Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20864

Hankkeen nimi: OMAN ELÄMÄN NAINEN - Vammaisten naisten työelämänvalmiuksien parantaminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Varsinais-Suomen Erityshuoltopiirin kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0136167-6

Jakeluosoite: Myllyojantie 2

Puhelinnumero: 0400 929 220

Postinumero: 21520

Postitoimipaikka: Naskarla

WWW-osoite: http://www.kto-vs.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jokinen Elina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.jokinen(at)kto-vs.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405132716

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kehitysvammaliitto, 0116608-8
Autismisäätiö, 1569797-1
Turun Ammattikorkeakoulu, 2528160-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

OMAN ELÄMÄN NAINEN – Vammaisten naisten työelämävalmiuksien parantaminen on KTO:n suunnittelema hanke, jonka tärkeimpänä tavoitteena on kehittää työpajamalli vammaisten naisten työelämävalmiuksien edistämistä varten. Tarkoituksena on torjua vammaisten naisten syrjäytymistä ja edistää heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Hanke on aikataulutettu vuosiksi 2017–2019.
Hankkeen kohderyhmänä ovat vammaiset naiset, joilla on oppimisen, ymmärtämisen, kommunikoinnin ja mielenterveyden pulmia, jotka ilmenevät muun muassa käyttäytymisen haasteina. Kohderyhmään kuuluviin henkilöihin viitataan jäljempänä termillä vammaiset naiset. Hankkeen toisena kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan, opetusalan ja TE-palveluiden ammattihenkilöstö, joka saa työpajamallista käyttöönsä uuden palvelumuodon, jonka avulla voidaan lisätä vammaisten naisten työelämävalmiuksien vahvistamisessa ja tukemisessa tarvittavaa osaamista. KTO on valmistellut hanketta yhdessä eri organisaatioiden kanssa. Mukana on kaupunkeja, kuntayhtymiä, yksityisiä palveluntuottajia, ammattikorkeakoulu ja järjestöedustajia. Vammaisten naisten työelämävalmiuksia edistävän työpajamallin kehittäminen toteutetaan siten, että hankekumppanit järjestävät kukin omalla alueellaan (Varsinais-Suomi ja Uusimaa) työpajaryhmän, joiden vetäjinä ovat projektin suunnittelijat ja hankekumppanin osoittama työpari. Työpajaryhmissä vammaiset naiset eli kokemusasiantuntijat ovat keskeisimpiä toimijoita. Kokemusasiantuntijat kehittävät työpajamallin yhdessä ammattilaisten kanssa. Vertaistukitoiminnan avulla kehitetään vammaisten naisten itsearvostusta ja työelämävalmiuksia. Työelämävalmiuksiin kuuluvat mm. sosiaaliset taidot, sosiaalisen median käyttö sekä suunnittelu- ja organisointitaidot. Hankkeen lopussa työpajamallin toteuttamisesta laaditaan käsikirja, joka toimii oppaana työpajatoiminnan käynnistämisessä.
Hankkeen tuloksena on yksilötasolla työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja yleisellä tasolla vammaisten tyttöjen ja naisten entistä tasa-arvoisempi asema sekä työelämävalmiuksien edistämiseen kehitetty toimintamalli. Työpajamalli on monistettavissa muidenkin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden voimavarojen vahvistamiseen. Työpajamallin kehittämisen lisäksi hankkeen aikana tuotetaan tietoa työpajamallin vaikuttavuudesta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on vammaiset naiset, joiden osallisuus työpajamallin kehittämisessä on olennainen osa hanketta. Ammattihenkilöstö on hankkeen toinen varsinainen kohderyhmä. Heille hanke tuottaa uuden palvelumallin, jonka avulla voidaan tukea, valmentaa voimaannuttaen vammaisia naisia elämänhallinnan kautta työelämänvalmiuksiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat tavalliset kansalaiset, jotka saavat tietoa vammaisten naisten haasteista ja niiden ratkaisukeinoista. Sosiaalisen median ja julkisten tiedotusvälineiden mm. lehtiartikkelien avulla pystytään levittämään tietoa, miten elämänhallinnan ongelmat voivat estää työelämänvalmiuksien hyödyntämisen ja syrjäytymisvaara kasvaa. Yleinen tietoisuus lisääntyy, kun vammaisten naisten haastava tilanne nousee hankkeen myötä esiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 251 007

