Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20862

Hankkeen nimi: Osallistamisella hyvinvointia ja tuottavuutta työelämään (OVET)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 0406308571

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuulikki Keskitalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuulikki.keskitalo(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444780290

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin yliopisto, 0292800-5
Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy, 2553600-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osallistamisella hyvinvointia ja tuottavuutta työelämään (OVET) -hankkeen päätavoitteena on edistää ns. matalapalkka-alojen (kaupan-, siivous- ja ravitsemisalat) työntekijöiden osallisuutta ja työhyvinvointia sekä tämän myötä alojen tuottavuutta. Lisäksi tavoitteena on lisätä ko. aloihin kohdistuvaa arvostusta työntekijä-, työnantaja-, organisaatio- ja yhteiskuntatasoilla ja vahvistaa moninaisuuden (ml. monikulttuurisuus) näkemistä voimavarana alojen yritysten toiminnan kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan matalapalkka-alojen työhyvinvointia ja tuottavuutta edistävä toimintamalli sekä käytännöllisiä työkaluja ja menetelmiä kansallisesti hyödynnettäväksi eri tahoille.

Hanke toteutetaan Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n välisenä yhteistyönä. Hankkeeseen osallistuu noin 30 mikro- ja pienyritystä Pohjois-Suomen ja Kainuun alueilta. Sekä mukana olevien yritysten henkilöstö että johto osallistetaan hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan hanketoimijoiden yhteistyönä Rovaniemellä, Meri-Lapissa ja Kainuussa. Toimenpiteet ovat 1) yritysten työhyvinvoinnin tilaa koskevat kartoitukset ja kehittämissuunnitelmat, 2) hankkeessa mukana oleville yrityksille suunnatut yhteiset esimiestyöpajat, 3) yrityksissä toteutettavat työpajat ja yritysten konsultointi, 4) hyvien käytäntöjen toimintamallin muodostaminen sekä 5) hankkeen teemoja koskevat, tietoa ja tuloksia levittävät avoimet seminaarit (hankkeen väli- ja loppuseminaari).

Hanke tuottaa seuraavat tulokset:
1) Henkilöstön osallisuus ja omaan työhön kohdistuvat vaikuttamismahdollisuudet ja hallinnan kokemukset ovat lisääntyneet. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen ovat edistyneet sekä henkilöstön että johdon keskuudessa. Toiminta työpaikoilla on koko henkilöstön osalta aiempaa tavoitteellisempaa ja motivoituneempaa. Näin on luotu perusta työn tuottavuuden kasvulle aloilla.
2) Henkilöstön ammattiylpeys ja oman työn arvostaminen on kehittynyt. Työyhteisön jokaisen työntekijän työpanosta arvostetaan koko työyhteisön taholta ja työn sisältöihin kohdistetaan jatkuva yhdessä kehittämisen tavoite. Tämän myötä ns. matalapalkka-alojen vetovoimaisuuden lisääntyminen on päässyt myös yhteiskunnallisesti alkuun.
3) Naisvaltaisten matalapalkka-alojen työntekijöiden erilaiset taustat ja osaaminen nähdään yritysten uutena voimavarana. Työyhteisöt ovat kiinnostuneita ja halukkaita oppimaan ja hyödyntämään uusia toimintatapoja esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilta työntekijöiltä. Näin hanke edistää kulttuurien ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
4) Hankkeen aikana on tuotettu siinä toteutettuihin toimenpiteisiin perustuva toimintamalli sekä käytännöllisiä työkaluja ja menetelmiä kansallisesti hyödynnettäväksi eri tahoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat ns. matalapalkka-alojen

•yritysten henkilöstö ja johto (ml. yrittäjät): työhyvinvoinnin, osaamisen, osallisuuden, luottamuksen, yhteistyön, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistyminen

•mikro- ja pk-yritykset: työhyvinvoinnin, työn tuottavuuden ja osaamisen lisääntyminen sekä aloihin kohdistuvan arvostuksen ja tämän myötä niiden vetovoimaisuuden lisääntyminen

