RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20845, Hot potato

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pitkään jatkunut haastava taloustilanne näkyy mikro- ja pk-yritysten toiminnassa, tavoitteissa ja strategioissa sekä heijastuu alenevana tuottavuutena, kun tki-toiminta hiipuu tai pysähtyy. Aktiivisen tuottavuuden kehittämisen ja laajentamisen sekä työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamisen toimenpiteisiin tarvitaankin tässä tilanteessa uusia innovatiivisia avauksia. Työhyvinvointi on sekä yrityksen tuottavuuden osatekijä että siitä riippuvainen. Työntekijöiden innovaatiot vahvistavat yrityksen kilpailukykyä, mutta niillä voidaan tehostaa myös yrityksen prosessien tuottavuutta. Tuottavuus puolestaan luo kestävää työhyvinvointia yrityksessä. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja innovaatiotoiminta on siten perusteltua integroida käytännön liiketoimintaan, erityisesti kun on kyse mikro- ja pk-yrityksistä.

Hankkeen tavoitteena on aikaansaada pk-yrityksissä osuvampi ja vaikuttavampi muutoshaasteiden ratkaisumalli. Tuottavuuden kasvua ja työhyvinvoinnin vahvistumista tavoitellaan hyödyntämällä kehityksen vipuvarsina digitalisaatiota, pelillistämistä ja tietojohtamista. Tuottavuuden, työn sujuvuuden ja työelämän laadun parantumista arvioidaan ja mitataan pilotteihin osallistuvissa yrityksissä. Tulokset suhteutetaan pk-yrityksen nykytilanteeseen ja muutoskykyyn: pienikin muutos voi olla tärkeä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Nopeiden kokeilujen ja kehityssalkkumallin tavoitteena on innostaa ja motivoida yritysten henkilöstö ja johto yhteistoiminnalliseen kokeilukulttuuria hyödyntävään pitkäjänteiseen systemaattiseen ja mielekkäällä tavalla kohdennettuun kehitystyöhön. Mallin levittämistä varten tuotteistetaan ja konkretisoidaan menetelmällinen vipuvarsien ominaisuuksiin perustuva tuottavuuden ja hyvinvoinnin nopean pilotoinnin kehityssalkku. Mikro- ja pk-yritykset voivat hyödyntää tuotteistettua mallia oman toimintansa arviointiin ja kehittämiseen sekä kehitystyön johtamiseen valitsemiensa kumppanien (yritykset, korkeakoulukumppanit) kanssa. Jos mikro- tai pk-yrityksellä ei ole riittävästi omaa osaamista kehitystyön käynnistämiseen ja toteuttamiseen, niin luotettava kumppani on välttämätön. Sitä ennen yrityksen on kuitenkin osattava tehdä tarvittavia selvityksiä muutosprosessin kohteesta ja sen käynnistämisestä, ja tähän tämän hankkeen tulokset tarjoavat käytännön apua.

Hankkeella on neljä toimenpidettä tavoitteiden saavuttamiseksi:

1. Raivataan kasvuun ja tuottavuuteen liittyviä esteitä muutoksen tieltä luomalla kohdeyrityksiin kokeilukulttuuria tukevia menetelmiä, joilla nopeat kokeilut voidaan viedä läpi onnistuneesti. Tapauskohtaisuutta ja osallistujien osaamista korostamalla kokeilukulttuurin hengessä tunnistetaan parhaat kohteet ja määritellään muutosprosessi ja kehitysaskeleet siten, että saadaan riittäviä onnistumisia.
2. Pilotoidaan ratkaisuja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi hyödyntämällä vipuvarsia valituissa kehityssalkuissa: asiakasrajapinta, horisontaaliset ja vertikaaliset prosessit. Arvioidaan pilottien vaikuttavuutta tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.
3. Tuotteistetaan menetelmällinen vipuvarsien ominaisuuksiin perustuva tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehityssalkkumalli jota pk-yritykset voivat hyödyntää oman toimintansa arviointiin ja kehittämiseen sekä kehitystyön johtamiseen valitsemiensa kumppanien [yritykset, korkeakoulukumppanit] kanssa.
4. Jaetaan parhaat kokeilukulttuurin mukaiset tuottavuutta ja työhyvinvointia vahvistavat ratkaisut ja käytännöt

