sekä yksilöasiakkaiden työllistymistä että yritysten uudistumista ja kilpailukyvyn paranemista.

Hankkeen asiakasohjaus toteutuu pääosin Uudenmaan TE-toimiston kautta, mutta myös ammattiliitot (Akava, STTK) ovat mukana hankkeessa. Hankkeen asiakastyötä helpottaisi merkittävästi mahdollisuus saada hankehenkilöstölle käyttöoikeus TE-toimiston asiakastietojärjestelmään. Varsinainen asiakastyö käynnistyy henkilökohtaisella arviontitapaamisella, jossa kartoitetaan asiakkaan osaaminen, työhistoria ja työnhakutavoitteet. Ennen arviointia asiakas tunnistaa erilaisten sähköisten työvälineiden avulla mm. omia tunnusomaisia vahvuuksiaan ja ura-ankkureitaan. Työnhakija-asiakkaille suunnatun palvelun ytimen muodostavat strukturoidut vertaisryhmät, joiden kokoonpanossa on tavoitteena saada aikaan opinto-, ammatti- ja toimialarajat ylittävää työskentelyä. Ryhmän toiminnan keskiössä on oman osaamisen tarkastelu ja sen tuotteistaminen sekä ryhmän muiden eri taustoista tulevien osallistujien esiin nostamat uudenlaiset näkökulmat. Yritysyhteistyötä tekevät yrityskoordinaattorit toimivat välittäjinä henkilö- ja yritysasiakkaiden välillä. Matchauksen avulla synnytetään työsuhteisiin johtavia kohtaamisia työnhakijoiden ja työnantajien välille.

Hankkeen asiakkaille hankitaan ostopalveluina erilaisia pääosin ryhmämuotoisia asiantuntijapalveluita, esimerkiksi valmennusta sosiaalisen median käytöstä työnhaun väylänä, coachausta, oman osaamisen tunnistamiseen ja portfolion laadintaan sekä oman käyttäytymistyylin hahmottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. Asiantuntijapalveluiden hankintaan vaikuttavat asiakkaiden henkilökohtaiset palvelutarpeet.

Hankkeen yrityskoordinaattorit kontaktoivat oman toimialansa yritysasiakkaita sekä puhelimitse, jalkautumalla yrityskäynneille että tekemällä sähköisiä kyselyjä. Työ painottuu ennen kaikkea mikro- ja pk-yrityksiin. Kontaktoinnin avulla etsitään yrityksistä piilotyöpaikkoja, tuodaan sinne tietoa tarjolla olevasta työvoimasta ja sen osaamisesta ja pyritään saamaan aikaan kohtaantoa työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä. Yrityskoordinaattorit helpottavat yritysten rekrytointia ja välittävät yrityksille tietoa työllistämisen tuista. Piilotyöpaikkojen etsimisen ohella yrityskoordinaattorit nostavat keskusteluissaan yritysten kanssa esiin sellaisia kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia, joita yritykset eivät ole aiemmin tunnistaneet.

Välittömästi hankkeen jälkeen hankkeeseen osallistuneista henkilöistä työllistyy tai työllistää itsensä yrittäjänä yhteensä noin 50 %.

Hankkeen tuloksena syntyy uusi toimintamalli, joka yhdistää toisiinsa strukturoidulle vertaisryhmätoiminnalle perustuvan asiakastyön ja intensiivisen, vankkaan yritysten horisontaalisten kehittämistarpeiden ymmärrykseen perustuvan yritysyhteistyön.Tavoitteena on kohtaanto-ongelmaan vaikuttaminen. Hankkeen focus on korkeasti koulutettujen henkilöiden työllistymisessä. Henkilöasiakkaat osaavat aiempaa paremmin tuotteistaa ja kuvata oman osaamisensa, mitä kautta heidän työllistymismahdollisuutensa paranevat. Helpon rekrytointiväylän avulla madalletaan yritysten rekrytointikynnystä ja parannetaan yritysten osaavan työvoiman saantia. Korkeasti koulutetuille syntyy uusia työpaikkoja aktiivisen yritysyhteistyön kautta.