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat

•potentiaaliset ns. matalapalkka-alojen työntekijät: työntekijöiden työllistymisen edistyminen (avoimien työpaikkojen ja työvoiman kohtaavuus) aloilla kehittyneestä työhyvinvoinnista ja sen myötä aiempaa paremmasta vetovoimaisuudesta johtuen

•alueet: 1) alueiden työllistymisen edistyminen (avoimien työpaikkojen ja työvoiman kohtaavuus) aloilla kehittyneestä työhyvinvoinnista ja sen myötä niihin kohdistuvan arvostuksen lisääntymisestä johtuen sekä 2) yritysten tuottavuuden lisääntyminen

•suomalainen yhteiskunta: työhyvinvoinnin kehittyminen, työn tuottavuuden lisääntyminen, työllisyyden (ml. ikääntyvät työntekijät) edistyminen, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistyminen

•varsinaiselle kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot, kuten erilaisten työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat: hankkeessa tuotetun hyvien käytäntöjen toimintamallin ja työkalujen hyödyntäminen

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 267 174

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 256 380

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 358 967

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 320 474

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Oulunkaaren, Torniolaakson, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Keminmaa, Ranua, Ristijärvi, Tornio, Salla, Simo, Suomussalmi, Pello, Savukoski, Posio, Ylitornio, Inari, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Muonio, Enontekiö, Kolari, Sodankylä, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kajaani, Vaala, Puolanka, Sotkamo, Kemijärvi, Hyrynsalmi, Kuhmo, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 38