Toimenpiteiden lähtökohtana ovat digitalisaatio (mm. tietotyön ja työn sujuvuus), pelillisyys (oppiminen, koulutus ja käyttäjätyytyväisyys) sekä tietojohtaminen (johtamisen menetelmät ja kohteet tuottavuuteen ja työhyvinvointiin liittyen). Näitä kolmea vipuvartta hyödyntäen tunnistetaan pilotoitavat kohteet joko i) asiakasrajapinnassa, ii) horisontaalisissa prosesseissa tai iii) johtamiskäytänteissä. Pilotoinnissa hyödynnetään erilaisia tuottavuutta ja työhyvinvointia vahvistavia ratkaisuja yritysten henkilöstön motivointiin ja yhteistyöhön, asiakasymmärrykseen ja yhteiskehitykseen (co-creation) sekä yrityksen prosesseihin ja käytössä oleviin työkaluihin. Tunnistettujen tarpeiden perusteella tehdään tarvittavat toteutussuunnitelmat muutosjohtamisen keinoin, sillä vain onnistunut muutosprosessi voi johtaa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantumiseen.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja tasa-arvoa pyritään kehittämään koulutusten avulla ja kehittämällä organisaatioita. Uudet työelämän prosessit laaditaan siten, että kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet suoriutua niistä. Tuottavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät ratkaisut ovat avoimia kaikille ikään-, terveyteen, etniseen taustaan ja sukupuoleen katsomatta.

Hankkeen mitattava, määrällinen tulos on 50 kokeilukulttuuriin perustuvaa temaattista pilottia, joiden vaikutus tuottavuuteen ja työhyvinvointiin on mitattu. Hankkeen toiminnallisena tuloksena on vipuvarsia ja kehityssalkkuja hyödyntävä, innovaatiotoimintaa ja työhyvinvointia käytännön tasolla edistävä, palvelumalli yritysten käyttöön. Kehityssalkkumalli jaetaan hankkeen aikana kolmessa seminaarissa 120-360 yritykselle. Tuloksena saadaan välittömästi hyödynnettävissä oleva mikro- ja pk-yrityksille luotu uusi lähestymistapa kehittämiseen, jossa nopean innovaatiopilotin kohdentaminen, sisällön suunnittelu, toteutus ja arviointi jatkotoimenpiteitä varten tarjotaan pk-yrityksille laajamittaiseen käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:

1. Valtakunnallisesti mikro- ja pk-yritysten yrittäjät
2. Valtakunnallisesti mikro- ja pk-yritysten johto
3. Valtakunnallisesti mikro- ja pk-yritysten henkilöstö

Hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat valtakunnallisesti mikro- ja pk-yritysten johto ja henkilöstö sekä yrittäjät toimialasta riippumatta. Toiminta keskittyy kaikkiin Suomen 19 maakuntaan. Hankkeen aikana yritysten kanssa toteutettavia pilottiprojekteja toteutetaan vähintään 50% maakuntia, jolloin laskennallisesti yhdessä maakunnassa tehdään 4-5 yrityspilottia.

Työhyvinvoinnin tukeminen tehokkailla menetelmillä ja samoin toimintojen tehostaminen tietotekniikan avulla ovat tärkeitä kaikille yrityksille tuottavuuden ja kasvun vahvistamiseksi. Nämä kohderyhmät keskittyvät ensisijaisesti yrityksiin, jotka kykenevät yhteistoiminnallisesti tunnistamaan toiminnastaan hankkeen tematiikan mukaisia kehityskelpoisia työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvukohteita, että tuettuna viemään muutoksen läpi omassa organisaatiossaan.

