|
|
|
Hankekoodi: S20865
Hankkeen nimi: Satakunto
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Porin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0137323-9
Jakeluosoite: PL 121
Puhelinnumero: 026211100
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.satasote.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NIEMI MARI TIINA HELENA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Satasoten palvelurakennetyöryhmän sihteeri, SATSHP:n hanketoiminnan päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.niemi(at)satasairaala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447077795
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan integraatiota tavoitteleva sote- uudistus on parhaillaan käynnissä. Satakunnassa valmistellaan maakuntatasolla Satasotea. Kuntoutuksen kehittämiseksi Satakunnassa on päätetty käynnistää Satakunto – hanke. Hankkeen tarkoituksena on yhtenäistää kuntoutuskäytäntöjä ja parantaa palveluiden saatavuutta niin, että kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus lisääntyy.
Kohderyhmät
Kohderyhmänä ovat paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävät työikäiset henkilöt, joilla työkyky on alentunut tai vaara on ilmeinen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat varsinaisena kohderyhmänä.
Tavoitteet
Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen. Toisena tavoitteena on rakentaa olemassa olevista rakenteista yhtenäinen, katkeamaton näyttöön perustuva kuntoutusjärjestelmä. Hankkeessa luodaan toimintamallit, joilla palveluja tarvitsevan kansalaisen tarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti. Jo varhaisessa vaiheessa halutaan tunnistaa palvelutarve ja estää palvelutarpeen kroonistuminen (esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys, sairastelu tai muu osattomuus). Asiakkaan saamat palvelut perustuvat yksilölliseen tarpeeseen. Palvelut toteutetaan niin, että asiakkaan osallisuus lisääntyy. Kuntoutuspalveluista rakennetaan sujuva polku, jota asiakas kulkee asettamansa tavoitteen mukaisesti.
Toteutuksen toimenpiteet
Koko Satakunnan alueelle rakennetaan verkosto, jossa jokaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä kaksi vastuuhenkilöä hanketyöntekijöiden johdolla seuraavat asiakkaan etenemistä, ennakoivat ja puuttuvat ongelmatilanteisiin. Asiakas saa tarvittaessa tukea monialaiselta työryhmältä. Tällaisia työryhmiä on olemassa, ja hankkeessa niitä perustetaan kattavasti koko Satakunnan alueelle.
Kehitettävät uudet tuotteet
Hankkeessa otetaan käyttöön yhteinen mittaristo, jonka avulla asiakkaan palvelutarve voidaan määrittää, ja asiakas voi asettaa omat tavoitteensa. Olemassa olevista mittareista valitaan parhaimmat kohderyhmän palveluihin soveltuvat mittarit yhteiseen mittaristoon. Uusintamittauksilla seurataan asiakkaan etenemistä sekä toiminnan yleistä vaikuttavuutta. Mittaamiselle luodaan sähköinen alusta.
Arvioidut tulokset ja vaikutukset
Hankkeen tuloksena koko Satakunnan alueella on käytössä yhtenäiset, tasalaatuiset ja selkeät kuntoutuskäytännöt.
Yhtenäinen mittaaminen, arviointi, monialainen näyttöön perustuva kuntoutus ja selkeät rakenteet vähentävät päällekkäisyyttä, palvelujen käyttöä ja kustannuksia, parantavat kohderyhmän elämänlaatua ja elämänhallintaa. Selkeät toimintamallit parantavat myös työhyvinvointia.
Hankkeen varsinainen asiakaskohderyhmä on paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävät työelämän ulkopuolella erisyistä olevat työikäiset, myös osatyökykyiset ja työttömät, henkilöt - erityisesti siis he, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin.
Kohderyhmään kuuluvat henkilöt voivat valikoitua hankkeen toimenpiteisiin eri tahojen (kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, kolmas sektori, TE-palvelut, yritykset) kautta. Lähtökohtana on, ettei ko. henkilöillä ole kuntoutuspolustaan vastaavaa tahoa valmiina, vaan heidän kuntoutuspolulleen/ asiakasprosessilleen haetaan suuntaa ja jatkuvuutta verkostomaisella työskentelyllä, jonka kautta vastuutaho löytyy.
