Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20848

Hankkeen nimi: Kilpailukykyä teknologiasta leipomoalalle -selvityshanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2016 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244 200

Postinumero: 80130

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.pkky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Väistö

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vs. suunnittelujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.vaisto(at)pkky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504327595

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kilpailukykyä teknologiasta leipomoalalle -selvityshankkeen tavoitteena on kartoittaa pohjoiskarjalaisen leipomoalan nykytila teknologian käytössä. Hankkeen avulla selvitetään kuinka teknologiat ovat käytössä leipomoalan pakkauksissa, tuotannossa, logistiikassa sekä markkinoinnissa. Selvitys toteutetaan haastatteluin, jotka toteutetaan alan yrityksissä. Tulokset hyödynnetään alan koulutus- ja kehittämistoimissa.

Teknologioista selvitetään esimerkiksi seuraavia:
- sähköisen viestinnän hyödyntäminen leipomossa
- muunneltua ja lisättyä todellisuutta hyödyntävät ympäristöt
- RFID- ja NFC-tekniikoiden hyödyntämisen mahdollisuudet leipomoketjussa
- 3D-teknologian mahdollisuudet tuotannossa
- digitaalisen pakkausinformaation mahdollisuudet, esim. blippar
- muut leipomoalaan soveltuvat sähköiset teknologiat

Työelämä kehittyy kovaa vauhtia myös leipomoalalla. Digitaalisuus ja teknologia antavat mahdollisuuksia perinteisten toimintojen uudelleen ajatteluun. Hankkeessa kartoitetaan miten digitaalisuutta ja teknologioita hyödynnetään mm. tiedonkulussa, työohjeissa, logistiikassa, työturvallisuudessa, kuluttajille suunnatussa informaatiossa ja uudenlaisissa tuotantotekniikoissa. Samalla kartoitetaan voiko teknologioilla olla vaikutusta työhyvinvointiin, tuottavuuteen, työllisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen (mm. vähähiilisyys).
Hankkeen toimintaa ja kartoitusten suuntia ohjaa tiivis yhteys työelämään.

Selvityshankkeen tuloksena tietämys digitalisaation ja siihen liittyvien teknologioiden hyödyntämisestä kasvaa. Tätä tietämystä hyödynnetään alan tulevaisuussuunnittelussa, liiketoiminnan kehittämisessä ja muissa toimenpiteissä. Hankkeen aikana tuotettavia raportteja hyödynnetään tiedon levittämisessä ja ne antavat suosituksia ja viitteitä jatkotyöskentelylle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimialana on leipomoala.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset leipomoalan yritykset ja niiden edustajat.
Hankkeeseen osallistuu n. 23 leipomoalan toimijaa Pohjois-Karjalan alueelta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat elintarvikealan opiskelijat ja opetushenkilöstö.

Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitosten yhteistyöverkostotoimijat kuten kehittämisyhtiöt, elinvoimapalvelut ja muut kehittämiskumppanit sekä muu elinkeinoelämä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 40 698

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 698

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 58 140

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 58 140

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Tohmajärvi, Polvijärvi, Rääkkylä, Kontiolahti, Liperi, Nurmes, Joensuu, Outokumpu, Valtimo, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 23