Hankkeen mukaisesta tarpeesta on keskusteltu useiden mikro- ja pk-yritysten kanssa, mutta emme ole vielä ehtineet tehdä sitoumuksia yritysten kanssa. Keskustelujen perusteella tiedossa on kuitenkin jo useita yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään toimintaansa. Hankkeen alkaessa jalkaudumme kentälle erityisesti muihin maakuntiin. Lähtökohtaisena tavoitteena on tuoda hankkeen pariin yrityksiä, jotka ovat kehitystyössään vielä melko neitseellisellä tasolla ja kuitenkin motivoituneita kehittämään toimintaansa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:

1. Valtakunnallisesti Start-up –yritykset, yrittäjät tai sellaiseksi aikovat.
2. IT-alan ja työhyvinvoinnin yritykset, palveluntarjoajina ja asiantuntijoina
3. Yrityspalveluiden kehittäjät ja tarjoajat.
4. Turun korkeakoulujen opiskelijat
5. Isot yritykset ja julkinen sektori
6. Korkeakoulujen yrityspalvelut

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 382 723

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 382 723

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 546 748

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 546 748

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: TURKU

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 49

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hot Potato -hankkeeseen osallistuvien yritysten toimialoja ei ole rajattu, joten lähtökohtaisesti hanketta ei ole suunnattu mies- tai naisvaltaiselle alalle. Digitalisaatio luonteeltaan koskettaa molempia sukupuolia, joskin teknisempi näkökulma on usein miesvaltainen, kun taas visuaalisempi puoli, sisällön tuotanto ja suunnittelu voi olla naisenemmistöinen. Kuitenkin toimialariippumaton, liiketoimintalähtöinen tarkastelutapamme tuottaa tasa-arvon näkökulmasta luonnollisen otoksen, jossa yrityksen johto ja valitun kohteen toimijat edustavat lähtökohtaisesti molempia sukupuolia tasa-arvoisesti. Esimerkiksi 2015-2016 suorittamiemme vastaavien pk-yritysten kehitysprojektien osallistujien sukupuolijakauma oli 55% miehiä, 45% naisia. Tulevassa hankkeessa lähtökohdat ovat samat, joten sukupuolijakaumakin noudattanee samaa yllättävänkin tasa-arvoista kaavaa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Toiminnassa huomioidaan ihmisten erilaiset tietotyövalmiudet ja -taidot. Koulutuksissa sekä tuottavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä kokeiluissa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eikä lähtötason suhteen tehdä oletuksia sukupuolen, iän tai muidenkaan seikkojen perusteella. Tavoitteena on, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus toimia yrityskentässä ja hyödyntää tietotekniikkaa ja tietojärjestelmiä työssään. Niillä osa-alueilla, joissa havaitaan puutteita tasa-arvon kanssa, pyritään luomaan ratkaisumalleja, jotka entisestään parantavat epätasa arvoisessa asemassa olevien mahdollisuuksia. Hankkeessa toteutettavissa kokeiluissa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen esimerkiksi siten, että työprosessien läpikäynnissä kiinnitetään huomiota eriarvoistaviin sukupuolijakoihin ja sukupuolittuneisiin rakenteisiin. Hankkeessa mahdollistetaan kaikkien sukupuolien tasa-arvoinen osallistuminen koulutuksiin ja kokeiluihin, joka edesauttaa yritysten henkilöstön tasa-arvoista töiden organisointia ja uralla etenemismahdollisuuksia.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Päätavoitteeseen sisältyy tietotyön ja osaamisen potentiaali yksilön (osaajan, tekijän) näkökulmasta, jolloin sukupuolikysymykset ovat sekundaarisia. Tietotyön finessit ovat kuitenkin herkkiä ja siksi sukupuoliasiat pidetään mielessä esim. liiketoiminnan kehittämiskeskusteluissa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja tasa-arvoa pyritään kehittämään koulutusten avulla ja kehittämällä organisaatioita. Uudet työelämän prosessit laaditaan siten, että molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet suoriutua niistä. Tuottavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät ratkaisut ovat avoimia kaikille ikään-, terveyteen, etniseen taustaan ja sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	7
Hankkeen pilottien teemoista nousevat innovaatiot mahdollistavat luonnon säästämisen teknologian, tuotannon, palveluiden sekä toimintatapojen alueilla. Toiminnan kehityksessä tuotteiden tai palveluiden kuluttamien raaka-aineiden määrä ja sähkönkulutus saattaa lisääntyä tuottavuuden kasvun myötä. Kehitys saattaa edellyttää myös uusia laitehankintoja, jotka kuitenkin ovat edeltäjiänsä ympäristöystävällisempiä. Energiatehokkaat ja vähemmän materiaaliresursseja vaativat työympäristöt kuluttavat pitkällä aikavälillä entistä vähemmän resursseja ja lisäävät toiminnan ekologista kestävyyttä. Lisäksi etätyömahdollisuudet vähentävät työpaikkaliikennettä, vanhojen laitteiden kierrätys mahdollistaa materiaalin uusiokäytön ja teknologian modernisointi vähentää sähkönkulutusta. Näiden lisäksi tietopalvelujen keskitys ekologisiin palvelinkeskuksiin lisää luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Hanke itsessään on ympäristöneutraali ja siinä noudatetaan osallistuvien kaupunkien hyviä käytäntöjä ekologisen kestävyyden edistämiseksi mm. kehittämällä ja hyödyntämällä sähköisiä palveluita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	2