Osatyökykyisyyden syyt ovat erilaisia ja eri henkilöiden tilanteet yksilöllisiä. Osatyökykyisyys voi johtua vammaisuudesta, pitkäaikaissairaudesta, vakavasta sairaudesta tai muusta elämän kriisistä. Osatyökykyisyyttä on voinut aiheuttaa myös pitkään jatkunut työttömyys ja siihen liittyvä työ- ja toimintakyvyn aleneminen.
Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä ovat kuntoutuksesta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Satakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien sekä kolmannen sektorin organisaatioiden jokaisen työntekijän toiminnalla on vaikutusta asiakkaan kuntoutuspolun etenemiseen. Heidän osaamistaan on lisättävä, jotta yhteisesti sovitut toimintamallit jalkautuvat käytäntöön.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Satakunnan kunnat ja veronmaksajat, jotka hyötyvät paremmista palveluista ja sote-kulujen vähenemisestä. Välillisesti hankkeesta hyötyvät myös yritykset ja muut kuin varsinaisia kuntoutuspalveluja tuottavat kolmannen sektorin toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 313 950
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 293 150
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 692 771
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 459 256
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin
Kunnat: Pomarkku, Säkylä, Nakkila, Kankaanpää, Siikainen, Eura, Ulvila, Merikarvia, Pori, Rauma, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 265
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeessa tuetaan digitaalisten palvelujen käyttöä, joka vähentää ihmisten liikkumista paikasta toiseen. Hankkeen tavoite resurssien tehokkaasta käytöstä vähentää suoraan sekä välillisesti ihmisten, tiedon ja tavaroiden liikkumista ja käyttöä, sekä ongelmien vähenemisen kautta myös lisäresurssien tarvetta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus välillisesti liikkumisen tarpeen vähentymisen kautta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus välillisesti liikkumisen tarpeen vähentymisen kautta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus välillisesti liikkumisen tarpeen vähentymisen kautta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus välillisesti liikkumisen tarpeen vähentymisen kautta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Materiaalien taloudellista käyttöä tuetaan hankkeessa mm. hyödyntämällä digitaalisia toimintakäytäntöjä. Vaikutus kuitenkin vähäinen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus välillisesti digitaalisten palveluiden käyttämisen sekä liikkumisen tarpeen vähentymisen kautta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntoutusta tarvitsevien toiminta-ja työkykyä. Mikäli henkilöiden toimintakyky paranee, mm. työkyvyttömyydestä aiheutuvat sairauskulut vähenevät. Tämä vaikuttaa suoraan esim. työelämässä olevien henkilöiden työnantajien kustannuksiin positiivisesti. Välillisenä tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti myös yritysten työvoiman saatavuuteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen tavoitteena on aineettomien palveluiden ja tuotteiden kehittäminen, ja vaikutusten oletetaan olevan sekä suorat että välilliset. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeen tavoitteena on digitaalisten palvelujen ja välineiden hyödyntämisen lisääminen, mikä vaikuttaa vähentävästi liikkumisen tarpeeseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen. Yhtenä osana hyvinvoinnin edistämistä on asiakkaan äänen kuuleminen entistä paremmin palveluiden kehittämisessä sekä itse palveluissa. Välillisesti tämä vaikuttaa myös hänen lähipiiriinsä positiivisesti. Myönteisiä välillisiä hyvinvoinnin vaikutuksia on erityisesti hankkeen hakija- ja kohdeorganisaatioihin, joiden työtapaa tuetaan entistä enemmän asiakaslähtöisyyteen ja prosessimaisuuteen. Työtapa nojaa jokaisen työntekijän osaamisen arvostukseen, mikä lisää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hanke edistää asiakkaiden/potilaiden tasaarvoista palveluiden saatavuutta. Hankkeessa edistetään myös koko toiminta-alueen samansisältöisiä ja toisiinsa sekä laajempaan kontekstiin vertailukelpoisia kuntoutuspalveluja. Asiakaslähtöisyys tukee tasa-arvon tavoitetta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 9 |
