Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20851

Hankkeen nimi: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Kainuussa - SOS-Kainuu

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 2496986-0

Jakeluosoite: PL 400

Puhelinnumero: 08 61561

Postinumero: 87070

Postitoimipaikka: Kainuu

WWW-osoite: http://sote.kainuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ruokolainen Marja-Liisa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Sosiaalialan erikoissuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-liisa.ruokolainen(at)kainuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 797 0168

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:

Hankkeessa kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen palvelujärjestelmää, sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessien toimivuutta Kainuun soten alueella. Tavoitteena on, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja verkostot toimivat hyvin yhteen ja asiakkaat saavat tuen tarpeidensa pohjalta tarvitsemansa palvelut. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky paranee ja heille löytyy sopiva jatkopolku. Hankkeessa otetaan käyttöön toimivia työkaluja sosiaaliseen kuntoutukseen Kainuussa ja sosiaalisen kuntoutuksen osaaminen Kainuussa kehittyy. Hanke pienentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Asiakasohjautuvuus paranee. Palveluverkosto tietää olemassaolevat mahdollisuudet ja käyttää niitä. Hankkeessa huomioidaan asiakkaiden näkökulma sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. Hanke kehittää monitoimijaista yhteistyötä Kainuussa (asiakkaat, Kainuun sote, kunnat, TE-toimisto, TYP, 3.sektori jne.). Hankkeessa kehitetään työllistymispolun alkuvaiheen palveluja sosiaalista osallisuutta vahvistavilla toimenpiteillä.

Toimenpiteet:

Hanke toimii aktiivisessa yhteistyössä Kainuun soten, Kainuun TE-toimiston ja TYP:n, kuntien ja 3.sektorin kanssa. Hankkeeseen sisältyy kehittäjäasiakastoimintaa. Hanke kohdentuu sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittämiseen Kainuuseen ja siihen liittyen myös asiakastyön kehittämiseen. Hankkeeseen on suunniteltu noin 100 henkilöasiakasta, jotka ohjautuvat hankkeeseen pääasiassa aikuissosiaalityön, TYP:n ja TE-toimiston kautta. Em. tahoilla on todettu asiakkailla sosiaalisen kuntoutuksen tarvetta ja hanke vastaa siihen. Tälle asiakasryhmälle ei ole sopivia palveluja, vaan he tarvitsevat sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Asiakkaista n. 60 % on Kajaanista ja n. 40 % muista kunnista.

Hankkeessa tehdään asiakas- ja työparityötä aikuissosiaalipalvelujen, TYP:n ja Te-toimiston kanssa. Työparityön muodossa hankkeeseen sisältyy asiakassuunnitelman ja palvelutarvearvioin tekeminen aikuissosiaalityön asiakkaille yhdessä asiakkaan ja tarvittavan verkoston kanssa (TE-toimisto/TYP, läheisverkosto, monialaiset ja moniammatilliset palvelut jne.). Asiakkaille nimetään perusorganisaatiosta omatyöntekijä, joka vastaa asiakkaan prosesseista ja palvelujen yhteensovittamisesta niin, että palvelut toimivat hyvin yhteen asiakkaan kannalta. Oma työntekijä pitää yhteyttä asiakkaaseen ja tämän verkostoihin prosessin ajan. Tavoitteet ja eteneminen suunnitellaan ja sovitaan yhdessä. Sosiaalisesta kuntoutuksesta tehdään päätös ja asiakas saa taloudellisen korvauksen (perusorganisaation kustannus) päiviltä joina osallistuu sosiaaliseen kuntoutukseen sosiaalisen kuntoutuksen sopimuksen mukaisesti. Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvää omatyöntekijyyttä kehitetään työpajojen, työparityöskentelyn sekä koulutuksen ja työssä tapahtuvan kehittämisen kautta. Sosiaalisen kuntoutuksen prosesseja ja verkostojen yhteentoimivuutta sekä sosiaalisen kuntoutuksen erilaisia palveluja kehitetään monitoimijaisessa yhteistyössä yhdessä soten, kuntien ja 3.sektorin kanssa. Tähän liittyvät työpajat ja osaamisen kehittäminen sosiaalisen kuntoutuksen koulutuskokonaisuuden avulla.