Hankkeessa kehitetään sähköisiä palvelusovelluksia jotka osaltaan edesauttavat ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähenemistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen tulokset eivät suoraan vaikuta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. Kehittyvien prosessien mahdollistama yritysten kasvu voi johtaa kuitenkin uusien tuotantosektoreiden muodostumiseen, mikä osaltaan saattaa vaikuttaa alueen luonnon monimuotoisuuteen rakennus- ja aluekehityksen muodossa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	2
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia vesistöihin, maaperään tai ilmanlaatuun. Hankkeessa on mahdollista toteuttaa pilotteja, joissa tutkitaan ja kehitetään aihealueeseen liittyviä tuotteita ja palveluita (asiakastarpeista riippuen). Hankkeen palvelut ja piloteista hyötyvät yritykset voivat olla ympäristöalan yrityksiä. Välillisenä vaikutuksena siirtyminen suuriin palvelusaleihin pilvipalveluiden yleistymisen myötä tehostaa tietokoneiden kierrätystä ja lämpöhukkaa voidaan hyödyntää esim. kaukolämmön tuotantoon.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankeen toimenpiteet eivät kohdistu Natura 2000 –ohjelman alueisiin, sillä hankkeeseen osallistuvat yritykset eivät toimi Natura-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, pois lukien mahdolliset alueiden tueksi toimivat organisaatiot, jotka huomioivat oman toimintansa kehittymisen tarpeen ja hakeutuvat hankkeen projekteihin. Hankkeessa mukana olevat osaajat voivat kehittää uutta teknologiaa ja ratkaisuja luonnon säästämiseksi.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	6
Hankkeen toiminnassa suosimme uusituvia luonnonvaroja säästävää toimintatapaa kuten hyödyntämällä verkossa toimivia digitaalisia palveluita sekä edistämällä energiatehokkuus-ajattelun ja vähähiilisyyden tavoitteita. Skaalautuvat palvelukonseptit mahdollistavat resurssien paremman allokoinnin ja kulutuksen. Työhön käytettäviä laitteita on vain tarpeellinen määrä ja kierrätys on ammattilaisten käsissä. Työssä tuotettavan energiajätteen määrä vähenee huomattavasti, oikein tehdyt hankinnat kestävät kauemmin ja uusimisen tarve vähenee. Prosessien parantuessa myös varastot ja hävikki pienenevät yritystoiminnan kehittyessä sähköisemmäksi. Hankkeen tuottamien työkalujen avulla organisaatiot voivat edelleen omatoimisesti kehittää toimintaympäristöään sellaiseen suuntaan, joka entisestään vähentää uuden materiaalin tarvetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	4
Hankkeessa korostetaan resurssitehokkuuden ja digitalisaation katsontakulmia työstettävissä yrityspiloteissa. Yritykset keskittävät tuotteitaan ja tuotantotapaansa sähköisiin palvelutuottajiin, pilvipalveluihin ja etäyhteyksiin. Palveluntuottajien joukosta voidaan valita ne, jotka hyödyntävät omassa toiminnassaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuuli- ja vesivoimaa. Näin ollen yritykset vähentävät omaa ei-uusiutuvien energialähteiden suoranaista ja välillistä käyttöään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	8
Hanke on laajuudeltaan valtakunnallinen ja koko hankkeen toiminta keskittyy osallistuvien yritysten ja maakuntien elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen myös valtakunnallisesti. Yritystoiminnan kehittämisessä pyritään kohdistamaan toimenpiteet sellaisiin yrityksiin, joissa kasvupotentiaali on havaittu, mutta sitä ei ole osattu hyödyntää. Tällöin voidaan tukea alueellisesti uusien ja kehittyvien elinkeinomuotojen kestävyyttä. Lisäämällä yritysten ymmärrystä oman toiminnan jatkuvuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä voimme myös vahvistaa niiden orgaanista kasvua. Yritystoiminnan tukeminen kehittää alueellisesti yhteistyöverkostoja ja lisää tietotaidon jakamista yritysten välillä. Näin ollen alueen erikokoisissa organisaatioissa ymmärretään paremmin orgaanisen ja kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet ja edut. Tämä vaikuttaa osaltaan elinkeinorakenteen kestävään kehittymiseen erityisesti sosiaalisesta näkökulmasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeessa kehitetään yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia digitalisaatiota, pelillistämistä, muutosjohtamista ja tietojohtamista muutoksen vipuvarsina hyödyntäen. Nopeat ja ennakkoluulottomat asiakaspilotit mahdollistavat uusien digitaalisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton sekä uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymisen. Yrityskohtaisista piloteista saadut ratkaisut analysoidaan ja kehitetään yleisesti hyödynnettävään muotoon ja tulokset jalkautetaan hankkeen tapahtumien sekä yritysverkostojen kautta laajasti alueellisiin alihankkijaverkostoihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Näin tuote- ja palvelukehityksen välilliset vaikutukset jalkautuvat laajalle alueelle, aina osallistuvien organisaatioiden verkostoista riippuen.
