Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20867

Hankkeen nimi: PISKU - Pienikin iskussa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: TURKU

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Stenfors

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.stenfors(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 3550537

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5
Aalto-yliopisto, 2228357-4
Vaasan yliopisto, 0209599-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikro- ja pk-yritykset muodostavat valtaosan Suomen yrityskannasta, mutta niiden moninaisia toimintatapoja tunnetaan heikosti, mikä vaikeuttaa osaltaan yritysten kehittämistä. Yhtä ainoaa toimintatapaa- tai kehittämismallia ei ole. Viime vuosien heikko taloudellinen kehitys on tuonut lisähaasteita tulevaisuuden ennakoinnille ja suunnittelulle. Mikro- ja pk-yrityksille on ensiarvoisen tärkeää kehittää ennakointikyvykkyyttään ja muutososaamistaan. Haasteisiin vastaaminen on kuitenkin mahdollista koko yrityksen henkilöstön voimin. Jokainen yritys on uniikki, siksi on yrityskohtaisesti löydettävä ne tekijät, jotka ovat muodostuneet haasteiksi yrityksen kasvulle ja henkilöstön työhyvinvoinnille sekä kehittymiselle. Verkostoituvassa maailmassa on tärkeää löytää uusia ja joustavia keinoja menestymiseen vahvistamalla olemassa olevia verkostoja ja löytämällä uusia kumppaneita.

Hankkeen päätavoitteena on mikro-ja pk-yritysten tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhtäaikainen kehittäminen muokkaamalla yhteistoiminnallisesti työn tekemisen tapoja verkostomaiseksi, digitaaliseksi ja yritysten eri henkilöstöryhmien osaamista aktivoivaksi sekä osoittamalla työhyvinvointiin liittyvien tekojen integraation edut yrityksen tuottavuudelle. Työhyvinvointi syntyy työssä ja sen edistäminen kuuluu kaikille. Koko henkilöstön osaaminen on saatava aikaisempaa paremmin käyttöön. Omaehtoinen työn muotoilu yhdistää työn hallinnan ja kehittämisen työhyvinvointiin. Työn muotoilun sekä työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen jakamisen lisäksi toimintaa ja yhteistyötä edistävän alustan avulla hanke tukee mukana olevia mikro- ja pk-yrityksiä lisäämään verkostoitumista ja yhteistyötä.

Hankkeen uutuusarvona on tunnistaa ja mallintaa mikro- ja pk-yrityksissä piilossa oleva inhimillinen ja sosiaalinen potentiaali sekä mahdollisuudet ja motivaatio toimintatapojen kehittämiseen yrityksen tuottavuuden lisäämiseksi. Yritykset ovat alttiita toimintaympäristön muutoksille, eikä niillä useinkaan ole resursseja aineettomien voimavarojensa täysimääräiseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa tuetaan yritysten työyhteisöjen yhteisten intressien tunnistamista ja hyvien käytäntöjen yhteisöllistä jakamista sekä kehitetään ja testataan kohdeyrityksille erilaisia aineettomia työvälineitä yhteiskehittämisen tukena osana työn muotoilua. Tämä edistää työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä luo vaikutusmahdollisuuksia eri henkilöstötasoilla ja -ryhmissä (ml. sukupuolinäkökulmien valtavirtaistaminen). Yritysten välinen digitaalinen verkostoituminen tukee kestävästi toimialojen rajoja ylittävää yhteistyötä.

Hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Aalto-yliopisto. Jokaisen toteuttajan toiminta-alueelta valitaan mukaan mikro- ja pk-yrityksiä (12-13 yritystä/alue), jotka osallistuvat hankkeen konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin. Osallistuvien yritysten toimialat on valittu siten, että kullakin alueella keskitytään relevanttiin toimialaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on joukko mikro- ja pk-yrityksiä neljältä toimialalta; kustakin yrityksestä mukana on koko henkilöstö esimiehiä ja johtoa myöten. Ilman koko yrityksen henkilöstön osallistumista, osallistamista, motivaatiota ja sitoutumista kehitystyöhön ei muutostrendien tuomia haasteita saada ratkaistua.

Hankkeen toteuttajia ovat Turun ammattikorkeakoulu (hankkeen koordinaattori) Varsinais-Suomesta, Lapin ammattikorkeakoulu Lapin alueelta, Vaasan yliopisto Pohjanmaalta ja Aalto-yliopisto Uudeltamaalta. Jokaisen toteuttajan toiminta-alueelta valitaan mukaan mikro- ja pk-yrityksiä (12–13 yritystä/alue), jotka osallistuvat hankkeen konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin. Mukaan tulevien yritysten toimialat on valittu hankesuunnitteluvaiheessa siten, että kullakin alueella pääpaino(noin 75 % osallistuvista yrityksistä) on alueen kärkitoimialalta. Hankkeeseen voi myös osallistua yrityksiä kärkitoimialojen ulkopuolelta (max. 25 % osallistuvista yrityksistä).