Kaupunkien työllisyys- ja elinkeinopalveluiden välinen yhteistyö tiivistyy sekä seudullisesti että kaupunkisen sisäisesti yhteistyössä järjestettävien yrittäjätilaisuuksien sekä säännöllisten verkostopalaverien myötä. Kuntien työllisyyspalveluiden ja TE-toimiston asiantuntijuus kehittyy ja vahvistuu ja näiden verkostot yritysmaailmaan syvenevät intensiivisen yhteisen yritysyhteistyön kautta. Monitoimijainen työskentelytapa lisää yhteistyötä myös yrityspalveluja tarjoavien tahojen, yrittäjäjärjestöjen, liittojen ja yrittäjien kesken, mikä lisää alueen elinvoimaisuutta.
Hankkeella edistetään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä. Hankkeen toteutuksessa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Hankkeessa kehitetään korkakoulutetuille työttömille tarjottavia työllisyyttä edistäviä palveluja ja kaikille tarjotaan yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet työllistyä tai edetä työllistymispolullaan sukupuolesta tai muista sosiaalisista tekijöistä huolimatta. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että asiakastyössä tuetaan myös sukupuolelle ei-tyypillisiä valintoja yksilöllisten vahvuuksien ja motivaation perusteella. Hankkeessa kehitetyt mallit luovat pohjaa paikalliselle elinkeinorakenteelle erityisesti pitkällä tähtäimellä.

Helsinki, Espoo ja Vantaa toteuttavat hanketta yhdessä.Hankkeen asiakasohjaus toteutetaan siten, että hankkeen asiakkaista kolmannes on kustakin kunnasta. Hankkeen toimintaa johdetaan yhteisen ohjausryhmän kautta ja hankkeen operatiivisesta johtamisesta vastaa projekti- ja ohjausryhmän tukena toimiva johtoryhmä. Hankkeen toteuttajana toimii Espoon kaupunki ja hankkeen omarahoitusosuus jaetaan kolmeen osaan Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken. Uudenmaan TE-toimiston rooli hankkeen kumppanina on merkittävä.

Pääkaupunkiseudun laajuinen ja volyymiltaan suuri hanke tarjoaa riittävän kokoisen testiympäristön korkeasti koulutettujen työttömien tarpeisiin kehitettävälle toimintamallille. Merkittävä osa koko Suomen korkeasti koulutetuista pitkään työttömistä olleista henkilöistä asuu pääkaupunkiseudulla. Suuren volyymin vuoksi toimintamallin vaikuttavuudesta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä ja sen keskeiset piirteet on siten juurrutettavissa ja levitettävissä muualle Suomeen ja sovellettavissa myös muille kohderyhmille.

Helsinki, Espoo ja Vantaa muodostavat yhtenäisen työssäkäyntialueen, jossa korkeasti koulutetut työnhakijat liikkuvat yli kuntarajojen ja jossa yrityksillä on yhteneväisiä rekrytointi- ja kehittämistarpeita. Laaja eri kunnat kattava hanke hyödyntää sekä yrityksiä että hankkeen henkilöasiakkaita. Pääkaupunkiseudun yhteisessä hankkeessa kumppanuudet eri toimijoihin ovat tehokkaasti rakennettavissa.

Pääkaupunkiseudun yhteishanke mahdollistaa kuntien, Uudenmaan TE-toimiston ja muiden kumppanien yhteisen oppimisen ja palveluiden yhteiskehittämisen. Helsinki, Espoo ja Vantaa näkevät merkittävää lisäarvoa yhteishankkeen toteuttamisessa verrattuna siihen, että kullakin olisi oma, volyymiltaan pienempi ja toimialoiltaan rajoitetumpi hanke. Yhteishanke on myös taloudellisesti kustannustehokas palveluiden kehittämisen tapa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat vähintään vuoden työttömänä olleet korkeasti koulutetut helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset työnhakijat, joilla on edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta jotka tarvitsevat kuitenkin apua tunnistaakseen omasta osaamisestaan elementit, joilla parantaa työnhakunsa tuloksellisuutta. Työttömyyden kestoa koskevalla kriteerillä todennetaan se, ettei omatoiminen työnhaku ole tuottanut tulosta ja myös TE-toimiston palvelut ovat osoittautuneet työnhakijan tarpeisiin nähden riittämättömiksi. Hanke tavoittaa toimintansa aikana 600 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, joista 60 % on 35–54 -vuotiaita ja 40 % yli 54-vuotiaita. Hankkeen kohderyhmänä ovat henkilöt, joille on opintojen päättymisen jälkeen kertynyt vähintään useampi vuosi työelämässä hankittua asiantuntijuutta.

Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen 400 yritystä (erityisesti pk-yritykset), joilla on joko jo tunnistettuja rekrytointitarpeita tai sellaisia oman toimintansa kehittämiseen liittyviä tarpeita, jotka edellyttävät uudenlaisen osaamisen rekrytointia. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös ne yritykset, joille on Helsingin, Espoon tai Vantaan kaupungin hankintojen kautta työllistämisessä asetettu ns. työllistämisvelvoite ja joilla on tarve työllistää korkeasti koulutettuja henkilöitä.

Hankkeen henkilöasiakkaiden asiakasohjaus toteutetaan pääosin TE-toimiston kautta, mutta tiivistä yhteistyötä tehdään myös liittojen kanssa. Mikäli asiakkaan palvelutarve poikkeaa hankkeen palveluvalikoimasta, etsitään keinoja ohjata asiakas muihin, esim. TE-toimiston ja kuntien tarjoamiin palveluihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat metropolialueen korkeasti koulutettujen työnhakijoiden kanssa työskentelevät tahot, joiden työn kehittämiseen ja toteuttamiseen hanke liittyy. Työmarkkinajärjestöt, yliopistot ja korkeakoulut hyötyvät hankkeen tuottamasta toimialatietoisuudesta.

Hanke hyödyntää pääkaupunkiseudun elinkeinoelämää mahdollistaessaan korkean osaamisen työpaikkojen sujuvamman täyttymisen. Osaavan työvoiman saaminen edistää laajalti koko alueen vaurautta ja hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä, uudistumiskykyä ja kasvumahdollisuuksia. Hanke hyödyntää myös henkilöstövuokrausyrityksien korkeasti koulutetun työvoiman saantia.

Valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat säästävät työttömyysturva- ja toimeentulotukimenoissa asiakkaan työllistyessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 800 001