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 241 855

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 324 995

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 313 145

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Helsingin, Turun

Kunnat: Turku, Espoo, Paimio, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 107

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke perustuu tutkittuun tietoon vammaisten naisten moninkertaisesta riskistä joutua hyväksikäytetyksi monin eri tavoin ja näin heikentävän heidän työelämänvalmiuksiaan. Samalla syrjäytymisen ja köyhyyden riski kasvaa, koska elämänhallinnantaidot ovat puutteelliset ja niihin ei toimintaympäristössä ole valmiuksia puuttua tai tukea tarpeeksi
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on vahvasti esillä, jotta myös vammaiset naiset voivat olla tasavertaisempia muiden joukossa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Vammaisten naisten elämänhallinnan taitojen parantaminen, tukeminen ja voimaannuttaminen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toimenpiteiden merkitys luonnonvaroihin on neutraali. Hanke ei uhkaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen riskeihin tai niiden vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet -1 -2
Hankkeen tavoitteena on käyttää sähköisiä viestintämuotoja mahdollisimman paljon, kuten lync-yhteyksiä ja julkisia liikennevälineitä yhteisissä tapaamisissa. Hankkeen lopputuotoksena syntyvä julkaisu on sähköinen erittäin laajaan levikkiin ja painotuote tapaamisissa tapahtuvaan tiedon levittämiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen viestintä ja yhteydenpito toteutuu mahdollisimman paljon sähköisen viestinnän puitteissa, joten hiilijalanjälki on näin neutraali.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hankkeessa on mahdollista saada vammainen nainen työllistymään ja näin omalta osaltaan olemaan yksi tekijä paikallisen elinkeinorakenteen rattaissa. Paikallisesti voidaan osatyökyisen henkilön osaamista hyödyntää palveluiden tuotannossa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Vammaisten naisten työpajamalli on tavoitteena kehittää monistettavaksi toimintamalliksi osaksi palveluita. Välittömänä vaikutuksena palvelulla voidaan työllistää tai tukea työssäpysymistä ja välillisesti voidaan palvelulla ennaltaehkäistä ja valmentaa työllistymiseen sekä estää syrjäytymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeessa on paikallisia työryhmiä, joissa työskentelevä henkilö on yhteistyössä projektitiimin kanssa. Yhteistyö pyritään pitämään tiiviinä esimerkiksi lync-palaverein ja sähköpostein sekä muiden energiatehokkaiden yhteydenpitovälineiden kautta. Yhteisiin tapaamisiin pyritään kulkemaan julkisilla liikennevälineillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella pyritään edistämään vammaisten naisten hyvinvointia välittömästi ja samalla hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy välillisesti vammaisten naisten lähiympäristössä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke pureutuu nimenomaan vammaisten naisten tasa-arvon toteutumiseen,jossa heidän moninkertaisen hyväksikäytön riskejä pyritään pienentämään, syrjäytymistä estämään ja köyhyyttä ennaltaehkäisemään. Välillisesti hanke tuo tietoa vammaisiin naisiin kohdistuvasta hyväksikäytön uhasta sekä siitä johtuvista tasa-arvon eroista, joihin ammattihenkilöstö hankkeesta syntyvällä palvelumuodolla voi vaikuttaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen tavoitteena vammaisten naisten tasavertaisuuden vahvistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Vammaisuus on kulttuuri, jossa edustajat on nähty avun ja hoidon kohteena pitkään. Nyt vammaisalalla on kulttuurimuutos meneillään ja vammaiset nähdään osallisina valtaväestöä ja heidän voimavarojaan on otettava käyttöön. Vammaiset naiset tarvitsevat tukea oman syrjäytymisensä ehkäisyyn ja elämänhallintaan, jotta työllistyminen ja työssä pysyminen olisi mahdollista.
Kulttuuriympäristö 10 9
Elämänhallinnan ja työllistymisen parantumisen myötä vammaisilla naisilla on mahdollisuus myös itsenäisempään asumiseen ja tämä vaikuttaa esimerkiksi rakennuskantaan. Asuntojen pitäisi olla esteettömiä ja turvallisia myös siten, että vammaisten naisten hyväksikäytön mahdollisuudet pienentyisivät.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella on neutraali vaikutusympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KTO – Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen hallinnoima Oman elämän nainen -hanke toteutettiin vuosien 2017–2019 aikana yhdessä Turun ammattikorkeakoulun, Autismisäätiön ja Kehitysvammaliiton kanssa. Hankkeen keskeisiä toimijoita olivat kokemusasiantuntijat, jotka osallistuivat kehittämistyöhön yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa koko hankkeen toteutuksen ajan.