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön sukupuolinäkökulman analysoinnissa on hyödynnetty olemassa olevia tilastoja ja tutkimuksia ns. matalapalkka-aloista. Hankkeella vastataan aiemmin tehtyihin arvioihin (esim. TEM: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen, Valtava -kehittämisohjelma 2015) sukupuolten tasa-arvon edistymistä mahdollistavista toimenpiteistä. Näin ollen 1) hankkeessa kohdennetaan toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvoa edistävään koulutukseen, viestintään ja verkostojen luomiseen, 2)hankkeessa kehitetään uusia sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä työkaluja, 3) hanke parantaa sukupuolensa vuoksi kaksinkertaista syrjintää kohtaavien erityisten ryhmien (mm. etniset ryhmät ja ikääntyvät)tilannetta segregoituneilla työmarkkinoilla ja 4) hanke edistää sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvonäkökulman huomioimista esim. rekrytoinnista vastaavien tahojen toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
OVET -hankkeessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisvelvoite tuottamalla hyviä käytäntöjä koskeva toimintamalli, joka edesauttaa naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla koettua työhyvinvointia sekä työn tuottavuutta. Hankkeessa sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen toimintaan ja siinä edistetään aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa. Lisäksi toiminnoissa otetaan huomioon se, miten kukin asia koskee naisia ja miehiä, eli kiinnitetään huomiota toimintojen sukupuolinäkökulmaan (STM 2016). Edelleen hankkeen ohjausryhmään kutsutaan miehiä ja naisia eri organisaatioista. Myös hankkeen toteuttajat edustavat molempia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on ns. matalapalkka-alojen henkilöstön osallisuuden ja työhyvinvoinnin (ml. ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo) edistäminen sekä tätä kautta yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Koska ko. alat ovat pääsääntöisesti naisvaltaisia aloja, edistetään hankkeella myös sukupuolten välistä tasa-arvoa vaikka se ei päätavoite olekaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Lapin Luotsin (2016) mukaan Lapissa elinkeinorakenteen muutokset ovat olleet suuria. Jatkossa uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Kasvavia aloja Lapissa ovat kaivos- ja teollisuustoimialat sekä palvelut. Jälkimmäiset kuuluvat laajalti ns. matalapalkka-aloihin. Edistämällä hankkeella näiden alojen hyvinvointia, tuottavuutta ja arvostusta, edistetään samalla niiden vetovoimaisuutta ja varmistetaan samalla alojen jatkuvuutta paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen näkökulmasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 5
Hankkeessa tuotetaan toimintamalli, johon kootaan hankkeen aikana hyviksi käytännöiksi ja työkaluiksi osoittautuneet toimintatavat yhteen alojen osallisuutta, työhyvinvointia, tuottavuutta ja vetovoimaisuutta vahvistaviksi kehittämistyökaluiksi. Nämä työkalut tulevat yrityssektorilla myöhemmin hyödynnettävissä oleviksi työkaluiksi.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Hankkeessa järjestettävien esimiestyöpajojen ja seminaarien osuuksia esitetään kohderyhmille myös etäyhteyksien avulla Pohjois-Suomesta Kainuuseen tai päinvastoin. Kyseiset järjestelyt vähentävät liikkumista paikasta toiseen pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa ja Kainuussa. Lisäksi ne mahdollistavat myös sellaisten henkilöiden osallistumisen hankkeen toimintoihin, joiden olisi syystä tai toisesta mahdotonta matkustaa hankkeen tilaisuuksiin sovittuna aikana.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
OVET-hankkeen lähtökohtana on ajatus osallisuuden, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden vahvasta liitoksesta: osallisuuden ja työhyvinvoinnin puutteet ilmenevät esimerkiksi sairauspoissaoloina ja ennenaikaisina eläköitymisinä. Toisaalta hyvinvoivat työntekijät tekevät työtä tehokkaasti ja laadukkaasti. Hankkeessa ns. matalapalkka-alojen henkilöstön työhyvinvointia edistetään toimepiteillä, joissa hyödynnetään mm. Lean-filosofian perusideaa, eli työelämän jatkuvaa parantamista ja työntekijöiden arvostamista. Hankkeessa yrityksille tehtävän henkilöstön osallisuuden ja työhyvinvoinnin tilaa koskeva kartoitus tuo esille niitä koskevat kehittämistarpeet. Kartoituksen pohjalta yrityksille rakennetaan suunnitelma työhyvinvoinnin edistämiseksi, eli suunnitellaan, mihin hankkeen toimenpiteisiin yrityksen esimiestaso, johto ja henkilöstön osallistuvat. Näin hankeen toiminnoilla edistetään tarvelähtöisesti ja konkreettisesti hankkeessa mukana olevien yritysten henkilöstön olemassa olevaa ja tulevaa työhyvinvointia. Hankkeessa toteutettavan toimintamallin hyödyntämisen myötä työhyvinvoinnin edistäminen mahdollistuu myös muissa kuin hankkeen toiminnassa mukana olevissa yrityksissä.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty kohdassa 13.1.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Monet ns. matalapalkka-alat ovat aloja, jotka kannattelevat yhteiskuntaa. Esimerkiksi kaupan ala on suurin työllistäjä Suomessa. Tästä huolimatta niiden arvostus suomalaisessa yhteiskunnassa on vähäistä. Tätä todentaa selvästi matalapalkkaisten alojen ja niiden työvoiman kohtaamattomuus. OVET-hankkeen toimenpiteillä edistetään ns. matalapalkka-aloihin kohdistuvaa arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa ko. aloilla työskentelevien henkilöiden työhyvinvoinnin edistymiskokemusten myötä. Lisäksi hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, kun sen aikana toteutettavat toimenpiteet edistävät naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla ikääntyneiden sekä maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työhyvinvointia.
Kulttuuriympäristö 9 7
Hankkeella edistetään näkemystä, jonka mukaan maahanmuuttajien tausta ja osaaminen nähdään yritysten uutena voimavarana. Lisäksi edistetään matalapalkka-alojen johtamiskulttuurin muuttumista aiempaa paremmin moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta tukevaksi toimintakulttuuriksi.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Osallistamisella hyvinvointia ja tuottavuutta työelämään (OVET) -hankkeen päätavoitteena on ollut edistää ns. matalapalkka-alojen (kaupan-, siivous- ja ravitsemisalat) työntekijöiden osallisuutta ja työhyvinvointia sekä tämän myötä alojen tuottavuutta. Lisäksi tavoitteena on ollut lisätä ko. aloihin kohdistuvaa arvostusta työntekijä-, työnantaja-, organisaatio- ja yhteiskuntatasoilla ja vahvistaa moninaisuuden (ml. monikulttuurisuus) näkemistä voimavarana alojen yritysten toiminnan kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa on tuotettu matalapalkka-alojen työhyvinvointia ja tuottavuutta edistävä toimintamalli sekä käytännöllisiä, osallistavia työkaluja ja menetelmiä kansallisesti hyödynnettäväksi eri tahoille.

