Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20861

Hankkeen nimi: Kokemus kohottaa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 19.12.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Balanssi ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1567859-4

Jakeluosoite: Valtakatu 16 B

Puhelinnumero: +358408243305

Postinumero: 96200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.balanssia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SAVILAHTI TERHI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.savilahti(at)balanssia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408243305

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja laajentaa Balanssi ry:n kokemusasiantuntijatoimintaa sekä siihen liittyvää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Balanssi ry on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tarkoituksena on parantaa mielenterveyden ongelmia kohdanneiden henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuutta ja oikeuksien toteutumista sekä tehdä ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja pyrkiä vähentämään ennakkoluuloja mielenterveysasioita kohtaan. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiselle on selkeä tarve ja yhteiskunnallinenkin tilaus, mutta olemassa olevat resurssit Balanssi ry:llä eivät mahdollista toiminnan ja uusien toimintamallien kehittämistä eikä laajentamista.

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen hankkeessa sisältyy kokemusasiantuntijoiden ja sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön yhteisen koulutuksen kehittämistä ja kokemusasiantuntijuuden ja kokemuksellisen tiedon tuomista mukaan psykiatrisen potilaan hoitoon ja kuntoutukseen. Hankkeen aikana on myös tarkoitus vahvistaa mielenterveyden ongelmia kohdanneiden henkilöiden asemaa ja osallisuutta sekä tehdä ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Ennaltaehkäisevää työtä on tarkoitus toteuttaa muokkaamalla mielenterveyteen liittyviä asenteita positiivisempaan suuntaan levittämällä tietoa kokemusasiantuntijuudesta ja yleisesti mielenterveydestä erilaisissa tapahtumissa ja kaikille avoimissa koulutustilaisuuksissa. Lapissa kokemusasiantuntijatoiminnan erityisinä haasteina ovat pitkät etäisyydet ja pieni väestöpohja. Muun muassa näiden haasteiden vuoksi Lapissa on kehitetty videovälitteistä kokemusasiantuntijatoimintaa jo olemassa olevien kokemusasiantuntijatoimintojen rinnalle. Hankkeen myötä tätä valtakunnallisestikin uutta mallia on tarkoitus ottaa käyttöön ja vakiinnuttaa osaksi Lapin mielenterveysongelmaisten tukiverkkoa.

Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue on kehittänyt psykiatrista hoitotahtoa yhteistyössä Balanssi ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Psykiatrisen hoitotahdon tarkoituksena on mm. vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta tehdä omaa elämäänsä ja hoitoansa koskevia valintoja ja päätöksiä sekä toteuttaa niitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös henkilön toivomusten ja mielipiteiden kunnioittamista. Psykiatrinen hoitotahto siis tukee henkilön itsemääräämisoikeutta, koska terveydenhuollon ammattihenkilöstön on kunnoitettava henkilön hoitotahdossa ilmaisemaa tahtoa. Kokemusasiantuntijatoiminnassa itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja asiakkaan / potilaan aseman vahvistaminen on keskiössä. Tästä johtuen osana kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämishanketta psykiatrisesta hoitotahdosta on tarkoitus tiedottaa laajemmin Lapin alueen väestölle sekä järjestää mahdollisuuksia psykiatrisen hoitotahdon laatimiseen hankkeen eri tilaisuuksien yhteydessä.

Hanke toteutetaan järjestön (Balanssi ry.) ja julkisen tahon (sairaanhoitopiiri/kunta) yhteistyönä ja se luo siltäkin osin uusia toimintatapoja koko Lapin alueelle ja valtakunnallisesti.

Hankkeen tavoitteet:
1. Koulutuksen, tuen ja ohjauksen järjestäminen jo toimiville kokemusasiantuntijoille
2. Tiedotuksen järjestäminen uusien kokemusasiantuntijoiden rekrytoimiseksi. Perehdytyksen ja koulutuksen järjestäminen uusille kokemusasiantuntijoille.
3. Kokemustiedon hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä
a. Kokemusasiantuntijatoiminnan merkityksen avaaminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille
b. Kokemusasiantuntijoiden ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten erilaisten yhteistyömallien kehittäminen
c. Mielenterveyden ongelmia kohdanneiden henkilöiden ja heidän läheistensä aseman vahvistaminen
4. Mielenterveyteen liittyvien asenteiden muokkaaminen
a. Psykiatrisesta hoitotahdosta tiedotetaan eri yhteyksissä ja tapahtumissa ja kannustetaan ihmisiä prykiatrisen hoitotahdon tekemiseen.
b. Mielenterveyden ongelmia kohdanneiden ja heidän läheistensä stigmaa pyritään vähentämään tapahtumatoiminnan, tiedotuksen ja koulutuksen keinoin
5. Vertaistuen mahdollistaminen mielenterveyden ongelmia kohdanneille ja heidän läheisilleen
a. Vertaisryhmätoiminnan toteuttaminen sekä perinteisesti kasvotusten että virtuaalisesti suojatulla kuvapuhelinyhteydellä
b. Henkilökohtaisen vertaistuen toteuttaminen virtuaalisesti suojatulla kuvapuhelinyhteydellä

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat jo toimivat ja uudet kokemusasiantuntijat, mielenterveyden ongelmia kohdanneet henkilöt ja heidän läheisensä.