Oman elämän nainen -hankkeen tarkoituksena oli torjua vammaisten naisten syrjäytymistä ja edistää heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Hanke ei pyrkinyt suoranaisesti työllistämään kohderyhmän henkilöitä vaan keskittyi työelämässä vaadittavien taitojen edistämiseen, jotta tulevaisuudessa työllistyminen olisi mahdollista.

Hankkeessa kehitettiin työelämävalmiuksien edistämiseksi Matkalla työelämään -työpajamalli, joka koostuu neljästä suunnittelupajasta ja kymmenestä työpajasta. Työpajojen sisältö rakentuu suunnittelupajoissa esille nousseiden yksilöllisten tavoitteiden ohjaamana. Työpajamalli on mahdollista toteuttaa ryhmämuotoisen työpajatoiminnan lisäksi myös yksilöpajana. Monistettavasta työpajamallista hyötyy erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö, joka haluaa kehittää omia työelämävalmiuksiaan ja pohtia osallistumistaan työelämään sen eri muodoissa. Malli rakentui kokemusasiantuntijoiden esille nostamista asioista.

Hankkeessa tuotettiin Matkalla työelämään -käsikirja työpajatoiminnan käynnistämiseksi sekä Ammattikortit ja Työelämävalmiuskortit työpajoissa hyödynnettäviksi. Käsikirjassa on työpajamallin teoreettisen viitekehyksen lisäksi ohjeet neljän suunnittelupajan ohjaamiseen sekä yli 100 työpajoissa hyödynnettävää tehtävää. Käsikirja julkaistiin hankkeen kotisivuilla (www.omanelamannainen.fi). Hankkeessa keskityttiin 17 työelämävalmiuteen, joihin liittyen hankkeen aikana julkaistiin Tehtäväpankki (www.oen.fi). Tehtäväpankkiin koottiin käsikirjasta työelämävalmiuksia tukevia tehtäviä ja harjoituksia itsenäisesti tehtäväksi ja tulostettavaksi. Tehtäväpankki rakennettiin niin, että se on hyödynnettävissä sekä tietokoneen että mobiililaitteen kautta. Saavutettavuuden lisäämiseksi sisältö on mahdollista myös kuunnella. Kaiken kaikkiaan yli 30 kokemusasiantuntijaa osallistui kehittämistyöhön.

Seminaarien, artikkeleiden ja muiden julkaisujen avulla ammattihenkilöstölle esiteltiin uusi palvelumuoto, jonka avulla voidaan lisätä osaamista ja ymmärrystä vammaisten naisten työelämävalmiuksien vahvistamiseksi. Hankkeeseen liittyi myös opinnäytetöitä. Viimeisen toimintavuoden aikana julkaistiin videot kehitetystä työpajamallista sekä GAS -tavoitteen asettamisesta ja jalkauduttiin yksiköihin.