Toimialojen pääpaino alueittain on:
Lappi: Matkailu- ja palveluala
Pohjanmaa: Energiateollisuuden ala
Uusimaa: Hyvinvointi- ja terveysteknologian ala
Varsinais-Suomi: Metalliteollisuuden ala

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät koostuvat varsinaisen kohderyhmän ulkopuolelle jäävistä mikro- ja pk-yrityksistä sekä yrittäjäjärjestöistä ja toimialakohtaisista etujärjestöistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 414 067

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 383 088

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 552 090

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 510 784

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 412

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen osatoteuttajat ovat tehneet pääpiirteittäisen analyysin yrittäjyyteen liittyvistä sukupuolinäkökulmista tutustumalla mm. TEM:n Valtava-ohjelman (sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen -ohjelma) materiaaleihin. Osatoteuttajien alueellisissa toimintasuunnitelmissa huomioidaan sukupuolinäkökulma, esim. mahdollistetaan molempien sukupuolten osallistuminen hankkeen kehittämistoimintaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Yrittäjyys on perinteisesti sukupuolistunut toimialoittain, esim. miesvaltaisia aloja ovat teollisuuden ja rakentamisen alat, kun taas naisilla on sosiaali- ja terveysalojen yrityksiä. Hankkeen kohdeyritykset edustavat eri toimialoja. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan molemmille sukupuolille soveltuvaksi. Työhyvinvoinnin ja hyvien käytänteiden lisääntyessä myös yrityskulttuuri parantuu, mikä lisää yritysten houkuttelevuutta työnantajana. Vaikutus heijastuu perinteisten sukupuolistuneiden toimialojen muuttumisena.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kehittämistyö kohdistuu tasapuolisesti sekä naisiin että miehiin. Molemmille tarjotaan tasa-arvoisesti mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Mahdollisuus työn muotoiluun muuttaa yrityksen toiminta- ja työympäristöä. Parantuneen työhyvinvoinnin myötä uusien käytäntöjen ja innovatiivisuuden tuomat mahdollisuudet lisääntyvät, mistä voi seurata myös ekotehokkuuden kasvua. Yritysten työympäristöjen kehittyessä energiatehokkaampaan ja vähemmän materiaaliresursseja kuluttavaan suuntaan mahdollistaa toiminnan ekologisen kestävyyden lisääntymistä pitkällä aikavälillä. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa ovat luonnonvarojen käytön kannalta kestäviä ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Digitaalinen verkostoituminen ja yhteistyö tukevat toimialojen rajoja ylittävää yhteistyötä ja luovat uusia verkostoja. Digitaalinen verkostoituminen ja yhteistyö vähentää fyysistä liikkuvuutta yritysten välillä ja on siten ilmastonmuutoksen kannalta vähemmän haitallinen vaihtoehto. Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään etäyhteydenpitovälineitä. Kohderyhminä olevien mikro- ja pk-yritysten toiminta ei saa olla ilmastomuutosta kiihdyttävää. Ympäristöä huomioivan (yritys-)toiminnan esiintuominen on aina hankkeissa korostettava asia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ei ole vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samansuuntaisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset (toimintamallien kuvaukset, asiantuntija-artikkeleiden laatiminen lehtien sähköisiin versioihin jne.).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa hyödynnetään monialaisen verkostoitumisen synergiahyötyjä, mm. kokonaisvaltaisempien (esimerkkinä työhyvinvoinnin vuosikelloajattelu) kehittämistoimenpiteiden tarjoaminen kohdeyrityksille. Tämä edistää kohdeyritysten innovointivalmiuksia ja kehittämispotentiaalia hankeajan jälkeenkin.Yritysten ymmärryksen lisäämisellä oman toimintansa jatkuvuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä tukee yrityksen kestävää kasvua.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
PISKU-hankkeessa kehitetään ja testataan kohdeyrityksissä erilaisia aineettomia työkaluja / verkkoympäristöjä yhteisen kehittämisen tukena osana työn muotoilua. Työhyvinvoinnin paraneminen vahvistaa yritysten työtekijöiden kykyä ja halua innovoida. Hankkeen tulosten jakamisessa käytetään erilaisia sähköisiä toimintaympäristöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 7 8
Toimintaa ja yhteistyötä edistävä digitaalinen alusta lisää yritysten välistä ylimaakunnallista yhteistyötä, mutta ei lisää fyysisen liikkumisen tarvetta. Hankkeen kokonaistoteutuksessa hyödynnetään etäyhteydenpitolaitteita ja sähköisiä toimintaympäristöjä. Hankkeen tulokset raportoidaan eri tavoin huomioiden kohdeyleisön tarpeet – keskitytään sähköiseen viestintään. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa edistävät osaltaan kestävää hanketoimintaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet edistävät työhyvinvointia ja luovat vaikutusmahdollisuuksia eri henkilöstötasoilla (oman työn muotoilu mahdollistuu, työhön sitoutuminen kasvaa yms.). Välillisesti yrittäjyyden kehittäminen lisää ko. toiminta-alueen mikro- ja pk-yrityskentän innovointikykyä ja tuottaa edelleen ”hyvinvointia ja tuottavia” yrityksiä, millä on työllisyysvaikutuksia alueellisesti.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hanke lisää tasa-arvoa ja mahdollisuuksia eri henkilöstöryhmien (omistajat/johto, yritysten työntekijät) välille. Hanke luo mahdollisuuksia ns. matalan kynnyksen innovoinnille ja yhteistoiminnalliselle kehittämiselle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla kohdeyritysten koko henkilöstön yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa riippumatta esim. henkilöstön sosio-ekonomisesta taustasta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole erityistä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta ympäristöosaamisen kehittämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-