Liikkuminen ja logistiikka	6	7
Hankkeen toiminnassa huomioidaan virtuaaliset kokoustyökalut ja kokeillaan erilaisia digitalisoituja alustoja/palveluja tiedon keräämiseen ja jakamiseen. Tuottavuuden näkökulmasta liikkuminen ja logistiikka ovat olennaisia osa-alueita yrityksen toimintojen tehostamisessa. Yrityspiloteissa voidaankin tarkastella logistiikan prosesseja ja karsia tehottomuutta ja päällekkäisyyksiä. Pitkällä aikavälillä uudet muutosjohtamisen muodot lisäävät etätyömahdollisuuksia ja vähentävät näin henkilöautoliikennettä. Uudet prosessit tehostavat yritysten logistiikkaa, jolloin kuljetusten määrä vähenee. Myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen vähentää logistiikan tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	10
Hankkeen ytimessä on yritysten ja osaajien hyvinvoinnin edistäminen tietotekniikkaa tarkoituksenmukaisemmin hyödyntämällä ja työprosesseja kehittämällä. Mielekäs tekeminen ja työn uudelleen allokointi tehostuneiden työprosessien avulla parantaa työntekijän itsetuntoa ja hyvinvointi lisääntyy. Hyvinvoiva yritys koostuu hyvinvoivasta henkilöstöstä. Yrityskasvun tukeminen parantaa alueen työllisyystilannetta, sillä kehittyvät yritykset tarvitsevat tuotannon lisäämiseen henkilöresursseja. Parempien työprosessien avulla työntekijä voi myös paremmin toteuttaa luovuuttaan ja kokea osallisuutta. Etätyön mahdollistaminen lisää työn joustavuutta ja sujuvuutta. Pelillistämiseen liittyvissä vertikaalisissa ja horisontaalisissa piloteissa kehitetään yrityksen sisäistä ilmapiiriä yhteistoiminnallisempaan suuntaan, vahvistetaan tiimityöskentelyä ja kehitetään tiimien itseohjautuvuutta.
Tasa-arvon edistäminen	5	6
Hankkeen lähtökohtana on mahdollisuus tasa-arvoiseen osallistumiseen hankkeen toiminnassa ja se huomioidaan myös kehitettävissä toimintamalleissa ja piloteissa. Hankkeeseen osallistuu eri ikäisiä ja erilaisilla kokemuksilla olevia ihmisiä. Tietotyön kehittäminen ja työelämän prosessien parantaminen edistää tasa-arvon toteutumista. Tietotyön kehityksessä huomioidaan eri kohderyhmien tarpeet siten, että palvelut tukevat jokaisen yksilöllistä kehittymistä. Tässä huomioidaan työyhteisöt, joissa havaitaan sukupuolesta tai iästä riippuvia koulutus- ja kehitystarpeita. Hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden taitojen kehitys mahdollistaa osaamisen jakamisen ja vertaistuen tarjoamisen työympäristössä. Myös tämä tukee välillisesti tasa-arvoistumista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	4	5
Yrityspilotteihin voi hankkeessa osallistua riippumatta asuinpaikasta, sukupuolesta, etnisestä taustasta ja iästä. Monikulttuurisia osaajia hyödynnetään projekteissa. Erilaisia näkökulmia suomalaiseen liiketoimintatapaan saavutetaan mm. vaihto-opiskelijoita ja vierailevaa tutkimus- ja projektihenkilökuntaa hyödyntämällä. Hanke antaa mahdollisuuden ensimmäiseen positiiviseen kokemukseen monikulttuurisesta yhteistyöstä osallistuville yrityksille. Tämä vähentää ennakkoluuloja ja kulttuurien välisiä raja-aitoja sekä edistää monikulttuurista yhteistyötä pitkällä aikavälillä.
Kulttuuriympäristö	3	3
Hankkeen toimenpiteissä mahdollistetaan kulttuurillisten taustojen ja ympäristöjen kohtaamisia kuten tieteen, taiteen ja tekniikan sekä yksityisen ja julkisen puolen yhdistämistä tekemisessä. Hankkeen kulttuuriympäristö onkin luonteeltaan monisäikeinen, mikä vahvistaa laaja-alaisen näkökulman pilottiprojektien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ympäristöosaaminen	3	4
Teknologiahankinnoissa pyritään ohjaamaan yritykset ostamaan vastuullisilta toimijoilta ja kilpailutuksissa huomioimaan ekologisuus ja kestävä kehitys. Siirtymistä suuriin palvelusaleihin ja sähköisiin ja paperittomiin palveluihin voidaan perustella myös ympäristönäkökulmasta. Yritysten tietoisuutta ympäristöasioista voidaan kasvattaa huomioimalla ympäristö hankintojen ja valintojen perusteluissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hot Potato -hankkeen lähtökohtana olivat havainnot siitä, että pitkään jatkunut haastava taloustilanne näkyy mikro- ja pk-yritysten toiminnassa, tavoitteissa ja strategioissa sekä heijastuu alenevana tuottavuutena, kun tki-toiminta hiipuu tai pysähtyy. Aktiivisen tuottavuuden kehittämisen ja laajentamisen sekä työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamisen toimenpiteisiin tarvitaankin tässä tilanteessa uusia innovatiivisia avauksia. Työhyvinvointi on sekä yrityksen tuottavuuden osatekijä että siitä riippuvainen. Työntekijöiden innovaatiot vahvistavat yrityksen kilpailukykyä, mutta niillä voidaan tehostaa myös yrityksen prosessien tuottavuutta. Tuottavuus puolestaan luo kestävää työhyvinvointia yrityksessä. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja innovaatiotoiminta on siten perusteltua integroida käytännön liiketoimintaan, erityisesti kun on kyse mikro- ja pk-yrityksistä.