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 754 063

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 230 771

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 160 100

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 400

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 372

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 600

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomen tasa-arvopolitiikassa vakiintuneesti nimetyt tasa-arvo-ongelmat liittyvät muun muassa sukupuolten välisiin palkkaeroihin, sukupuolten mukaan jakautuneisiin koulutus- ja työmarkkinoihin, naisten hitaampaan urakehitykseen ja määräaikaisiin työsuhteisiin sekä median ylläpitämiin stereotyyppisiin nais- ja mieskuviin (Pitkänen, Säkäjärvi ym. 2012, TEM). Hankkeessa seurataan asiakastilastoja sukupuolten ja muiden sosiaalisten kategorioiden mukaan, jonka myötä varmistetaan, että palvelu edistää ihmisten työllistymistä tasa-arvoisella tavalla ja että hanke tarjoaa osallistujille yhtäläiset mahdollisuudet sukupuolesta ja muista sosiaalisista kategorioista riippumatta. Moniperusteinen näkökulma (Gender+) on hankkeessa keskeinen. Tutkimusten mukaan miehet hakeutuvat palveluihin naisia harvemmin. Miehet käyttävät TE-palveluiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista vain kolmasosan, vaikka vuonna 2014 miesten työttömyysaste oli hieman korkeampi kuin naisten (Tasa-arvotiedon keskus, minna.fi).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Korko-hankkeessa kehitetään korkakoulutetuille työttömille tarjottavia työllisyyttä edistäviä palveluja. Näissä palveluissa huomioidaan sosiaaliset näkökulmat, kuten että sukupuoli ei määritä asiakkaalle tarjottavaa palvelua. Kaikille tarjotaan yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet työllistyä tai edetä työllistymispolullaan sukupuolesta tai muista sosiaalisista tekijöistä huolimatta. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että asiakastyössä tuetaan myös sukupuolelle ei-tyypillisiä valintoja yksilöllisten vahvuuksien ja motivaation perusteella. Hankkeessa seurataan asiakastilastoja sukupuolen mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Hanke ei liity suoraan luonnonvarojen käytön kestävyyteen, mutta matkustettaessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä. Etäyhteyksiä hyödynnetään, jotta vältetään tarpeetonta matkustusta. Välillisesti hanke vaikuttaa luonnonvarojen käytön kestävyyteen tarjoamalla osaajia yritysten tarpeisiin mm. cleantech-teknologian ja toiminnan edistämiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 7
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, koska hankkeessa kehitetään palvelumallia. Osa asiakkaille suunnatuista palveluista toteutetaan sähköisinä palveluina, mikä vähentää liikenteen päästöjä. Välillisesti hanke vähentää pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä tarjoamalla osaajia yritysten tarpeisiin mm. cleantech-teknologian ja toiminnan edistämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta pinta-ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. Hankkeen tilaratkaisuissa huomioidaan tilatehokkuus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa kierrätetään jätteet asianmukaisella tavalla, vältetään kertakäyttömateriaaleja (astiat, pullotettu vesi yms.). Hankkeessa priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja ja samalla vältetään turhia paperitulosteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeen avulla voidaan tarjota osaavaa työvoimaa alueen työmarkkinoille. Hankkeella turvataan työttömien korkeakoulutettujen urien jatkuminen ja kiinnitetään huomiota yli 54-vuotiaisiin korkeasti koulutettuihin työttömiin, joiden työttömyys on tilastojen valossa erityisessä vaarassa pitkittyä. Hankkeessa kehitetyt mallit luovat pohjaa paikalliselle elinkeinorakenteelle erityisesti pitkällä tähtäimellä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 9
Hanke edistää välillisesti merkittävästi aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja yritysten kilpailukykyä tarjoamalla kasvuyritysten tarpeisiin esim. digi-osaajia ja ns. luovien alojen ammattilaisia palvelumuotoilun kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään huomiota lentomatkailun vähentämiseen. Hankkeessa edistetään puhelin- ja videokokousten käyttöä ja vähennetään matkustamista ja työmatkapäiviä etäkokousvalmiuksien puitteissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Tutkimusten mukaan työttömyyden pitkittyminen lisää köyhyyttä ja pahentaa terveyseroja väestöryhmien välillä. Hakkeessa edistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien korkeakoulutettujen työttömistä avoimille työmarkkinoille. Kohderyhmänä ovat etenkin yli 54-vuotiaat korkeasti koulutetut työttömät, joiden työttömyys on tilastojen mukaan erityisessä vaarassa pitkittyä. Osallistuminen koulutukseen tai työelämään edistää syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osallisuutta ja hyvinvointia. Hankkeen avulla saavutettavan näkyvyyden avulla vaikutusta on suomalaiseen työelämään myös laajemmin.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeessa huomioidaan sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä ja varmistetaan, että osallistujien sukupuoli ei määritä hänelle tarjottavia palveluja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeessa on keskeistä, että asiakkaat huomioidaan yksilöinä. Yhdenvertaisuus huomioidaan aktiivisesti ja se ulottuu hankkeessa myös muihin sosiaalisiin tekijöihin. Asiakkaat saavat yhdenvertaiset palvelut riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

KORKO - korkeaa osaamista yrityksiin -hanke oli Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdessä toteuttama kehittämishanke. Hanketta hallinnoi Espoon kaupunki. Hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja korkeasti koulutettujen osaajien työllistämiseen ja yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeisiin, kasvun tueksi. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimi alueen yrityksiä sekä elinkeinoelämän ja työelämän toimijoita. Hankkeen jälkeen palvelu vakiintui osaksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien työllisyyspalveluja.

Tarve hankkeen käynnistämiselle tuli tilanteessa, jossa korkeasti koulutettujen, kokeneiden osaajien työttömyys oli nopeasti kasvanut ja työttömyysjaksot olivat pitkittyneet, mutta julkisia, varsinkaan kuntien tarjoamia palveluja, ei kohderyhmälle juuri ollut. Samaan aikaan työvoimapula yleistyi myös korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitsevilla aloilla. Tarvittiin keinoja edistää korkeasti koulutettujen osaajien paluuta työelämään, suunnata vahvaa osaamista ja potentiaalia uudelleen työmarkkinoille ja helpottaa yritysten työvoiman saatavuutta.

Korko-hankkeen kohderyhmänä olivat yli 35-vuotiaat helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset korkeakoulutetut työttömät työnhakijat, joiden työttömyys oli kestänyt yli 12 kk mutta enintään 4 vuotta ja joilla oli asiantuntijatason työkokemusta vähintään viisi vuotta. Kaupunkien nimeämiä kärkialoja hankkeessa olivat digitalisaatio, palvelumuotoilu, myynti ja markkinointi ja palveluliiketoiminta, mutta hanke palveli työnhakijoita ja yrityksiä laaja-alaisesti.