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkeen laatimaa Suvauskonetta (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php), jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke rohkaisee osallistujia sukupuolesta riippumatta digitalisaation ja uusien teknologioiden pariin ja samalla lisää tasa-arvon toteutumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa rohkaisemalla osallistujia sukupuolesta riippumatta teknologian käyttöön ja lisää heidän tietämystään aihealueesta tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hankkeessa selvitetään digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia leipomoalalla hyödyntäen tulevaisuustietoa. Tämän tiedolla voi olla tietyllä vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hanke voi siis vaikuttaa välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeessa selvitetään digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia eri toimialoilla hyödyntäen tulevaisuustietoa. Tulevaisuustiedon tehokas hyödyntäminen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttaminen riskien vähentämiseen. Hanke voi siis tiedon lisääntymisen kautta vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu monimuotoisuuteen, joka liittyy kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan liittyviin teemoihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu Natura 2000 -ohjelmaan liittyviin seikkoihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 8
Digitaalisuus ja uudet teknologiat vaikuttavat materiaalien ja jätteiden määrään vähentävästi. Esimerkiksi paperin käytön tarve vähenee. Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa ja peilataan tulevaisuuden näkymiä. Toiminnalla voi olla välillisiä vaikutuksia tietyn toimialan tulevaisuuden jäte- ja materiaaliratkaisuja mietittäessä (jätteen määrä, materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 8
Hankkeen tuloksena tuotetaan paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin uutta, käytännönläheistä tietoa robotiikasta eri toimialojen näkökulmasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Hankkeessa kehitetään aineetonta osaamispääomaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeessa selvitetään uusien pakkausratkaisuiden hyötyjä logistiikassa. Esimerkiksi paikantaminen ja varastointi voivat olla osa-alueita joihin saadaan hankkeessa uusia avauksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Hankkeella edistetään hyvinvointia ja työssäjaksamista lisäämällä tietoa digitalisaation ja uusien teknologioiden vaikutuksista.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on tasa-arvo neutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Hankkeella voi olla vaikutusta yhdenvertaisuuden paranemiseen kun uusia digitaalisia työtapoja otetaan käyttöön.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön liittyviin teemoihin
Ympäristöosaaminen 0 2
Hanke voi vaikuttaa valituilla toimialoilla ympäristöosaamisen kehittämiseen (esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisen kautta ympäristöteknologian ratkaisujen kehittyminen).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kilpailukykyä teknologiasta leipomoalalle selvityshankkeessa selvitettiin pohjoiskarjalaisten leipomo- ja konditoria-alan toimijoiden nykytilaa ja kehittämiskohteita erityisesti teknologioiden hyödyntämisen näkökulmasta. Selvitystä varten vierailtiin hakemassa tietoa asiantuntijayrityksistä sekä tehtiin haastattelut 24 leipomoalan toimipisteessä. Tulokset analysoitiin ja niiden pohjalta syntyi Kehittämis- ja osaamistarveselvitys”, jossa saatu aineisto on analysoitu. Selvitysten yhteydessä on pohdittu myös jatkotoimenpiteitä saatujen kehittämiskohteiden eteenpäinviemiseksi.

Leipomoalan kirjo Pohjois-Karjalassa on suuri. Yritysten koko ja toiminta poikkeavat usein paljon toisistaan ja näin ollen tämänhetkinen tilanne ja kehittämiskohteet ovat myös hyvin erilaisia. Isommilla leipomoilla nykyteknologiaa on hyödynnetty paremmin ja niissä siihen nähdään olevan myös enemmän tarvetta. Pienissä ja mikroyrityksissä teknologiaa ei koeta niin oleellisena apuna päivittäisessä toiminnassa, mutta kehittämiskohteita teknologioiden hyödyntämiseen löytyy niistäkin.

Markkinoinnissa sähköiset markkinointikanavat ovat laajasti käytössä ja ne koetaan yrityksissä tärkeiksi markkinointikanaviksi. Kehittämistäkin esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisessä kuitenkin nähdään edelleen laajalti. Osassa yrityksiä myös sisäistä viestintää helpottaviin sovelluksiin nähtiin tarvetta.

Logistiikka ei ole Pohjois-Karjalaisissa leipomo-konditorioissa kovin automatisoitua. Sisäinen logistiikka tilauksista keräilyyn ja lähettämiseen kulkee pitkälti perinteisillä keinoilla manuaalisesti. Osalla yrityksistä on tarvetta kehittää sisäistä logistiikkaa ja optimoida järjestelmien kautta keräilyä ja lähettämistä. Ulkoisessa logistiikassa tavaran kuljetuksiin kuluu paljon työaikaa varsinkin mikroyrityksillä. Onko ulkoista logistiikkaa mahdollista tehostaa ulkoistamisen kautta, olisi monen yrityksen kohdalla tarpeen selvittää.

Leipomoiden tuotantojen tekniikat nähdään tulevaisuudessa pitkälti samoina perinteisinä tuotantotapoina. Teknologioiden odotetaan lähinnä helpottavan työtä, sen odotetaan vähentävän automatisaation kautta sarjatyötä ja hankalia työvaiheita. Eniten kysyntää leipomot näkevät tulevaisuudessa olevan paikallisille, erityisruokavalio sekä terveysvaikutteisille tuotteille.

Tuotepakkaamisessa tärkeimpinä kehittämiskohteina nähdään tuotepakkausten visuaalisuuden kehittäminen sekä sähköisen viestinnän parempi hyödyntäminen.

Työhyvinvoinnin, ympäristön ja tuloksellisuuden nähtiin yleisesti hyötyvän uusista teknologioista. Nähtiin myös, että uudet teknologiat saattavat tulevaisuudessa vähentää ihmisten tarvetta joissakin työtehtävissä. Työpaikkojen määrään uusien teknologioiden ei kuitenkaan nähdä vaikuttavan. Jos automatisaatiolla voidaan korvata hankalia työtehtäviä ja parantaa tuloksellisuutta, mahdollistaa se ennemminkin uusien työtekijöiden palkkaamisen.