Hanke järjestää Vaikuttavaa sosiaalista kuntoutusta –koulutuksen, joka on suunnattu sosiaalisen kuntoutuksen parissa työskenteleville työntekijöille ja esimiehille sekä 3. sektorille. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan moniammatillista ryhmätoimintojen ohjaamista asiakkaille, ryhmät voisivat toimia tarvittaessa osittain iltapäivä- ja iltapainotteisesti. Hankkeessa pilotoidaan Työterveyslaitoksen Solmu-hankkeessa kehitettävää Kykyviisaria (www.ttl.fi/kykyviisari) asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja käytetään erilaisia soveltuvia yksilö- ja ryhmätyön menetelmiä (mm. läheisneuvonpito) asiakastyössä. Asiakas- ja verkostotyön perustana on voimavara- ja ratkaisukeskeisyys.

Hanke selvittää Kainuun soten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, miten kunnissa voidaan järjestää asiakkaiden tuen tarpeeseen perustuvaa matalan kynnyksen- ja päivätoimintaa. Hankkeessa pilotoidaan sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuottamista mm. ostopalveluna 3.sektorin toimijoilta sekä yhteiskehittämisellä ja -toiminnalla. Hankkeessa kehitetään toimiva malli sosiaalisen kuntoutuksen koordinointiin. Hanke nivoo sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen yhteen Kainuun alueella ja järjestää sosiaalisen kuntoutuksen verkostolle tapaamisia. Hanke jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuutta ja selkiyttää sosiaalisen kuntoutuksen organisoimista, palvelujen järjestämistä sekä tuottamista yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa huomioidaan paikalliset toimijat ja palvelut.

Hanke tekee yhteistyötä laajojen/ valtakunnallisten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeiden ja –toimijoiden (Sokra, Sosku, Diak, THL), Kuopion Ossi-osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishankkeen ja Forssan Sosku-hankkeen vertaisarviointihankkeiden kanssa sekä Rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettujen muiden alueellisten hankkeiden kanssa (esim. Kuhmon Green care-, Suomussalmen kunnan Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen Kujelma-, Naksu-, Nuppa- sekä Välke-hankkeet). Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen ja Spartakin hakemien TL5 (ESR) –hankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä. Paltamon Työvoimayhdistys on hakemassa TL5 hanketta ja sen toiminta huomioidaan. Kainuun soten hanke on koordinaatiohanke ja nivoo sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuutta yhteen sekä kehittää sosiaalisen kuntoutuksen omatyöntekijyyttä, asiakasprosesseja ja verkostoja sekä näiden osaamista.

Tulokset:

Hanke vaikuttaa korjaavasti ja ennaltaehkäisevästi ylisukupolviseen syrjäytymiseen, hyvinvointieroihin ja sosioekonomisiin eroihin. Hanke vahvistaa asiakkaiden osallisuutta omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan ja hankkeen osavaikutuksella he ovat saaneet paremman otteen omasta elämästään ja yhteiskunnasta. Osaltaan hankkeen myötävaikutuksella aikuissosiaalipalvelujen mahdollisuudet tehdä työtään ovat edistyneet. Asiakasohjaus on parantunut niin, että eri tahoilla on tieto olemassaolevista palveluista ja palvelujen käyttö on kasvanut.

Asiakkaat saavat tuen tarpeidensa pohjalta tarvitsemansa sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja ne toimivat heidän kannaltaan hyvin yhteen. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky paranee ja heillä on valmiudet jatkaa työ- ja koulutuspolulla seuraavaan vaiheeseen esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun, palkkatukityöhön tai koulutukseen. Asiakkaiden näkökulma on huomioitu sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset vähenevät.

Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus jäsentyy Kainuussa ja on selkiytetty sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, niiden järjestäminen ja tuottaminen siten, että eri tahoilla (Kainuun sote, kunnat, 3. sektori, TE-toimisto, TYP) on selkeät roolit ja vastuut. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessit ja verkostojen toimiminen on kehittynyt ja ne toimivat paremmin yhteen asiakkaiden kannalta. Kainuuseen on selkiytetty eri alueille sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja tehty palvelukartasto Hyvinvoinnin palvelutarjottimelle. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluketjujen toiminta Kainuussa on kehittynyt ja on ammatillisella pohjalla. Eri tahojen kumppanuus on vahvistunut ja yhteistyö kehittynyt.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Aikuissosiaalityön, TE-toimiston ja TYP:n henkilöasiakkaat, jotka hyötyvät sosiaalisen kuntoutuksen palveluista. Kohderyhmä koostuu eri-ikäisistä ja eri tilanteissa olevista, eri sukupuolta edustavista, erilaisista kultuuritaustoista ja erilaisissa terveystilanteista tulevista asiakkaista, jotka ovat työttömiä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia työikäisiä ihmisiä.

Kohderyhmänä ovat osaamisen kehittämisen koulutuskokonaisuuden osalta Kainuun sosiaalisen kuntoutuksen verkoston edustajat, koska koulutuskokonaisuus palvelee heidän osaamisensa kehittymistä.

Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevien määrää on vaikea arvioida tarkkaan. Kokonaismäärä on huomattavasti isompi kuin hankkeen osallistujamäärä. Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevien yhteismäärästä viitteitä antavat aikuissosiaalipalvelujen asiakasmäärä, työttömien määrä ja monien palvelujen piirissä olevien ihmisten määrä. Ne eivät suoraan kuvaa sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden määrää, mutta em. palvelujen piirissä on sosiaalista kuntoutusta tarvitsevia ihmisiä. Näitä tietoja tarkennetaan myöhemmin.

Kainuun TE¬toimistossa oli heinäkuun 2016 lopussa 5 388 työtöntä työnhakijaa. Heinäkuun 2016 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli suurin Hyrynsalmella (18,1%) ja pienin Sotkamossa (13,2%). Miehiä on työttöminä enemmän kuin naisia. Miesten osuus oli heinäkuussa 2016 yhteensä 55 % ja naisten 45 %. s Yhdenjaksoisessa pitkäaikaistyöttömyydessä oli kasvua vuositasolla viime vuodesta. Heinäkuun 2016 lopussa oli yhteensä 1 595 yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä ollutta kainuulaista työnhakijaa. 650 henkilöä oli ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Pitkäaikaistyöttömistä oli heinäkuussa 2016 miehiä 62 % ja naisia 38 %. Yli 50-vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä oli 64 % ja suurimman ryhmän muodostivat 60-¬64 ¬vuotiaat, joiden osuus oli 35 %. (ELY-keskuksen työllisyyskatsaus heinäkuu 2016). Vuonna 2015 kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea sai 1 838 kainuulaista ja kuntien maksama osuus oli 4 927 664 € ja joulukuussa 2015 yhteensä 6 461 kainuulaista (17-67-v.) sai työttömyyden perusteella työttömyysturvaetuutta (Kelasto 15.9.2016). Toimeentulotuen kainuulaista asukasta kohden euroina laskettu määrä vuonna 2014 oli 101 (Sotkanet 15.9.2016).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä ovat Kainuun alueen työnantajat ja koulutustahot, koska sosiaalisen kuntoutuksen kautta jatkopolulle lähtevät etenevät erilaisiin työllisyys- ja koulutuspolkuihin jatkossa. Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen kunnat, koska hanke palvelee kuntalaisia ja vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin ja palveluihin sekä kuntien kustannuksiin ennaltaehkäisevästi. Hanke vaikuttaa välillisesti Kainuun moniammatillisiin verkostoihin ja edistää niiden keskinäistä tuntemusta ja toimintaa. Vlillisenä kohderyhmänä ovat siis työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat sekä 3.sektorin toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 316 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 264 332

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 395 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 330 415

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Ristijärvi, Suomussalmi, Paltamo, Sotkamo, Kajaani, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 225

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysia tehty tilastojen kautta. Hankkeessa huomioidaan se, että Kainuussa on miehillä enemmän työttömyyttä, kouluttamattomuutta ja syrjäytymiskehitystä kuin naisilla eri tilastoindikaattoreiden mukaan. Näin ollen sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmässä on miehiä enemmän kuin naisia. Järjestösektorilla (mahdollisia sosiaalisen kuntoutuksen toimijoita)toimijoina on paljon naisia, samoin julkisen sektorin toimijoina.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä, yksilöllisessä ja ryhmäohjauksessa huomioidaan se, että osallistujista valtaosa on miehiä. Yksilö- ja ryhmäohjauksen aiheet ja menetelmät täsmätään miehille sopiviksi ja kokonaisuudessaan asiakkaiden tuen tarpeisiin perustuviksi. Hankkeen toiminnassa rakennetaan asiakasymmärrystä, jonka kautta muodostuu käsitys myös sukupuolen vaikutuksesta kunkin yksilön kohdalla juuri hänen tekemisissään. Järjestö- ja julkisen sektorin toimijoina on usein naisia. Tämä asettaa erityisen huomioimisen siihen, että toiminta lähtee aidosti asiakkaan tarpeista ja tavoitteista. Hanke tarjoaa eri sukupuolta edustaville yhtä hyvät mahdollisuudet ja palvelut, ja hankkeessa työskennellään räätälöidyllä otteella: palvelutarvearvion mukaiset palvelut riippuvat yksilöllisesti asiakkaan tuen tarpeista. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat yhtä lailla käytettävissä ja valittavissa sukupuolesta riippumatta. Asiakkaat valitsevat palvelut. Hankkeen työtä tehdään sukupuolisensitiivisesti ja huomioidaan eri sukupuolten tilanne- ja olosuhdetekijät.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke palvelee kaikkia asiakkaita tasapuolisesti ja tähtää siihen, että he ovat osallisia omassa elämässään ja yhteiskunnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hanke voi avata osallistujien ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja arvostusta luontoa kohtaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Hanke vaikuttaa välillisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen. Hankkeen osallistujien työ- ja toimintakyky paranevat ja heillä on parempi mahdollisuus sijoittua elinkeinoelämän palvelukseen tulevaisuudessa. Hanke toimii koko Kainuun alueella ja parantaa ihmisten elinmahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hanke kehittää sosiaalisen kuntoutuksen palveluja, joissa nykyisin on sekä puute palvelujen olemassaolosta että sosiaalisen kuntoutuksen osaamisesta. Hanke kehittää tarvittavia palveluja, asiakasohjautuvuutta ja osaamista. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. työllisyyspalveluihin. Hanke parantaa osallistujien valmiuksia edetä työllisyyspalveluihin. Hanke edistää työllisyyttä pitkällä jänteellä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 6
Hanke edistää osallistujien sekä heidän läheisten hyvinvointia. Hyvinvointivaikutukset näkyvät sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Hanke ehkäisee ja korjaa sosioekonomisia terveyseroja, jotka ovat Kainuussa suuret. Hanke vähentää työttömyyttä ja työttömyydestä sekä syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hanke edistää ihmisten tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua omaan ja yhteiskunnan elämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Hanke edistää osallistujien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen osallistujat ovat erilaisista tilanteista ja taustoista.
Kulttuuriympäristö 7 0
Hanke avaa uusia toimintamahdollisuuksia ja elin- ja kulttuuriympäristöjä. Hanke rikastaa osallistujien elämänpiiriä.
Ympäristöosaaminen 3 0
Hanke voi avata osallistujan ymmärrystä ympäristöä kohtaan. Hankkeessa käytetään soveltuvin osin etäyhteyksiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SOS Kainuu –hankkeen taustalla oli aiempi kehittämistyö Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (Kainuun sote). Keväällä 2016 Kainuun sotessa tehtiin sosiaalisen kuntoutuksen selvittämisprosessi, jossa oli mukana yli 180 henkilöä seitsemän kunnan alueelta: esimiehiä, työntekijöitä, toimijoita ja asiakkaita julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Aikuissosiaalipalvelujen vastuualuepäällikkö Päivi Ahola-Anttonen antoi selvitykseen tehtävänannon. Prosessin organisoivat ja työstivät Virta II-hankkeesta projektipäällikkö Timo Hankosalo, projektityöntekijä Maija Leinonen ja projektityöntekijä Veera Juntunen sekä kuntouttavan työtoiminnan esimies Kaisa Karhu-Härkönen Kainuusta kootun työryhmän ja alueellisten työpajojen osallistujien sekä opinnäytetyön tekijöiden Arja Tampion ja Nina Määtän kanssa. Selvitystyössä työstettäviksi tulivat sosiaalisen kuntoutuksen jäsentäminen ja sen selvittäminen, miten ja millaisia kuntoutuksen palveluja järjestetään ja tuotetaan, sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallien juurruttaminen sekä palveluissa tarvittavan tietotaidon ja osaamisen kehittäminen. Selvityksen pohjalta koottiin raportti sekä tehtiin SOS Kainuu –hankkeen suunnitelma. Hankkeessa on vastattu esiin tulleisiin kehittämistarpeisiin.

Sosiaalista kuntoutusta on kehitetty toimijaverkostossa yhdessä Kainuun soten alueella. Toimivia malleja ja käytäntöjä on juurrutettu SOS Kainuu -hankkeen ajan. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen tarvittiin kattohanketta eli SOS Kainuu -hanketta, joka kokosi osa-alueet ja toimijat yhteen sekä toimi sosiaalisen kuntoutuksen käytännön työn, toimintamallien ja rakenteiden kehittämisessä. Ytimenä on ollut ihmisten osallisuuden vahvistaminen omassa elämässään ja yhteiskunnassa sekä osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen. Tulevaisuuteen päin on tärkeää hahmottaa palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuuta sekä rakenteita ja eri toimijoiden rooleja. Palvelujenjärjestäminen ja tuottaminen liittyvät valtakunnallisesti tulossa oleviin isoihin uudistuksiin.

Hanke toimi Kainuun sote-kuntien (Kajaani, Kuhmo, Sotkamo, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Paltamo, Ristijärvi) alueella ja Kainuun soten kehittämis- ja suunnitteluyksikkö oli hankkeen hallinnoija. Hankehenkilöstön muodostivat projektipäällikkö Kaisa Karhu-Härkönen, kaksi projektityöntekijää Minna Tuomenharju ja toukokuusta 2018 alkaen Marjut Kyllönen (toukokuuhun 2018 saakka Heljä Kinnunen) sekä projektisihteeri Carita Piirainen lokakuuhun 2018 saakka (ja lokakuusta eteenpäin Hanna Mara).

Hankkeessa on kehitetty monitoimijaisen Kainuun sosiaalisen kuntoutuksen verkoston kanssa sosiaalisen kuntoutuksen palvelujärjestelmää, palveluja ja asiakasprosessien toimivuutta. Tavoitteena on ollut, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja verkostot toimivat hyvin yhteen ja asiakkaat saavat tuen tarpeidensa pohjalta tarvitsemansa palvelut. Tavoitteena on ollut vähentää syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.

Hankkeessa on otettu käyttöön ja levitetty toimivia työkaluja sosiaaliseen kuntoutukseen ja tehty jalkautuvaa asiakas-, työpari- ja verkostotyötä. Asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn edistyminen ja sopivan jatkopolun löytyminen on ollut tavoitteena ja toteutunut. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä aikuissosiaalipalvelujen ja muiden soten palvelujen, TE-toimiston, TYP:n, kuntien ja 3.sektorin kanssa. Hankkeen aikana on vahvistettu omatyöntekijyyttä ja prosessimaista työtä aikuissosiaalipalveluissa. Asiakkaita hankkeeseen on ohjautunut yli tavoitemäärän. Hanke on kehittänyt osallisuutta vahvistavia sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä kokonaisvaltaisia palveluja.

Hanke teki yksilöllistä asiakastyötä koko Kainuun soten alueella ja hankkeen asiakasmäärä ylittyi tavoitteesta merkittävästi. Hankkeen henkilöasiakasmäärässä tavoitteena oli 125 asiakasta ja toteuma oli yli 170 asiakasta. Tässä mukana ovat vain hankkeen järjestämiin sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin osallistuneet asiakkaat. Tämän lisäksi hankkeen osallistujana ovat olleet osaamisen kehittämiseen liittyen hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistuneet sosiaalisen kuntoutuksen verkoston toimijat Kainuusta. Tämän vuoksi hankkeen kokonaisosallistujamäärässä tavoitteena oli 220 henkilöä ja tämä ylittyi reilusti toteutuneen osallistujamäärän ollessa n. 240 eri henkilöä.

Hanke pilotoi Olohuone/ kohtaamispaikka- sekä ryhmätoimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kainuun soten Hyvinvoinnin palvelutarjotinta kehittäneen Esko Pääskylän ja sosiaalisen kuntoutuksen verkoston kanssa on hankkeessa työstetty sosiaalisen kuntoutuksen palvelulupaukset, jotka sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuottajat asiakkaille lupaavat. Luokittelu Hyvinvoinnin palvelutarjottimelle vietäviä palveluja varten on valmisteltu ja palveluntuottajat kuvaavat omat palvelunsa. Sosiaalisen kuntoutuksen tahot on koottu yhteen ja kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen osaamista sekä prosessien ja verkostojen toimintaa. Hankkeessa on kokeiltu ostopalveluna hankittuja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Tämä prosessi, kuten muutkin hankkeen toiminnot, on valmisteltu ja tehty yhteistyössä aikuissosiaalipalvelujen esimiesten ja henkilöstön kanssa. Ostopalvelupilotin aikainen työ on hyödynnettävissä perusorganisaatiossa jatkossa.

Hanke nivoi sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen yhteen ja järjesti verkostotapaamisia sekä yhdessä verkoston kanssa seminaareja, työkokouksia ym. Hanke edisti monialaista ja ammatillista yhteistyötä sekä siihen liittyvää osaamista. Hanke jäsensi ja selkiytti sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Toimijaverkostossa kesken on luotu yhteistä ymmärrystä sosiaalisen kuntoutuksen kohdentamisesta, tavoitteista, sisällöstä ja työmenetelmistä sekä kehitetty asiakasprosesseja käytännössä. SOS Kainuu –hanke on organisoinut ja toteuttanut seminaarin verkoston kanssa Kuhmossa 18.-19.9.2017 ja Sokran ym. kanssa 20.3.2018 Kajaanissa ym. tilaisuuksia. SOS Kainuu –hanke on ollut organisaattorina ja kehittäjänä monissa eri aihealueiden työkokouksissa ja työryhmissä. Hanke on kehittänyt ja toteuttanut kehittäjäasiakastoimintaa yksilöllisesti, kohtaamispaikoissa, ryhmissä ja kehittäjäraadeissa.

Hanke järjesti muutostyön koulutuksen eli Muutostyön Pilarit -menetelmäkoulutuksen(kouluttajana Tuen Pilarit Oy), opintokäynnit Kuopioon, Forssaan, Vantaalle ja Kainuun sosiaalisen kuntoutuksen tahoihin sekä Vaikuttavaa sosiaalista kuntoutusta –koulutuskokonaisuuden sosiaalisen kuntoutuksen toimijoille: työntekijöille ja esimiehille julkisella sekä 3. sektorilla. Sosiaalisen kuntoutuksen koulutuskokonaisuuden osat olivat: sosiaalisen kuntoutuksen työorientaatio, omatyöntekijyys ja prosessimainen työskentely sosiaalisessa kuntoutuksessa, verkostotyön osaaminen, arki sujuvaksi- miten tuen asiakasta asumisessa ja arjen sujuvuudessa, ryhmätoiminnasta osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyä, vaikuttavuuden arviointi osana sosiaalista kuntoutusta ja sosiaalisen kuntoutuksen jatkopolut. Sosiaalisen kuntoutuksen koulutusohjelmassa kouluttajana toimi Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK) ja jokaisessa osiossa jaettiin myös hyviä käytäntöjä Kainuussa. Koulutuskokonaisuuden teemat muodostuivat Kainuun sotessa tehdyn sosiaalisen kuntoutuksen selvityksen pohjalta ja osiot suunniteltiin yhdessä DIAK:n kanssa. Koulutusohjelma toteutui vuosina 2017 ja 2018 koostuen lähipäivistä ja välitehtävistä.

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen rakennetta ja resurssointia on työstetty aikuissosiaalipalvelujen esimiesten ja henkilöstön kanssa. Juurrutusta hankkeessa on tehty hankkeen aikana sosiaalisen kuntoutuksen organisaatiorakenteen, vakanssien, ostopalveluna tuotettavien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen budjettivalmistelun sekä Olohuoneiden/ Kohtaamispaikkojen osalta. Hankeaika on ollut lyhyt suhteessa hankkeen laajoihin tavoitteisiin ja sisältöihin. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen jatkuu perusorganisaatioissa.

SOS Kainuu –hankkeen aikana on selkeästi tullut esiin se, että sosiaalisen kuntoutuksen asioissa ja kehittämisessä tarvitaan maakunnallista koordinaatiota. Hanke on toiminta-aikanaan ollut sosiaalista kuntoutusta koordinoiva taho. Koordinaatiosta vastaavat hankkeen päätyttyä Kainuun soten aikuissosiaalipalvelut. SOS Kainuu –hankkeessa on saatu kokonaiskuva sosiaalisen kuntoutuksen asioista Kainuun soten alueella ja viety kokonaisuutta verkoston kanssa merkittävästi eteenpäin.

Hankkeen aikaisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen arvolupaus liittyy sosiaalisesti kestävään Kainuuseen. Tässä tarvitaan toimiva sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus ja pysyvät ratkaisut.
Tavoitteellisuus, palveluketjujen ja toimintamallien sujuvuus sekä se, että asiakkaat saavat palvelut oikeaan aikaan ja yhteennivotusti ovat tässä perustana. Palvelujen rakenteen ja eri tahojen roolien ja vastuiden tulee olla selkeitä ja resurssoinnin riittävää.

Hankkeen mottona on ollut seuraava kiinalainen sananlasku. Siinä kiteytyvät sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvät asiat. ”Mene ihmisten luo, elä heidän kanssaan, opi heiltä, rakasta heitä. Ala siitä, mitä he osaavat, rakenna sille, mitä heillä on.” (Kiinalainen sananlasku.)