| Asiakkaiden yhteiskunnallisen osallistumisen yhdenvertaisuus lisääntyy hankkeen kautta suoraan ja välillisesti heidän kuntoutuessaan entistä paremmin ja kyetessään osallistumaan tasavertaisemmin työelämään ja/tai muuhun toimintaan omassa elämässään. Eri alueilla asuvien henkilöiden yhdenvertaisuus lisääntyy kuntoutuspalvelujen saatavuuden ja niiden samansisältöisyyden kohentuessa. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan äänen kuuleminen on keskeistä kehittämisessä ja uusissa toimintamalleissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on kulttuuriympäristön osalta neutraali. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus välillisesti digitaalisten palveluiden käyttämisen sekä liikkumisen tarpeen vähentymisen kautta. | ||
Tavoitteet
Satakunto-hankkeessa vaikeasti työllistyvät ihmiset kehittivät ammattilaisten kanssa kuntoutuspolkuja. Tavoitteena oli, että asiakkaiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omien kuntoutuspalveluidensa suunnitteluun paranevat. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ja siten vähentää kuntoutuspoluissa tapahtuvia katkoksia. Lisäksi oli tavoitteena ottaa käyttöön yhtenäinen toimintakyvyn mittari Satakunnassa. Hankkeen toiminta-aika on helmikuu 2017 –tammikuu 2020. Hanketta rahoittajana on toiminut Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) Satakunnan kuntatoimijoiden kanssa.
Toimenpiteet
Asiakkaan osallisuutta edistettiin hankeaikana vahvistamalla ajattelumallia, että asiakas on oman polkunsa aktiivinen kulkija ja oman asiansa asiantuntija sekä kehittämällä alueen toimijoiden osallisuusosaamista koulutuksin ja työpajoin. Hankkeen toiminnassa hyödynnettiin laajasti eri alojen kokemusasiantuntijoita esimerkiksi tuomaan keskusteluun asiakasnäkökulmaa ja kokemustietoa, suunnittelemaan ja yhdessä toteuttamaan tilaisuuksia, yhteiskehittämiseen ja ohjausryhmän toimintaan. Hanke on esimerkillään sekä tiedottamisen keinoin tuonut esille kokemustiedon merkitystä ja kokemusasiantuntijoiden osaamista, ja näin pyrkinyt kannustamaan organisaatioita hyödyntämään kokemustietoa omassa suunnittelussaan, päätöksenteossaan, arvioinnissaan tai toiminnoissaan.
Hanke oli vahvasti mukana sosiaalisen kuntoutuksen maakunnallisessa kehittämistyössä. Kehittämistyössä oli sosiaalisen kuntoutuksen toimijoita laajasti koko maakunnasta. Kehittämistyö kuvattiin Sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Satakunnassa –julkaisuun. Kehittämistyön tuloksena kuvattiin mm. yleiset mallit sosiaalisen kuntoutuksen yksilötoiminnasta ja ryhmätoiminnasta. Mallit perustuvat toiminnassa hyviksi havaittuihin tapoihin järjestää sosiaalista kuntoutusta.
Hankkeen asiakaskohderyhmän kanssa työskentelevistä ammattilaisista koottiin ns. yhdyshenkilöverkosto. Yhdyshenkilöverkostoa alettiin koota hankkeen käynnistyttyä, ensimmäinen tapaaminen verkostolla oli toukokuussa 2017. Maaliskuussa 2018 yhdyshenkilöverkostossa oli 75 ammattilaista ja hankkeen loppuvaiheessa lokakuussa 2019 verkostossa oli 118 ammattilaista perus- ja erityistason sosiaali-, terveys- sekä kuntoutuspalveluista, kuten myös TE-palveluista sekä oppilaitoksista. Yhdyshenkilöverkoston, hankkeen ammattilaiskohderyhmän kanssa tehty yhteistyö mahdollisti hankkeen toimenpiteiden toteuttamista asiakaskohderyhmälle.
