Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20858

Hankkeen nimi: Raksavirtaa - Tuotannon virtautuksesta tuottavaa hyvinvointia korjausrakennustyömaalle

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: Kiljavantie 6

Puhelinnumero: 09-29041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuusela Minna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7143695

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 2844561-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:

Hankkeen päätavoitteena on tehostaa korjausrakennustyömaiden toimivuutta ja turvallisuutta, alan yritysten työn tuottavuutta ja työntekijöiden työssä jaksamista. Pääfokus on aliurakointia tekevissä mikro- ja pk-yrityksissä. Tavoitteena on ratkaista kerrostalojen korjaustyömaiden toteutuksen suunnittelemattomuuden aiheuttamat ongelmat pienten aliurakoitsijoiden tuottavuudelle, työturvallisuudelle ja hyvinvoinnille, sekä minimoida korjauksen aikaista asukkaille aiheutuvaa asumisen häiriötä. Oleellinen voitettava ongelma on aliurakoitsijoiden eli eri yritysten työntekijöiden koordinointi yhteisellä rakennustyömaalla. Hyvin suunniteltu, järjestelmällisesti etenevä työ, johon myös työntekijät aktivoidaan itse vaikuttamaan, lisää tutkimusten mukaan hyvin työntekijöiden työhyvinvointia, viihtyvyyttä ja
sitoutumista.

Toimenpiteet:

Hankkeessa kehitetään rakennustyömaan toimintaa Lean-ajattelun mukaisesti ja luodaan nykytilanteen analyysin ja verkostoyhteistyön pohjalta virtautetun työmaan muunneltavissa oleva malli, joka testataan pilottityömaalla.

Lean-ajattelussa keskitytään tuottamattomien toimintojen poistamiseen, mikä parantaa laatua, pienentää kustannuksia, tehostaa ajankäyttöä sekä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja työntekijöiden työhyvinvointia. Leanin soveltamisesta on hyviä kokemuksia muilta teollisuusaloilta, mutta asia on rakentamisessa vielä uusi.

Hankkeen toimenpiteet:
1. Nykytilanteen analysointi verrokkityömaalla
2. Työmaan virtautusmallin kehittäminen
3. Virtautuksen pilottien toteutus työmaalla
4. Työhyvinvointivaikutusten analysointi
5. Virtautuksen jalkauttamiseen tarvittavan materiaalin kehittäminen ja testaaminen
6. Verkostoyhteistyö
7. Viestintä ja tiedottaminen

Tulokset:

Tuloksena syntyy virtautusmalli: toteutusohje virtautetusta työmaasta eli muunneltavissa oleva konsepti. Tämä tuo uutta osaamista Lean-filosofian hyödyntämiseseen rakennustyömailla, tietoa työmaan virtautuksen aidosti tuomista eduista, ja myös virtautuksen haasteista, joita voivat olla esimerkiksi ongelmat yhteistyössä ja vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen. Konseptin jalkauttamiseksi luodaan koulutusmateriaalia virtautuksen suunnittelusta ja siihen liittyvästä tuotannon valvonnasta.

Uuden toteutusmallin soveltamisen seurauksena saadaan korjausrakennustyömaille paljon etuja: läpimenoajat lyhenevät, keskeneräinen tuotanto vähenee, ongelmakohdat tulevat esiin, tuotanto on aikataulullisesti ennustettavaa ja siten kaikkien toiminta tehostuu. Logistiikka perustuu tarpeen mukaiseen ja hyvin aikataulutettuihin toimituksiin, mikä mahdollistaa siistimmän ja turvallisemman työpaikan sekä paremman työhyvinvoinnin. Materiaalien tarve on myös hallinnassa eikä työmaa tuota ylimääräistä jätettä.