Hankkeen osallistujille tarjottu palvelukokonaisuus sisälsi työllistymistä tukevaa valmennusta ja rekrytointia edistäviä palveluita:

- Vertaismentorointiryhmässä paneuduttiin oman osaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja esittämiseen erilaisissa työnhakuun liittyvissä tilanteissa. Tavoitteena oli osaamispääoman suuntaaminen uudella tavalla työllistymisen edistämiseksi.
- Digitaalinen osaamiskartoitus ja sitä seurannut yksilövalmennus auttoivat selkeyttämään omia vahvuuksia urasuunnittelun näkökulmasta.
- Yrityskoordinaattorit järjestivät osallistujille mahdollisuuksia esitellä osaamistaan yhteistyöyrityksiin esimerkiksi rekryvierailujen muodossa.
- Eri alojen teemaryhmissä osallistujat saivat tilaisuuden kehittää osaamistaan, vierailla alan rekrytoivissa yrityksissä ja verkostoitua.

Hankkeessa järjestettiin myös erilaisia työnhaun ajankohtaistapahtumia liittyen mm. osaamisen kehittämiseen, digitalisaatioon ja yrittäjämäiseen työskentelyyn. Osallistujilla oli mahdollisuus osallistua myös digitaalisten työkalujen, kuten LinkedIn, käyttövalmennuksiin.

Yritysyhteistyöllä selvitettiin yritysten tarpeita ja rekrytoinnin edellytyksiä, ja yrityksille esiteltiin niiden tarpeisiin sopivia osaajia. Erityisesti työvoimapula-aloilla yritysten kanssa tärkeäksi keinoksi muodostui koulutuksen kautta rekrytointi.

Hankkeeseen osallistui yhteensä 821 asiakasta, joista 324 oli helsinkiläistä, 318 espoolaista ja 179 vantaalaista. Osallistujista 389 oli naisia ja 432 miehiä. Yli 54-vuotiaita oli mukana 283 ja alle 54-vuotiaita 538. Kolmen vuoden aikana pidettiin yhteensä 60 vertaismentorointiryhmää ja 25 teemaryhmää. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja viisi koordinaattoria.

Yhteensä osallistujista työllistyi 50%. Vantaalaisten osalta työllistymisprosentti oli yli 56%. Yhteistyöyrityksiä tavoitettiin lähes 400.

Hankkeen tuloksena todettiin, että korkeasti koulutetut hyötyvät palvelusta, jossa omaa osaamista ja työnhakua voi suunnata uudelleen yhdessä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Korkeakoulutetut työnhakijat ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko, ja kohderyhmässä esiintyy samankaltaisia työllistymisen esteitä kuin muillakin työttömillä työnhakijoilla. Keskeisiä työllistymisen esteitä olivat mm. vanhentunut osaaminen, turhautuminen jatkuviin epäonnistumisiin, koettu ikärasismi ja keskittyminen vain perinteiseen tapaan hakea töitä. Myös terveydellisiä ja elämänhallintaan liittyviä esteitä tuli esiin. Moni osallistuja oli tilanteessa, josta eteenpäin pääseminen vaatii tilanteen hyväksymistä ja muutosprosessin läpikäymistä, joissa motivaatio, toiveikkuus ja itseluottamus ovat tärkeässä roolissa. Tähän tarpeeseen voidaan vastata vertaismentoroinnin keinoin. Ryhmämuotoinen vertaismentorointi voimaannuttaa, aktivoi toimintaan ja lisää edellytyksiä ja kykyä työuran uudelleen suuntaamiseen.

Kouluttautuminen kannattaa, sillä osaamisen päivittäminen ja kehittäminen edistää kokeneimmankin ikäryhmän työllistymistä. Yritysten osaamisvaatimukset ovat korkeat, eikä työvoimapula-alojen tarpeisiin pystytä vastaamaan pitkäaikaistyöttömiä työllistämällä ilman lisäkoulutusta. Jatkokehittämisen kannalta keskeistä onkin palvelujen ja toimintamallien kehittäminen koulutusten kautta rekrytointiin.