Systemaattisen ja toistuvan sekä yhtenäisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin edistämiseksi kokeiltiin erityisesti Kykyviisari- itsearviointimenetelmä, EQ-5D elämänlaatumittaria sekä työskentelyjakson arviointilomaketta. Koulutuksin ja työpajoin sekä yhdyshenkilöverkoston jäseniä tavaten ja konsultoiden vahvistettiin ammattilaisten arviointiosaamista sekä asiakkaan itsearvioinnin merkityksen ja huomioimisen tärkeyttä osallisuuden ja motivoinnin näkökulmasta. Kokeilluista arviointimenetelmistä kerättiin palautetta sekä ammattilaisilta että asiakkailta.
Verkostomaista työotetta tuettiin järjestämällä aiheeseen liittyvää koulutusta ja mahdollistamalla ammattilaisten verkostoitumista eri tilaisuuksissa. Asiakkaan asian eteenpäin viemisessä pyrkimys toimintamalliin, jossa työtä tehdään yhdessä, asiakkaan tavoitteiden mukaisesti kaikkien tiedostaessa yhteisen päämäärän. Työskentelyssä huomioidaan asiakkaan koko verkosto, myös läheiset. Asiakaan rooli verkostossa ja sen kokoamisessa on tärkeä.
Kuntoutusketjun katkoskohtien ennaltaehkäisyksi ja ratkaisemiseksi pidettiin tavoitteena vahvistaa asiakkaan yhtenäistä kuntoutusketjua, jossa tavoitetilana pidetään yhden luukun mallia, jossa asiakkaalla on vastuutyöntekijä Case manager, joka varmistaa asiakkaan asian etenemisen ja seuraa sovittujen asioiden toteutumista asiakkaan kanssa yhdessä sekä kokoaa tarvittaessa verkostoa koolle. Hankkeen seurantapilotissa vastuutyöntekijät seurasivat omia asiakkaitaan ja arvioivat työ- ja toimintakykyä systemaattisesti sovituin menetelmin.
Tulokset
Hankkeen arviointikyselyyn syksyllä 2019 vastanneiden mukaan tavoitelluista tuloksista parhaiten näkyväksi oli tullut mm. asiakaslähtöisen tavoitteen asettelun sekä asiakas oman prosessinsa omistajana -ajattelumallin edistäminen. Vastaajien arvion mukaan hankkeen toimintamalli edistää parhaiten mm. asiakasta osallistavan toimintatavan, asiakkaan osallisuuden kokemuksen sekä asiakkaan asiantuntijuuden huomioimisen toteutumista.
Myös osallisuuden edistämisen saralla on yhdyshenkilöverkostolle suunnatun kyselyn tulosten mukaan tapahtunut positiivista kehitystä vuosina 2018-2019. Yhä useampi alan ammattilainen raportoi tietävänsä ja käyttävänsä asiakkaan osallisuutta vahvistavia menetelmiä, tuntevansa osallisuuden eri ulottuvuuksia sekä olevansa kiinnostunut asiakasosallisuuden kehittämisestä. Lisäksi aiempaa useampi yhdyshenkilöverkostoon kuuluva ammattilainen arvioi asiakkaan asettavan itse omat tavoitteensa. Myös asiakasosallisuuden kehittämiseen esimieheltä saatu tuki lisääntyi. Vuonna 2019 suurin osa (69 %) ammattilaisista kertoi saavansa esimieheltään tukea asiakasosallisuuden kehittämiseen, kun vuonna 2018 näin raportoi alle puolet vastaajista (45 %). Samalla yhä harvempi raportoi, ettei tukea ole saatavilla (28 % - 19 %).
Tietoisuus jaetusta asiantuntijuudesta ja kokemusasiantuntijoista on vahvistunut. Hankkeen laajaan arviointikyselyyn vastanneista ammattilaisista yli 40 % arvioi tai tietää kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä jäävän jatkossa käyttöön omaan organisaatioonsa.
