Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20866

Hankkeen nimi: Briefcase - Oma polku ammattiin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0161067-9

Jakeluosoite: Taitajantie 2

Puhelinnumero: 0207879200

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.kvlakk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Liena Silen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuus- ja hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: liena.silen(at)kvlakk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207879211

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Kouvolan seudun ammattiopisto, 0161075-9
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä / Etelä- Kymenlaakson ammattiopisto, 1958694-5
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Saimaan ammattiopisto Sampo, 1027740-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää kustannustehokas nivelvaiheen kielenoppimisen valmennusohjelma, joka rakentuu ohjatulle itseopiskelulle ja hyödyntää digitalisaatiota sekä toiminnallisuutta. Valmennusohjelma, ”kielisalkku”, räätälöidään kotoutumiskoulutuksen päätyttyä, erityisesti niille jotka eivät ole vielä päässeet eteenpäin omalla polullaan, kunkin maahanmuuttajan osaamistason ja ammatillisten tavoitteiden mukaisesti. Kielisalkku-konsepti perustuu ammatissa ja työssä tarvittavan kielitaidon kehittämiseen, mikä ylläpitää työllistymisorientaatiota ja tukee työllistymistä. Lisäksi tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa kolmas sektori ja työelämä ovat mukana ohjaamassa kielen oppimista.

Hankkeen toisena tavoitteena on kehittää sujuvan tiedonsiirron malli, Osaamisportfolio, jota maahanmuuttaja itse kokoaa ja jota hän voi hyödyntää koulutukseen ja työhön hakiessaan sekä yritystä perustaessaan. Osaamisportfoliomalli hyödyntää digitalisaatiota monipuolisesti ja auttaa maahanmuuttajaa arvioimaan omaa osaamistaan suhteessa suomalaisessa työelämässä ja koulutuksessa vaadittavaan osaamiseen. Osaamisportfolio auttaa työelämän edustajia rekrytointitilanteissa arvioimaan työnhakijan osaamista.


Sukupuolinäkökulman ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen toimintaan. Se, miten asia koskee naisia ja miehiä (sukupuolinäkökulma), otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (valtavirtaistaminen).
Sukupuoltenvälinen tasa-arvo tulee näkyväksi myös henkilökohtaistamisprosessissa, jota ohjaava asetus velvoittaa tunnistamaan ja jonka kautta huomioidaan aiemmin hankitun osaamisen kautta syntyneet ja kieli- ja kulttuuritaustasta syntyvät erityistarpeet. Myös ammattikorkeakoulujen AHOT-prosessi (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen) tukee maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tasavertaisuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat kotoutumislain piiriin kuuluvat maahanmuuttajat, jotka ovat:

* suorittaneet loppuun työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen tai
* suorittaneet omaehtoisen, kotoutumistuella tuettavan kotoutumiskoulutuksen tai

* muulla tavoin (esimerkiksi korkeakouluopintojen kautta) saavuttaneet perustyöllistymisvalmiudet ja työttömiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kotouttamisen ja koulutuksen toimijat. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös kolmannen sektorin ja työelämän edustajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 575 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 563 879