Hot Potatossa vahvistettiin 50 yrityksen tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä edistettiin kokeilukulttuurin syntymistä osaksi yritysten kehitystoimintaa. Kehityksen vipuvarsina käytettiin digitalisaatiota, pelillistämistä ja tiedolla johtamista. Kehityskohteena voi olla asiakasrajapinta tai yrityksen horisontaaliset tai vertikaaliset kehityskohteet. Yrityspilotteihin osallistuneiden henkilöiden osalta pilottien vaikutus tuottavuuteen ja työhyvinvointiin on mitattu. Mittaamista varten laadittiin kirjallisuuteen perustuva lomake, jossa työtyytyväisyyttä mitattiin työn nautittavuuden, toimintatapojen, tehokkuuden sekä vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta. Mittaus toteutettiin sekä kokeilun aluksi, että lopuksi, jotta työtyytyväisyyttä ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia voitiin seurata. Työtyytyväisyyden muutosta ja tehokkuuden kehitystä arvioitiin myös alku- ja loppukeskusteluissa. Nopeiden kokeilujen koettiin erityisesti vaikuttaneen työn tehokkuuteen. Toinen voimakkaasti esille noussut parannus oli työn mielekkyyteen ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät muutokset. Kokeilujen myötä moni yrittäjä innostui ja voimaantui suunnittelemaan uusia kokeiluja.