Hankkeen yhdyshenkilöverkostoon kuuluvista ammattilaisista vastasi arvioi syksyllä 2019, että asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointiin käytetään aiempaa paremmin siihen soveltuvaa mittaria. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että työ- ja toimintakyvyn arviointi sisältää asiakkaan itsearvioinnin huomattavasti useammin kuin aiemmin. Arviointi koettiin myös kehittyneen monialaisempaan ja kokonaisvaltaisempaan suuntaan, sillä aiempaa useampi vastaaja arvioi, että heidän tekemänsä arviointi on osa laajempaa kokonaisuutta.
Hankeaikana Kykyviisarin täytti 357 henkilöä, jotka olivat hankkeen asiakaskohderyhmään kuuluvia, hankkeen ammattilaiskohderyhmään kuuluvien työntekijöiden asiakkaita. Vastaajista noin 80 % oli työttömiä ja noin 20 % työelämän ulkopuolella, pääasiassa eläkkeellä olevia. Kykyviisaria käytettiin mm. työpajoilla, aikuissosiaalityössä, työllisyyspalveluissa, terveyspalveluissa, vammaispalveluissa, asumispalveluissa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa, nuorisotyössä, sosiaalisessa kuntoutuksessa ja kuntoutus- ja työllisyysryhmissä.
Hankkeessa Kykyviisarin käyttöä koulutettiin Satakunnassa noin 200 toimijalle. Kykyviisari-itsearviointimenetelmän käytön juurruttamisesta keskusteltiin 23 eri organisaation kanssa, joista 12 oli kuntatoimijoita. Hankkeen loppuun mennessä kahdeksan organisaatiota otti tai oli ottamassa hankkeen suosituksesta Kykyviisarin käyttöönsä. Näistä viisi oli kuntatoimijoita. Lisäksi neljä organisaatiota jäi harkitsemaan käyttöönottoa. Osa organisaatioista jatkaa Kykyviisarin käyttöä SATADUUNIA (ESR) -hankkeen kautta.
Verkostotyön ja verkostomaisen työotteen edistäminen koettiin laajan arviointikyselyn mukaan tulleen hyvin näkyväksi sekä verkostomaisen työotteen toteutuminen arvioitiin yhdeksi parhaiten hankkeessa kehitetyn toimintamallin edistämäksi asiaksi.
Hankkeessa on sen kolmen toimintavuoden aikana kehitetty ja mallinnettu useita toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä yhteistyössä Satakunnassa toimivien sote-, kuntoutus- ja työllisyysalan ammattilaisten ja / tai alueen koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kuvaukset on tallennettu Porin kaupungin nettisivuille, hankkeet; Satakunto kansioihin.
Kehitetyt toimintamallit ovat: Satakunto-hankkeen toimintamalli, Satakunto -hankkeen toimintamalli kustannusvaikuttavuus, Satakunto-hankkeen seurantapilotti, Satakunto-hankkeen seurannassa toteutuneita asiakaspolkuja 2017-2019, Case- manager –toimintamalli, Yhdyshenkilöverkoston toimintakuvaus, Verkostotyön edistäminen Satakunto-hankkeessa 2017-2020, Kokemustoimijat vaikuttajana –ryhmätoiminta, Kykyviisarin pilotointi ja juurrutus Satakunnassa, Mielenterveyden Ensiapu I –kurssi osana kuntouttavaa työtoimintaa, Osallisuuden edistäminen Satakunnassa, Työikäisen fysiatrisen potilaan digihoitopolku; mallinnus- ja selvitys sekä Sosiaalisen kuntoutuksen maakunnallisen kehittämisen prosessi, jossa kuvattuna sosiaalisen kuntoutuksen yksilötoiminta ja ryhmätoiminta Satakunnassa. Hanke julkaisi asiakaslähtöisesti kuvatun Vaikuttavia polkuja-toiminnallisen pdf-dokumentin. Julkaisun avulla voi tutustua Satakunto-hankkeen toimintamalliin ja hankkeen Satakunnassa edistämiin asioihin asiakkaiden polkujen kautta.