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 729 543

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 686 136

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Lappeenrannan, Kouvolan

Kunnat: Kouvola, Kotka, Lappeenranta, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksella on voimassa oleva tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka ohjaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Suunnitelman tarkoituksen on toteuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon ja etnisten vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuden toteutumista Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen toiminnassa sisältäen myös hanke- ja kehittämistoiminnan. Lisäksi on hyödynnetty erilaisia tutkimuksia maahanmuuttaja taustaisten koulutuksesta. Huoioita on hyvä kiinniittää miesten ja naisten segregaatioon suomessa. Ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten suorittamat tutkinnot eiriytyvät suomessa voimakkaasti (UTH:n tutkimus)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty sisäasiainministeriön Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian sukupuoli-ja yhdenvertaisuus-vaikutusten arvioinnin (30.1.2013) tuloksia. Sukupuolinäkökulman ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen toimintaan. Se, miten asia koskee naisia ja miehiä (sukupuolinäkökulma), otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (valtavirtaistaminen). Sukupuolten välinen tasa-arvo tulee näkyväksi myös henkilökohtaistamisprosessissa, jota ohjaava asetus velvoittaa tunnistamaan aiemmin hankitun osaamisen ja sekä huomioimaan kieli- ja kulttuuritaustasta syntyvät erityistarpeet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään, ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei liity Natura 2000-ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta materiaalihallintoon tai jätteiden syntymiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Maahanmuuttajien nivelvaiheiden tehostamisella ennakoidaan olevan myönteinen vaikutus työllistymiseen ja elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hanke tuottaa uusia aineettomia palveluita, joilla tuetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden nivelvaiheen siirtymiä ammatilliseen koulutukseen, työhön ja yrittäjyyteen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke ei vaikuta liikkumiseen tai logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 0
Suomen kielen taidon kehittyminen ja ammatillisen identiteetin vahvistuminen lisää yksilön hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hanke edistää maahanmuuttajien tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hanke edistää maahanmuuttajien yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuuttaa tukemalla joustavia siirtymiä nivelvaiheissa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että työikäiset oleskeluluvan saaneet maahanmuuttaja-taustaiset henkilöt työllistyvät. Kotoutumiskoulutuksen jälkeinen nivelvaihe on kriittinen piste, joka pitkittyessään hidastaa työllistymistä ja kotoutumista. Nivelvaiheeseen tarvitaan uusia toimintamalleja aikuisten maahanmuuttajien ammatillisen kielenoppimisen ja työllistymisen tueksi. Keskityimme ammatissa ja työssä tarvittavan kielitaidon kehittämiseen ja osaamisen tunnistamiseen työllisyyden edistämiseksi. Tavoitteena oli kehittää ammatillisen suomen kielen oppimisen malli, Kielisalkku, sekä sujuvan tiedonsiirron malli oman osaamisen esille tuomiseen, Osaamisportfolio. Kielisalkun ja Osaamisportfolion rakentamiseksi ovat hankkeen osatoteuttajat järjestäneet erilaisia pilottikoulutuksia. Pilottikoulutuksien avulla on ohjattu ja tuettu nivelvaiheessa olevia maahanmuuttajia kehittämällä heidän ammatillista suomen kielen osaamista alalta, josta osallistuja oli kiinnostunut, ja auttamalla heitä dokumentoimaan omaa ammatillista osaamistaan. Hankkeeseen osallistui 135 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Heistä 60 % pääsi koulutukseen, 9 % työllistyi, 11% ryhtyi työn, opiskelupaikan tai työkokeilupaikan hakuun ja 1 henkilö perusti yrityksen eli osallistujista 80 % siirtyi jatkotoimiin.

Pilottikoulutuksiin osallistuvien avulla olemme keränneet tietoa heidän tarpeistaan ja näin olemme luoneet digitaaliset työkalut, Kielisalkun ja Osaamisportfolion, joista jälkimmäistä voidaan kutsua myös osaamissalkuksi. Kielisalkku on verkossa toimiva ammatillisen kielenoppisen oppimisympäristö, jota maahanmuuttaja voi käyttää itsenäisesti tai ohjatusti opiskellessaan ammatillisten opintojen ja työelämän vaatimaa ammatillista suomen kieltä. Osaamisportfolio on työkalu, jota käytetään ammatillisen osaamisen kuvaamiseen. Sieltä löytyy ohjeita ja malleja, joiden avulla voi kuvata osaamistaan erilaisilla digitaalisilla formaateilla ja sovelluksilla kuten Sway, video-CV, Canva.

Hankkeen yhteistyönä laadittiin myös palvelupolkumalli, jota voidaan hyödyntää Kaakkois-Suomessa ja myös kansallisesti. Palvelupolkumallin mukaan kotoutumiskoulutuksen suorittaneita maahanmuuttajia tulisi ohjata opiskelemaan eri alojen kielisalkkuaineistoja sekä laatimaan osaamisportfoliota joko itsenäisesti tai ohjatusti esimerkiksi oppilaitoksissa. Ohjaavina tahoina voisivat toimia muun muassa TE-toimisto, Ohjaamo ja 3. sektorin toimijat.

Hankkeen tuotokset ohjeineen ja materiaalipankkeineen löytyvät hankkeen nettisivulta:
www.briefcasejoomla.com