Kohderyhmänä ovat myös Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikan työntekijät ja muut Rovaniemen ja Lapin alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka ovat halukkaita hyödyntämään kokemuksellista tietoa omassa työssään ja kehittämistoiminnassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat Lapin sairaanhoitpiirin psykiatrian klinikan potilaat, jotka hyötyvät hoitoprosessien kehittymisestä asiakaslähtöisempään suuntaan sekä muut mielenterveyden ongelmia kohdanneet ja heidän läheisensä, koska hanke pyrkii vaikuttamaan asenteisiin mielenterveysasioita kohtaan ja yleisestikin mielenterveyspalvelujen kehittämiseen asiakaslähtöisempään suuntaan.

Lisäksi kohderyhmänä ovat mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneet kansalaiset Lapissa hankkeen eri koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 120 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 119 013

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 143 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 143 073

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin

Kunnat: Ranua, Savukoski, Kolari, Pello, Posio, Salla, Pelkosenniemi, Kittilä, Muonio, Rovaniemi, Inari, Enontekiö, Sodankylä, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 135

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Eri tutkimukset osoittavat, Pohjois-Suomessa voidaan muuta Suomea huonommin. Työttömyys ja köyhyys koskettavat useampia kuin Suomessa keskimäärin. Mielenterveyden häiriöiden osuus sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä on merkittävä. Pohjois-Suomen alueella mielenterveyteen liittyvien käyntien määrä perusterveydenhuollossa on kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Mielenterveyden ongelmista masennus, ahdistuneisuus- ja syömishäiriöt ovat naisilla yleisempiä kun taas miehillä on korkeampi kynnys avun hakemiseen. Hankkeessa on tehty toimintaympäristöanalyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan Suvaus-koneella. Tuloksen perusteella hanke edistää naisten ja miesten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään ottamalla sukupuolinäkökulma huomioon hankkeen eri toiminnoissa niiltä osin kuin se on tarpeellista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistämionen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke ei vaikuta luonnonvarojen käytön kestävyyteen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei vaikuta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei vaikuta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei vaikuta pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei vaikuta Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Jätteet lajitellaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkkeella ei ole vaikutusta näihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeessa hyödynnetään paikallisia palveluja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeessa kehitetään hoitoprosesseja asiakaslähtöisempään suuntaan
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeessa edistetään verkkovälitteisen tuen mahdollisuuksia ja tältä osin vähennetään liikkumista
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen toiminta tähtää mielenterveyden ongelmia kohdanneiden henkilöiden ja heidän läheistensä tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen toiminta tähtää yhdenvertaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja laajentaa Balanssi ry:n kokemusasiantuntijatoimintaa koko Lapin alueella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli vaikuttaa mielenterveyttä koskeviin asenteisiin sekä lisätä vertaistuen mahdollisuuksia etäyhteyden avulla. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen kuului jo toimivien sekä uusien kokemusasiantuntijatoiminnasta kiinnostuneiden sekä ammattihenkilöiden koulutusta. Kokemusasiantuntijatoiminnan ja ammattilaisten koulutuksen avulla pyritään lisäämään kokemuksellisen tiedon merkitystä ja merkityksen ymmärrystä psykiatrisen sairaanhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kokemusasiantuntijat ovat tärkeässä roolissa hoidon kehittämisessä potilaan näkökulmasta paremmaksi ja potilaan tarpeita vastaavaksi. Lisäksi kokemusasiantuntijatoiminnalla on tärkeä merkitys vertaistuen mahdollistamisessa. Koulutetut kokemusasiantuntijat pääsevät vaikuttamaan niin yksittäisten potilaiden elämään toivoa herättäen ja selviytymisnäkökulmaa antaen kuin laajemmin hoidon ja yhteiskunnan asenteiden näkökulmasta ennakkoluuloja hälventäen. Hankkeessa vietiin eteenpäin psykiatrista hoitotahtoa ja toteutettiin kampanjoita stigman hälventämiseksi.


Hankkeen keskeisemmät tulokset ovat kokemusasiantuntijoiden välitystoiminnan hioutuminen jatkoa varten toimivaan muotoon. Kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut osaksi hoidon kehittämistä ja tehostamista Rovaniemellä ja askelia kokemusasiantuntijuuden laajamittaiseen hyödyntämiseen on saatu otettua myös muualla Lapissa. Oman haasteensa toiminnan vakiintumiseen koko Lapissa tekevät välimatkat ja mielenterveyttä koskevat ennakkoluulot. Tietoa kokemusasiantuntijuudesta ja kokemustiedon merkitystä on viety eteenpäin ja saatu yhteistyöverkosto tietoiseksi toiminnan merkityksestä. Lisääntyvät pyynnöt kertovat kokemusasiantuntijoiden tarpeesta ja merkityksestä ammattilaisten, opiskelijoiden sekä potilaiden tukena. Ennakkoluulojen hälventämiseksi hankkeessa järjestettiin lukuisia tilaisuuksia ja hanke osallistui verkoston tilaisuuksiin mielen hyvinvoinnin merkitystä tutuksi tuoden. Vertaistukitoiminnassa kokemusasiantuntijoiden rooli on korvaamaton. Hankkeessa parannettiin mielenterveyden häiriöitä kokeneiden osallisuutta ja tarjottiin mahdollisuuksia omien vahvuuksien etsimiseen ja vaikeuksien kääntämiseen voimaksi itsen ja toisten hyväksi.

Hankkeen tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin:
1. Jo toimiville kokemusasiantuntijoille järjestettiin tarpeita vastaavaa koulutusta, tukea ja ohjausta. Kokemusasiantuntijoille järjestettiin kuukausittain vertaistapaamisia sekä yksilöllistä tukea aina tarpeen mukaan. Kokemusasiantuntijoille ostettiin keväällä 2018 6 kertaa työnohjauspalvelua. Järjestetettiin lisäkoulutuksia toiveiden ja tarpeiden mukaan.
2. Järjestettiin tiedotustilaisuuksia kokemusasiantuntijakoulutuksesta julkisissa paikoissa (pääkirjastolla, yliopistolla, kahviloissa, kauppakeskuksissa) sekä tiedotettiin aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa alkavista koulutuksista. Uusille kokemusasiantuntijoille tarjottiin tukea kahden kesken työntekijän kanssa sekä järjestettiin tapaamisia ja koulutusta uusille ja vanhoille kokemusasiantuntijoille yhdessä. Näin uudet kokemusasiantuntijat saavat kuulla jo toimivien kokemuksia ja hahmottavat kokemusasiantuntijatoiminnan tehtäviä paremmin.
3. Kokemustiedon hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä
a) Avattiin kokemusasiantuntijatoimintaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille järjestämällä koulutusta. Hanke esittäytyi ammattilaisille tarkoitetuissa seminaareissa ja koulutuksissa Rovaniemellä, Sodankylässä ja Kemissä. Kokemusasiantuntijat olivat mukana ammattilaisten täydennyskoulutuksissa.
b) Kehitettiin kokemusasiantuntijoiden ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hyödyntävät kokemusasiantuntijoita toimintojen kehittämisessä. Hankkeessa on kehitetty vakiintuneita käytäntöjä yhteistyön toteuttamiseen. Esimerkiksi syksyn 2018 aikana on toteutettu kuukausittain kehittämispalavereja LSHP:n lääkärien ja hoitohenkilökunnan kanssa. Tätä jatketaan hankkeen jälkeen. Kokemusasiantuntijoita pyydetään myös mukaan erilaisiin kehittämispalavereihin sekä ammattilaisten täydennyskoulutuksiin. Lisäksi kokemusasiantuntijat ovat mukana Muurolan sairaalan kuntoutusjaksoilla vetämässä yhden päivän toimintoja yhdessä hoitajien kanssa.
c) Vahvistettiin mielenterveyden ongelmia kohdanneiden ja heidän läheistensä osallisuutta hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen tiedotustilaisuuksissa kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kokemusasiantuntijat toimivat asiakkaiden ja läheisten osallisuuden eteen oman kokemuksensa ja esimerkkinsä avulla.
4. Mielenterveyteen liittyvien asenteiden muokkaaminen
a) Psykiatrisesta hoitotahdosta tiedotettiin tapahtumissa ja järjestettiin tilaisuuksia, joissa psykiatrisen hoitotahdon voi täyttää ja saada tukea sen täyttämiseen. Hoitotahdosta tehtiin hankkeen loppuvaiheessa myös tiedotusvideo hoitohenkilökunnan työkaluksi asiakastyöhön sekä yleisesti tiedotukseen.
b) Mielenterveyden ongelmia kohdanneiden ja heidän läheistensä stigmaa pyrittiin vähentämään erilaisilla tapahtumilla (kauppakeskustempaukset), tiedotustilaisuuksissa sekä koulutusten avulla (ammattilaisten koulutukset, kokemuskouluttajat oppilaitoksissa).
5. Vertaistuen mahdollistaminen mielenterveyden ongelmia kohdanneille ja heidän läheisilleen
a) Toteutettiin syksyisin ja keväisin neljä eri vertaisryhmää, joista kolmeen oli mahdollista osallistua myös suojatulla kuvapuhelinyhteydellä.
b) Mahdollisuutta vertaistukeen tarjottiin myös etäpuhelinyhteydellä henkilökohtaisesti kokemusasiantuntijoiden kanssa.