Hanke on toteutunut Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun välisenä yhteistyönä. Hankkeeseen osallistui kaiken kaikkiaan noin 38 mikro- ja pk-yritystä Pohjois-Suomen ja Kainuun alueilta. Hankkeen yritysten johto, esimiehet ja henkilöstö on osallistettu mukaan hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen toimenpiteet on toteutettu hanketoimijoiden yhteistyönä Rovaniemellä, Meri-Lapissa ja Kainuussa.

OVET-hankkeen toimenpiteitä olivat:

1) yritysten työhyvinvoinnin tilaa koskevat kartoitukset ja kehittämissuunnitelmat,
2) hankkeessa mukana oleville yrityksille suunnatut yhteiset esimiestyöpajat,
3) yrityksissä toteutettavat työpajat, yritysten konsultointi ja sparraus,
4) hyvien käytäntöjen toimintamallin muodostaminen
5) hankkeen teemoja koskevat, tietoa ja tuloksia levittävät avoimet seminaari (hankkeen väli- ja loppuseminaari) sekä hankkeen blogi sekä Facebook-sivut ja julkaisut.

Hanke on tuottanut seuraavia tuloksia:

1. Hanke on edistänyt henkilöstön osallisuutta ja omaan työhön kohdistuvia vaikuttamis-mahdollisuuksia sekä hallinnan kokemuksia työpaikoilla. Toimenpiteiden ansiosta voimme olettaa, että työhyvinvointi ja työssä viihtyminen ovat parantuneet sekä henkilöstön että johdon keskuudessa. Toiminnasta on myös hankkeen myötä tullut tavoitteellisempaa ja motivoituneempaa osassa työpaikkoja. Hanke on luonut perustaa työn tuottavuuden kasvulle matalapalkka-aloilla.

2. Hanke on myös edistänyt henkilöstön ammattiylpeyttä ja oman työn arvostuksen kokemuksia. Hanke on edesauttanut yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotojen syntymistä työpaikoilla, joiden johdosta jokaisen työntekijän työpanosta arvostetaan koko työyhteisön taholta ja töiden sisältöjä kehitetään yhdessä. Tämän myötä voidaan siis olettaa, että ns. matalapalkka-alojen vetovoimaisuus ja arvostus ovat lisääntyneet hankkeen alusta.

3. Hanke on panostanut myös monimuotoisuuden edistämiseen työpaikoilla. Monimuotoisuuden edistämisen johdosta naisvaltaisten matalapalkka-alojen työntekijöiden erilaiset taustat ja osaaminen nähdään yritysten uutena voimavarana. Hankkeessa on tuotu esille moninaisuus myös tuottavuuden mahdollistajana.

4. Hankkeen aikana tuotettiin osallisuutta ja työhyvinvointia tukeva toimintamalli sekä käytännöllisiä työkaluja ja menetelmiä hankeyrityksille sekä kansallisesti hyödynnettäväksi eri tahoille. Toimintamalli sekä käytännölliset työkalut ja menetelmät löytyvät OVET-hankkeen julkaisusta.

5. Hanke on edistänyt myös tietoisuutta itsensä johtamisesta ja itseohjautuvuudesta yrityksissä. Yrittäjät kokevat, että kokeneella henkilöstöllä olisi enemmän annettavaa yrityksen kehittämiseen ja toimintaan. Hankkeen aikana toteutettujen työpajojen kautta yrittäjät ovat saaneet lisää osaamista työntekijöiden itseohjautumisen kehittämiseen. Tärkeää on ollut myös yhdessä toisten yrittäjien kanssa keskustella, kehittää ja työstää ajatuksia eteenpäin. Käytännössä tämä näkyy yrityksissä uusina käytänteinä, kuten esimerkiksi viikkopalavereina ja vastuun antamisena työntekijöille.