Hyvin suunniteltu työmaa helpottaa myös tavallisesti fyysisesti miehiä heikompien naisten ja suomenkieltä vielä heikommin hallitsevien ulkomaalaisen tai maahanmuuttajatyöntekijöiden työntekoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tärkeimpänä kohderyhmänä ovat aliurakointia tekevät pienet ja keskisuuret yritykset, jotka joutuvat usein kärsimään suhteellisesti eniten työmaan koordinaation ja vaiheistuksen puutteista. Nämä yritykset ovat toisaalta avainasemassa uuden tuotantotavan toteutuksessa, koska useimmissa tapauksissa juuri ne vastaavat itse työsuorituksista. Muutokseen on saatava mukaan myös työmaista kokonaisuutena vastaavat pääurakoitsijat, joiden on luotava edellytykset yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tapahtuvalle työnsuunnittelulle.
Kohderyhmänä ovat myös yksittäiset työntekijät, joiden työhyvinvointi ja työmotivaatio kasvavat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tilaajat ja rakennuttajat: Lean-filosofian mukainen virtautus ja vaiheistus vaikuttavat työmaan sujuvuuteen ja vähentävät häiriöitä. Yleistyessään hankkeen tulokset johtavat myös korjaushankkeiden kustannusten alentumiseen ja siten tilaajat saavat enemmän arvoa rahalleen.
Asukkaat/rakennusten käyttäjät: Korjausten pitkä toteutusaika aiheuttaa erittäin suuren asumishaitan, ja useissa tapauksissa asukkaat eivät voi asua korjattavassa asunnossaan. Tästä aiheutuu heille ylimääräisiä kustannuksia heidän joutuessaan maksamaan myös väistöasumisesta aiheutuvat kustannukset.
Materiaalintoimittajat: hanke tarjoaa mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen täsmätoimituksina ja logistisina palveluina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 277 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 268 348

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 320 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 309 447

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 23

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 94

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakennustyömaalla sekä rakennusyritysten vetäjinä naiset ovat selkeä vähemmistö (rakennustyöntekijöistä 4% oli naisia, Tilastokeskus 2015). Hankesuunnitteluvaiheessa on havaittu, että kun työt suunnitellaan paremmin moderneja ohjausperiaatteita ja työkaluja käyttäen sekä otetaan huomioon kunkin vaiheen työmenetelmät ja ergonomia, niin useampi työ rakennustyömaalla soveltuu myös tavallisesti fyysisesti hieman miehiä heikommille naisille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kun työt suunnitellaan paremmin sekä otetaan huomioon kunkin vaiheen työmenetelmät ja ergonomia, niin useampi työ rakennustyömaalla soveltuu myös tavallisesti fyysisesti hieman miehiä heikommille naisille. Oletus on, että osallistavat ja yhteisölliset toimenpiteet tulevat helpottamaan selvästi myös työmaan naisten tilannetta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoite on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 7
Hyvin onnistunut, ja sujuvasti edennyt korjaushanke vaikuttaa myös rakennuksen energiatehokkuuteen ja sitä kautta säästää luonnonvaroja. Vähähiilisyys otetaan huomioon menetelmävalinnoissa. Korjausaika pakottaa usein muuttamaan pitkäksi aikaa väistöasuntoihin. Jos aika väistöasunnossa saadaan vähennettyä kuukauteen, vähenee näiden asuntojen sekä ylimääräisen kulkemisen määrä merkittävästi. Tämä vaikuttaa suoraan energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 7
Ilmastonmuutoksen torjunnassa rakennettu ympäristö on merkittävässä roolissa. Hyvin onnistunut, ja sujuvasti edennyt korjaushanke vaikuttaa myös rakennuksen energiatehokkuuteen ja sitä kautta säästää luonnonvaroja. Jos aika väistöasunnossa saadaan vähennettyä kuukauteen, vähenee näiden asuntojen sekä ylimääräisen kulkemisen määrä merkittävästi. Tämä vaikuttaa suoraan energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Vaikutus energiansäästön ja sitä kautta luonnonvarojen säästämisen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Vaikutus energiansäästön ja sitä kautta luonnonvarojen säästämisen kautta. Logistisesti hyvin toimiva työmaa ehkäisee myös mahdollisia haitallisia vuotoja tai päästöjä. Sujuvammin etenevä korjausrakentaminen tuottaa ilmaan pöly- ja hajuhaittoja vähemmän aikaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Logistisesti hyvin toimiva työmaa hallitsee materiaalien tarpeen eikä tuota ylimääräistä jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 6
Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on joka tapauksessa rakennusalan tavoitteena. Vaikutus tässä hankkeessa energiansäästön ja sitä kautta asennemuutoksen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 2
Hanke parantaa pienten ja keskisuurten aliurakoitsijoiden tilannetta, tuottavuutta ja yhteistyötä. Pienet aliurakoitsijat ovat usein paikallisia yrittäjiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 4
Hankkeen tuloksena syntyvä Lean-ajattelun mukainen malli virtautetusta työmaasta eli muunneltavissa oleva konsepti on sinällään aineeton tuote, samoin mallin jalkauttamiseen kehitetty koulutus.
Liikkuminen ja logistiikka 8 3
Virtautetun mallin mukainen logistiikka perustuu tarpeen mukaiseen ja hyvin aikataulutettuihin toimituksiin, mikä nopeuttaa, helpottaa ja tehostaa työmaan toimintaa. Myös työntekijöiden liikkuminen on suunniteltua ja paremmin aikataulutettua. Tämä vaikuttaa myös työhyvinvointiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hyvä aikataulun suunnitelmallisuus ja tiedonkulun paraneminen vähentää stressiä ja turhia kohteesta toiseen siirtymisiä. Työ motivoi enemmän, kun työvaiheet ovat selkeät ja työn lopputuloksen näkee nopeammin. Osallistaminen ja yhteistyö tuo lisää työhyvinvointia. Asukkaiden hyvinvointi lisääntyy, kun remonttiajat pienenevät ja aikataulut ovat selkeät.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Rakennusalalla tarvitaan selvitysten mukaan kaikkia mahdollisia resursseja ja erilaista osaamista. Virtautusmallissa kunkin vaiheen työmenetelmät ja ergonomia suunnitellaan siten, että työ soveltuu myös esimerkiksi fyysisesti heikommille naisille tai ikääntyneille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on merkittävä. Talonrakennusalalla heitä on keskimäärin yli viidennes työmaiden kaikista työntekijöistä. Hyvin suunnitellut työvaiheet soveltuvat myös maahanmuuttajille, muuten suomenkieltä heikommin osaaville sekä heikommin työtehtäviä omaksuville. Tarkka aikataulutus helpottaa kauempaa tulevien työntekijöiden resurssien suunnittelua.
Kulttuuriympäristö 0 2
Sujuvasti etenevä korjausrakentaminen parantaa koko ympäristön laatua.
Ympäristöosaaminen 2 5
Virtautusmallin kouluttamisessa otetaan huomioon myös ympäristönäkökohdat tärkeänä osana rakentamisen ja työmaan kokonaisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TAUSTA JA TAVOITE

Hankkeen päätavoitteena oli tehostaa korjausrakennustyömaiden toimivuutta ja turvallisuutta, alan yritysten työn tuottavuutta ja työntekijöiden työssä jaksamista. Pääfokus oli aliurakointia tekevissä mikro- ja pk-yrityksissä, mutta pääurakointia tekevät rakennusyritykset hyötyvät myös hankkeen tuloksista. Etenkin Consti oli tärkeässä roolissa kehittämisessä ja etenkin jalkauttamisessa. Tämä on tärkeää, sillä virtautetun työmaan mallin valinta on pääurakoitsijan käsissä. Hankkeen lähtökohtana oli tieto korjaustyömaiden toteutuksen suunnittelemattomuuden aiheuttamista ongelmista pienten aliurakoitsijoiden tuottavuudelle, työturvallisuudelle ja hyvinvoinnille sekä Lean-ajattelu. Toteuttajina olivat TTS Työtehoseuran tutkimus- ja rakentamisen yksiköt sekä Tampereen yliopiston rakennustekniikanlaitos.

TAHTITUOTANTOMALLI

Hankkeessa kehitettiin korjausrakennustyömaan toimintaa ja luotiin virtautetun työmaan muunneltavissa oleva tahtituotantomalli. Pohjana oli nykytilan analyysi ja tukena myös verkostoyhteistyö. Mallia kehitettiin ja testattiin työntutkimuksen keinoin kolmella pilottityömaalla. Tahtituotantomallissa rakennuskohde jaetaan toistuvuutta sisältäviin lohkoihin, tehtävät paketoidaan tasakestoisiksi työpaketeiksi ja jokaiselle työpaketille määrätään työryhmä, joka suorittaa kyseistä työpakettia. Tietty työryhmä suorittaa tahdin välein saman työpaketin tehtävät – yksi työpaketti yhdessä lohkossa yhden tahdin aikana. Tahtiajan pituus määritetään pitkäkestoisimman tehtävän perusteella.

Tahtituotannolla ja töiden virtauksella saadaan nopeutettua rakennustyötä, työn koordinointia ja parannettua töiden laatua. Se mahdollistaa myös työn tuottavuuden parantamisen. Kun tahtituotantoa joudutaan suunnittelemaan huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin perinteistä tuotantomallilla tehtyä aikataulua, samalla joudutaan paneutumaan huolella töiden sisältöihin ja rakennuskohteen ominaisuuksiin. Nopea alueellinen läpimenoaika ja pieni toistuva tahtialue helpottaa myös huomaamaan edellisen työvaiheen virheet, jolloin myös toistuvat virheet saadaan nopeasti poistettua.

Mallin haasteet ja jatkokehittämistarpeet tunnistettiin myös kehittämisvaiheessa ja otetiin hankkeessa huomioon. Esimerkiksi tehokas tahtituotanto vaatii nopeaa reagointikykyä ja joustavuutta, jotka saattavat unohtua kiireisessä hankkeessa. Tahtituotanto on myös hyvin herkkä erityyppisille häiriöille ja esimerkiksi työntekijöiden sairastumiset häiritsevät lähes välittömästi töiden etenemistä ja koko tuotantoa. Haastavinta on tahtituotantoa koskevan uudentyyppisen ajattelun omaksuminen niin työnjohdolta kuin työntekijöiltä.

Mallin käyttöönottoa varten hankkeessa tehtiin yhteistyötä yritysten kanssa ja laadittiin koulutusmateriaalia virtautuksen suunnittelusta ja tuotannon valvonnasta. Toteuttajat testasivat mallin koulutusta osana omia koulutuksiaan. Keväällä 2020 on ilmestymässä myös oppikirja ”Tahtituotannon suunnittelu ja työmaan johtaminen korjaushankkeissa”.

TOTEUTUS TYÖMAALLA

Pilottityömaita oli hankkeessa kolme, kaikki Constin työmaita. Ensimmäinen, verrokiksi ajateltu, oli linjasaneeraustyömaa Haahkatie 13 Lauttasaaressa, missä virtauksen tuotannonohjausmallia alettiin kehittää, ja ensimmäiset työhyvinvointihavainnot ja haastattelut tehtiin. Toinen pilottityömaana oli vuonna 2018 myös linjasaneerauskohde Kalasääksentie 10 Espoon Karakalliossa. Täällä päästiin testaamaan tuotannonohjausmallia ja alustavaa tahtiaikataulua, tosin ei suunnitellussa laajuudessa eikä teholla, työmaan haasteista, mm. työnjohdon vaihtuvuudesta johtuen. Seuraavan sopivan pilottityömaan löytäminen ja toteutuminen oli suunniteltua hitaampaa, ja siksi hankkeelle haettiin ja saatiin lisäaikaa 31.12.2019 asti.

Kolmas pilottityömaa Kitarakuja Helsingin Kannelmäessä käynnistyi joulukuussa 2018 ja valmistui tammikuussa 2020. Kohteessa peruskorjattiin viisi HOASin opiskelijataloa. Kohde toimii hyvin hankkeen pilottityömaana, koska tekeminen toistui aina seuraavaan taloon edetessä ja virtautusmallia päästiin kehittämään ja testaamaan valmiina. Ensimmäinen talo oli vielä aikatauluun oppimista, mutta jo toisen talon tuotanto saatiin toteutumaan pääpiirteittäin suunnitellun tuotantomallin mukaisesti.

TTS:n työntutkijat keräsivät työmailla säännöllisesti dataa erityisesti tuotannon eri työvaiheiden alkamis- ja loppumisajankohtiin sekä mahdollisiin haasteisiin liittyen. Tampereen yliopiston tutkijat, etenkin väitöskirjatyötä aiheesta tekevä Kimmo Keskiniva kehitti virtautusmallia kerätyn datan pohjalta ja yhdisti havainnot aikataulutietoon. Työmaan datankeräystä kehitettiin myös työmaan edetessä ja tuotannonkulkua seurattiin lopulta uudella digitaalisella sovelluksella.

TYÖHYVINVOINTI

Virtautusmallin vaikutusta työhyvinvointiin tutkittiin kolmivaiheisella kyselyllä viimeisessä pilottikohteessa ja lyhyemmillä haastatteluilla aiemmin. Oma työ koettiin kyselyssä lähtökohtaisesti mielekkääksi, työilmapiiri koettiin hyväksi ja kommunikaatio riittäväksi. Suuri osa työntekijöistä koki vaikutusmahdollisuuksiensa työn laatuun parantuneen työmaan edetessä. Häiriöt ja keskeytykset haittasivat kuitenkin työntekoa. Kiireen tuntu voimistui loppua kohden, vaikka oletuksena oli, että tahtituotanto toisi hankkeeseen lisää rauhallisuutta. Vastaavan mestarin mukaan kiire johtui kuitenkin ennen kaikkea liian kireästä yleisaikataulusta, eikä niinkään tuotantomallista.

Varmasti ei voida sanoa, missä määrin hanketoteutuksessa havaitut työhyvinvoinnin positiiviset muutokset johtuivat virtautuksesta, ja missä määrin muista tekijöistä. Kuitenkin muidenkin tutkimusten mukaan hyvin suunniteltu, järjestelmällisesti etenevä työ, johon myös työntekijät aktivoidaan itse vaikuttamaan, lisää hyvin työntekijöiden työhyvinvointia, viihtyvyyttä ja sitoutumista. Virtautettu tahtiaikataulu on yksi ratkaisu tähän.

Tavoitteena hankkeessa oli myös parantaa ulkomaalaistaustaisten ja naisten työnteon edellytyksiä, koska hyvin suunniteltu työmaa helpottaa myös tavallisesti fyysisesti miehiä heikompien naisten ja suomea heikosti hallitsevien työtä. Työmailla oli etenkin venäläis- ja virolaistaustaisia työntekijöitä runsaasti, eikä esimerkiksi työhyvinvointikyselyssä tullut eroa kansallisuuksien välillä.

VIESTINTÄ JA YHTEISTYÖ

Hanke viesti tuloksistaan alan medioissa, omalla www-sivullaan www.tts.fi/raksavirtaa, sekä sosiaalisessa mediassa. Ohjausryhmä otti aktiivisesti osaa hankkeen toteutukseen. Verkostoyhteistyö rakennusalan eri toimijoiden, kuten rakennusalan neuvottelukunnat, välillä tuki hyvin hanketta. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Helsingissä 27.11.2019 ja keräsi noin 40 osallistujaa.

HANKKEEN TOIMINNAN JATKAMINEN JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN

Hankkeen tavoitteita tukeva työ jatkuu hankkeen jälkeenkin. Työtä jatketaan mm. Constin muilla työmailla, muissa yrityksissä sekä uusissa tutkimushankkeissa. Koulutusmateriaalia ja myös tieteellisiä artikkeleja (Kimmo Keskiniva) aiheesta julkaistaan vielä 2020 puolella. Tahtituotanto-opas ”Tahtituotannon suunnittelu ja työmaan johtaminen korjaushankkeissa” tulee olemaan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja aiheesta.

Tahtituotannon näkökulmasta on vielä runsaasti kehitettävää liittyen mm. tuotannonsuunnitteluprosessiin, aliurakkasopimusmalleihin, päivittäisjohtamisen toteuttamiseen, tuotantomallin entistä tunnollisempaan ja rohkeampaan noudattamiseen, logistiikkaan sekä tuotannon valvonnan ja tilannekuvan esittämisen digitalisointiin. Uuden tuotantomallin kokeileminen havainnollisti, millaisia haasteita rakennustuotantoon ja uuden tuotantomallin implementointiin liittyy tänä päivänä. Näitä haasteita pyritään ratkaisemaan tulevaisuudessa tutkimuksen ja tulevien rakennushankkeiden avulla.