Jokaisessa projektissa projektin sisältö räätälöitiin täysin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi yhdessä pilottiprojektissa asiakas oli pitkään pohtinut palveluidensa muovausta ja laajentamista B-to-B -toiminnasta myös B-to-C puolelle. Nopean kokeilun hengessä konseptoimme yhdessä kolme testipakettia kuluttajamarkkinoille, suunnittelimme markkinointikampanjan testipalveluille ja lähdimme kokeilemaan erilaisia markkinointitapoja. Projektin sivujuonteena yrittäjä innostettiin sosiaalisen median saloiohin, joka taas johti siihen, että yrittäjä aloitti aktiivisen sosiaalisen median kanavien käytön, markkinointikampanjoiden seurannan sekä analysoinnin ja sitä myötä myös kampanjoiden jatkuvan kehityksen. Tästä saimmekin asiakkaalta aivan erityisesti kiitosta. Toisessa asiakaspilotissa pitkän linjan yrittäjä, joka myy tuotteita pääasiallisesti kv-markkinoille, hoiti edelleen tuotteiden hinnoittelun kynällä, paperilla ja nelilaskimella. Hot Potatossa lähdettiin reippaasti digitalisoimaan hinnoitteluprosessia ja projektin lopputuotos lyhentää hinnaston laatimiseen kuluvaa aikaa ja antaa mahdollisuuden keskittyä muunlaisiin tehtäviin. Projekti kehitti siis yrityksen tuottavuutta ja yrittäjän hyvinvointia samanaikaisesti. "Hyvältä näyttää, sovellus laskee oikein.”, totesi tyytyväinen yrittäjä.

Hankkeessa hyödynnettiin viidenkymmenen pilotin kokemuksia ja tuloksia ja tuotteistettiin tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehityssalkkumalli pk-yrityksille, jota pk-yritykset voivat hyödyntää oman toimintansa arviointiin ja kehittämiseen sekä kehitystyöhön. Työkaluajatus ja salkkumalli oli onnistunut. Tavallaan kaikkea ei voi eikä kannata tehdä kerralla, kehityssalkku pakotti valitsemaan yhden perustellun palasen, jonka yhteydet muihin toimintoihin oli kuitenkin alusta saakka selvillä. Lopputuloksena kehityssalkkumalliin kuvattiin nopeita kokeiluja, muutosmalleja ja lähtökohtia muutokselle. Lisäksi salkkuun kuvattiin konkreettisia esimerkkejä piloteista sekä annettiin ohjeistuksia ensimmäisiin kehitysaskeliin. Erityisen hyvin hankkeessa onnistuttiin innostamaan yhteistyöyrityksiä jatkamaan kehitystyötään tulevaisuudessakin.

Hankkeen toisena tuloksena syntyi käsikirja korkeakouluille ja muille tahoille kehittämiskumppanuuden tueksi. Käsikirjaan kuvattiin kehitysprosessi, miten korkeakoulu voi tukea kumppanin muutosta ja nopean kokeilun malli noin yleisestikin. Lisäksi käsikirjaan tuotiin taustadokumentit, joiden avulla korkeakoulujen tai muiden tahojen on helpompi auttaa asiakasyritystä valitsemaan kehityskohde, tukea kehitysmatkaa ja mitata lopuksi tuloksia yrityksen liiketoiminnassa ja/tai henkilöstön hyvinvoinnissa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat