|
|
|
Hankekoodi: S20857
Hankkeen nimi: Kevyesti kasvuun - Yrityksen sisäisellä Startup -ajattelulla kohti kokeilevaa ja tuottavaa työelämää
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2844561-8
Jakeluosoite: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Puhelinnumero: 02945211
Postinumero: 33014
Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto
WWW-osoite: http://tut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marko Seppänen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marko.seppanen(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 588 4080
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on henkilöstöä sitouttamalla parantaa kohdeyrityksien kehittämiskyvykkyyttä, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Osallistuville yrityksille tarjotaan koulutus- ja kehittämisjakso, joissa valituista digitalisaation, verkostomaisen toimintaympäristön, tiimioppimisen, muutosjohtamisen, innovaatiotoiminnan sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin sisältöalueiden osaamisista siirretään ketterillä kehittämiskokeiluilla osaksi yritysten arkea. Kohdeyrityksiin tuodaan kokeilukulttuuria, jossa kiinnitetään huomiota asenteisiin ja kehitetään uusia toimintamalleja, jotta saadaan vahvistettua työn merkityksellisyyden ja työn hallinnan tunnetta. Tämä luo erinomaisen perustan alueiden ja eri toimialojen väliselle tiedon, asiakasarvon tuotannon ja hyvien käytänteiden vaihdolle. Hankkeen aikana tehdään ristiinpölytystä eri korkeakoulujen ja yritysten tiedon ja osaamisen välillä. Konkreettinen kehittämistoiminta räätälöidään osallistuvan yrityksen mukaan.
Hankkeen kohderyhmänä ovat mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsevat tukea teknologian haltuunotossa tai uudistumista toimintatavoissaan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan osallistujien eri sukupuolten mahdolliset erilaiset kehittämisen tai oppimisen tarpeet. Hankkeen välillisenä tavoitteena on henkilöstön osaamisen lisääminen, kehittää organisaation oppimista ja arvontuotannon kehittämistä sekä nykyisten työpaikkojen säilyttäminen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on juurruttaa yritysten normaaliin toimintatapaan Startup-ajattelun nopeat ideoinnit ja kokeilut, oman toiminnan jatkuva analysointi työn tekemisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi mahdollistetaan verkostomaisen yhteiskehittämisen menetelmien leviäminen yritysten kesken.
Hankkeen tuloksina yrityksiin saadaan yrittäjämäistä tiimikulttuuria ja yhteiskyvykkyyttä innovaatioihin, kumppanuusverkostoja ja osaamista verkostotoimintaan. Lisäksi henkilöstö kykenee tunnistamaan tietoteknisten työkalujen tuomia mahdollisuuksia, ja kynnys uudellaisen arvontuotannon ideoitiin ja kokeiluun madaltuu. Hankkeessa kehitetään yrityksen ajattelumallia vanhasta hierarkkisesta johtaja-työntekijä ajattelusta kohti verkostomaista ja kyvykkyyksiin perustuvaa mallia. Lean Startup-mallilla saadaan kehitettyä ymmärrystä paremmin toimivasta yhteistyöstä johdon ja työntekijöiden välillä erityisesti verkostoanalyysin työkaluilla. Hankkeen tuloksina työntekijät osaavat kiinnittää huomiota henkilökohtaisella ja tiimitasolla työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ohjaamalla työntekijöitä objektiivisten mittareiden kautta tunnistamaan omaa hyvinvointiaan, työhyvinvoinnin merkitystä työn tuottavuuteen ja omaan jaksamiseen työssä. Työhyvinvointi on hankkeeseen sisäänrakennettu teema; kaikessa kehittämistyössä lähtökohtana on, miten valittu kehittämistoimenpide parantaa tiettyä työhyvinvoinnin osa-aluetta yksilö- tai tiimitasolla.
Tämä valtakunnallinen hanke toteutetaan neljän maakunnan alueella: Pirkanmaalla, Satakunnassa, Varsinais- Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Toteuttajat ovat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeen kesto on 1.2.2017 – 31.1.2019.
Mikro- ja pk-yritykset ovat hankekonsortion toiminta-alueilla huomattavia työllistäjiä, ja hanke kohdistuu yrityksiin, joissa on 5-150 työntekijää. Hankkeen pienyrityksillä on selvä kasvutavoite ja kasvuhalu, mutta työkalut ja tietämys uusiutumiseen voivat puuttua. Hankkeen osallistujiksi tavoitellaan 42 yritystä Satakunnan, Pirkanmaan, Lappeenrannan ympäristön ja Varsinais-Suomen alueilta. Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, jotka tuottavat palveluita (esimerkiksi kukkakauppa tai hoito- ja terveyspalveluja tuottavat yritykset), ja valmistava teollisuus, joka haluaa tuottaa palvelua tuotteen ympärille (pienet koneenrakennus- ja metalliyritykset), logistiikka-ala (pienet kuljetusliikkeet) sekä henkilöstöpalveluja tuottavia yrityksiä. Uudenlainen asiakasarvoajattelu muuttaa yritysten prosesseja, ja kehittämistoimintaan tarvitaan rahoitusresursseja. Näillä sektoreilla kehittämistyön rahoitus tulee pääsääntöisesti pankkisektorin kautta, ja kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen jää yksittäisten kehittämiskohteiden taustalle.
Kaikkien hankkeessa mukana olevien alueiden yrittäjäjärjestöt on kontaktoitu, ja saatu heiltä lupaus hankkeen viestimisestä alueensa yrityksille - sekä hankkeen alkamisesta ja osallistumismahdollisuudesta että hankkeen väli- ja lopputuloksista.
Yrittäjäjärjestöistä on kontaktoitu seuraavat henkilöt:
- Satakunnan Yrittäjät ry/Markku Kivinen
- Varsinais-Suomen Yrittäjät ry/Johanna Vainio
- Pirkanmaan Yrittäjät ry/Pasi Mäkinen
- Lappeenrannan Yrittäjät ry/Minna Kokki
Yrittäjähankintaa tehdään sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa että suoraan osallistujayksiköiden ja asiantuntijoiden verkostojen kautta joulukuusta 2016 alkaen. Hankeosallistumisesta jo kiinnostuneiden yritysten kanssa aloitetaan tarkemmat neuvottelut joulukuun 2016 aikana ja jatkuu tammi-helmikuun 2017 aikana. Ensimmäisten osallistujien kanssa kehitystyö pyritään aloittamaan välittömästi hankkeen käynnistyessä 2017 helmikuussa. Ajallisesti yritysyhteistyötä pyritään tekemään etupainotteisesti ja osallistujahankintaa jatketaan kunnes tavoitemäärä on saavutettu.
Hanke on valtakunnallinen, ja toteutetaan neljän maakunnan alueella: Pirkanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Konsortion jäsenet tuovat yritysten yhteiseen käyttöön oman näkökulmansa osaamisen koko konsortion toiminta-alueelle jo olemassa olevilla työkaluilla. Yrityksille tarjotaan standardipaketti, jonka tiettyä näkökulmaa voidaan painottaa yrityksen ongelma-alueen ja tahtotilan mukaan.
Välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Yritysten asiakkaat
- Alihankkijat (lähinnä suurissa yrityksissä)
- Tuotteiden tai palvelujen toimittajayritykset
- Yrittäjäjärjestöt, jotka ajavat mikro- ja pk-yrittäjien asemaa
- Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen myös välilliset kohderyhmät oppivat käyttämään hankkeen työkaluja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 458 150
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 434 785
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 610 867
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 579 714
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 42
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 39
Suunniteltu: 198
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 6 |
| Yrityksiä ohjataan etsimään toiminnassaan luonnonvaroja säästäviä vaihtoehtoja ja pitkäkestoisia ratkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 4 |
| Kohdeyritysten toiminta ei saa olla ilmasto-muutosta kiihdyttävää. Ympäristöä huomioivan (yritys-)toiminnan arvioidaan ja kartoitetaan yhdessä yritysten kanssa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta-ja pohjavesiin, maaperään , ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 8 |
| Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samansuuntaisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitus-alustat ja vain digitaalisessa muodossa. tuotetut tuotokset (toiminta-mallien kuvaukset, asiantuntija-artikkeleiden laatiminen lehtien sähköisiin versioihin / blogeihin jne.). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 9 |
| Hankkeen yritysten kanssa etsitään muiden yritysten kanssa tehtäviä kehittämistoimenpiteitä. Tämä vähentää yksittäisten yritysten kustannuksia ja edistää kohdeyritysten innovointivalmiuksia ja kehittämispotentiaalia (ketteriä kokeiluja) hankeajan jälkeenkin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| Kevyesti kasvuun -hankkeessa kehitetään ja testataan kohde-yrityksissä erilaisia aineettomia työkaluja / palveluja / verkko-ympäristöjä ketterien kehittämiskokeilujen tueksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Yritysten ja verkostojen kehittämistyön lopputuloksissa pyritään suosimaan sähköisiä toimintaympäristöjä (pilvipalvelut tms.), etäyhteydenpitovälineitä ynnä muita liikkumista ja logistiikkaa tehostavia ratkaisuja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 9 |
| Hankkeessa toteutettavat ketterät kehittämis-kokeilut edistävät työhyvinvointia ja luovat vaikutus-mahdollisuuksia eri henkilöstötasoilla (oman työn muotoilu mahdollistuu, työhön sitoutuminen kasvaa yms.). Välillisesti yrittäjyyden kehittäminen lisää ko. toiminta-alueen mikro- ja pk-yrityskentän innovointikykyä ja tuottaa edelleen ”hyvinvointia ja tuottavia” yrityksiä, millä on työllisyys-vaikutuksia alueellisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Hanke lisää mahdollisuuksien tasa-arvoa eri henkilöstö-ryhmien (johto, työntekijät) näkökulmasta. Se luo paikkoja ns. matalan kynnyksen innovoinnille ja yhteis-toiminnalliselle kehittämiselle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 8 |
| Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla kohdeyritysten koko henkilöstön yrittäjämäistä asennetta / toimintaa riippumatta esim. henkilöstön sosio-ekonomisesta taustasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Hankkeen aikana yritystoiminnassa pyritään juurruttamaan henkiöstön kanssa ympäristönäkökulmia huomioivia toimintatapoja yritysten arkeen. | ||
Kevyesti Kasvuun – hankkeen ydinajatuksena oli tarjota osallistujayrityksille Työelämä 2020 – strategian mukaisesti mm. innovoinnin, suorituskyvyn sekä yhteistyön parantamista tuomalla yrityksiin ketterää kokeilukulttuuria. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhtäaikainen kehittäminen vaatii yrityksiltä suunnitelmallisuutta, kokeilua, kokeilun arviontia ja kokeilun muokkausta.
Yrityskohtaisten kehittämishankkeiden tavoitteina oli parantaa henkilöstön työhyvinvointia työprosessien kautta, tuoda yritykseen ymmärrystä ja tietoa oman henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta ja kuormittuneisuuden vaikutuksista omaan jaksamiseen, ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Päätyökaluina hankkeessa olivat Lean Startup-ajattelu sekä Firstbeat sykevariaatiomittaukset sekä erilaiset analyysityökalut ja yhdessä suunnitteleminen, kokeilu ja työstäminen.
Yrityksissä koettuja haasteita ja kehittämiskohteita työstettiin yritysten kanssa yhteisissä workshopeissa (21 kpl), hankekonsortion sisäisissä workshopeissa (4 kpl),yrityskohtaisissa workshopeissa sekä yrityskohtaisissa keskusteluissa. Hankkeen välillisenä tavoitteena oli yritysten henkilöstön osaamisen lisääminen ja työpaikkojen säilyminen, ja nämäkin tavoitteet saavutettiin. Yritysten ja yhteistyökumppaneiden verkostolla oli suuri rooli yritysten henkilöstön oppimisella yli toimintasektoreiden toimintatavoista ja ideoista, joita yritykset ovat voineet hyödyntää oman yrityksen kehittämisessä.
Yhteistyömahdollisuuksista ja yhteiskehittämistä eri yritysten välillä ja uusilla hankkeen kautta tulleilla kontakteilla tehtiin hankkeen aikana ja yhteistyö jatkuu hankkeen jälkeenkin.Henkilöstön osallistaminen yritysten kehittämishankkeisiin on vahvistanut yritysten tiimikulttuuria ja yhteiskehittämistä, ja vahvistanut myös yksilötason työn merkityksellisyyttä.
Hyvinvointimittauksilla on saatu sekä henkilökohtaiselle että yritystasolle tietoa ja suuntaa, mihin työn ja palautumisen tasapainossa kannattaa kiinnittää huomiota, ja hankkeen aikana suunnitellut työhyvinvointisuunnitelmat ohjaavat yritysiä säännöllisiin hyvinvointikäytäntöihin. Työntekijät pystyvät tarkastelemaan työtään ja prosessija myös riskienhallinnan näkökulmasta. Tulosten kirjo on moninainen, yritysten kokeiluista kummunneita onnistuneita ratkaisuja yritysten liiketoimintaan, tuotannon prosesseihin, myyntiin ja markkinointiin sekä työntekijöiden hyvinvoinnin käytäntöihin. Tärkeä saavutus oli yritysten ja korkeakoulujen välinen tiedonjakaminen ja tiedon ristiinpölytys.