|
|
|
Hankekoodi: S20869
Hankkeen nimi: TuotTo - Tuottavat Toimintamallit
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0202496-2
Jakeluosoite: Kiljavantie 6
Puhelinnumero: 0929041200
Postinumero: 05201
Postitoimipaikka: Rajamäki
WWW-osoite: http://www.tts.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erkki Pesonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö, Tutkimus ja kehittäminen
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erkki.pesonen(at)tts.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447143777
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TuotTo – Tuottavat toimintamallit -hankkeen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää erityisesti mikro- ja pk-yritysten logistiikkatoimintojen tuottavuutta ja kilpailukykyä digitalisoituvassa ja muuttuvassa työympäristössä yksilön ja työyhteisöjen työhyvinvointia tukevalla tavalla. Tavoitteena on erityisesti selvittää ja tukea organisaatioiden logistiikkatoimintojen digitalisaatiokehitystä (digitalisointi, automatisointi, robotisointi) sekä työn sujuvuuden ja tuottavuuden että yksilön ja työyhteisön työhyvinvoinnin näkökulmista. Logistiikka- ja erityisesti varastoalalla on tehtyjen selvitysten mukaan käynnissä voimakas työtehtävien ja työvoiman käytön muutosprosessi, joka vaikuttaa yrityksen kaikkeen toimintaan. Tavoitteena on laajentaa yritysten tietoa alan työntekemiseen liittyvistä muutoksista ja nykytilasta (erityisesti henkilöstön osaaminen ja osaamistarpeet, sitoutuminen), tuottaa näkemys tulevaisuuden työstä (organisatoriset muutokset, työtehtävien muutokset, digitalisaatio ja muu teknologinen kehitys) sekä tukea yritys- ja verkostokohtaisia muutoksessa tarvittavien kehittämissuunnitelmien laadintaa ja niiden toteuttamista, edistäen samalla yhteistä oppimista ja hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämistä.
Tässä hankkeessa yhtenä keskeisenä lähtökohtana on yksilöiden tukeminen muutoksessa: heidän tarpeidensa tunnistaminen (osaaminen, erityisesti digitaidot; työhyvinvointi, erityisesti työn mielekkyys ja merkityksellisyys) sekä heidän osallistumisensa tukeminen niin työnsä, työprosessien kuin koko yrityksenkin kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden voimavaroja työntekemiseen ja yhteiseen kehittämiseen.
Hankkeessa on kolme päävaihetta:
- nykytilan kartoitus (Tiedottaminen, muutostarve ja aktivointi; haastattelut, havainnointi, kyselyt mm. työhyvinvontiin ja digitaalisten välineiden käyttöön liittyen)
- kehittämisvaihe (työpajat, vertaisverkostojen luominen ja toiminta; käytännön kokeilut uusista toimintakäytännöistä yrityksissä)
- arviointivaihe; hyödynnetään nk. kehittävän arvioinnin ideaa, jossa toimintaa arvioidaan toimijoiden kanssa yhteisesti useassa eri prosessivaiheessa ja toimintaa suunnataan jatkuvasti arvioinnin tuella.
Hankkeessa kartoitusmenetelmät ja ratkaisut pilotoidaan ensin pienemmän osallistujajoukon kanssa (n. 20 yritystä neljässä verkostossa (yrityskylä/kauppakeskus tai vastaava)), jonka jälkeen kyselyin tuotetaan laajemmalle yritysjoukolle (n. 40 yritystä) tilannekuva niiden omasta toiminnasta sekä räätälöidään ja levitetään ratkaisumalleja työpajoissa ja vertaisverkostoissa.
Hankkeen tiedotuksesta tehdään erillinen viestintäsuunnitelma myönteisen rahoituspäätöksen saamisen jälkeen. Tiedotuksen päävastuullinen toteuttaja on Työtehoseura osatoteuttajien osallistuessa tiedotukseen.
TuotTo-hanke 1) auttaa yrityksiä arvioimaan nykyistä tuottavuutta, henkilöstön hyvinvointia ja sekä työympäristön vaatimuksia, ottaen erityisesti huomioon yksilön tarpeet 2) tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää yhdessä a) koko henkilöstön kanssa sekä b) yritysalueiden verkostona digitaalisia ja automaattisia työvälineitä hyödyntäviä uusia tulevaisuuden toimintamalleja ja johtamiskäytäntöjä, 3) tukee konkreettisten kehityskokeilujen toteutusta yrityksissä sekä 4) tukee kokeilujen arviointia ja niistä oppimista yrityksissä ja yritystysalueilla. Arjen ongelmien ratkaisu lähtee siis nykytilan ymmärtämisestä, tulevaan murrokseen varautumisesta ja tuottavien toimintamallien (TuotTo) luomisesta tähän tarpeeseen. 5) Uusia, työhyvinvointia tukevia toimintamalleja sekä osallistavia kehittämiskäytäntöjä levitetään yrityskylien ja hankkeeseen osallistuvien toimijoiden verkostoissa.
TuotTo - hanke tukee kestävän kehityksen horisontaalisia periatteita sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sekä yhdenvertaisuuden osalta hyvin. Erityisesti hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen korostuu hankkeessa. Myös ekologinen ja taloudellinen kestävyys on hankkeen toiminnassa esillä kohtuullisesti toimintaprosessien uudelleen tarkastelun myötä. Sukupuolten välisen täsa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoitteena. Hankkkeen kohdetoimialalla digitalisaation, automatisaatio ja robotisaation sekä toimintastrategioiden muuttumisen myötä on kuitenkin mahdollista edistää naisten työllistymistä perinteisesti miesvaltaiselle alalle, kun hankkeella luodaan sellaisia tuottavia ja tuloksekkaita toimintamalleja, jotka mahdollistavat uuden teknologian (esim. avustava puettava ja/tai tukevat/keventävät ratkaisut) sujuvan käytön.
TuotTo-hankkeen pääkohderyhmänä on henkilöstö mikro- ja pk-yritysten materiaalinkäsittely- ja varastotoiminnoissa. Yritysten sisällä kehittämistyö koskettaa eri organisaatiotasoja: niin johto kuin työntekijät osallistetaan parantamaan tuottavuutta ja arjen sujuvuutta työpajoissa, joissa suunnitellaan yhdessä ratkaisuja nykytilan kartoituksessa havaittuihin työ-ja toimintaprosessien haasteisiin. Tarkastelun kohteeksi valitaan sellaisia yrityksiä, joissa on käsillä joko merkittäviä teknologisia tai liiketoiminnallisia muutoksia (digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, toimintarakenne/alihankintasuhteet).
Painotettavina alueina ovat mm. yritykset, joille laajempi ymmärrys työhyvinvointi (ja työkyky) toiminnasta voisi tuoda merkittäviä tuottavuusparannuksia. Erityisenä yrityksien sisäisenä kohderyhmänä huomioidaan vuokratyövoimafirmojen kautta työyhteisössä toimivat työntekijät ja heidän osaamisensa sekä työyhteisöön integrointi.
Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja parhaat käytännöt auttavat muita vastaavia yrityksiä erityisesti logistiikka-alalla tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa Monet käytännöt, esimerkiksi perehdyttämiskäytännöt, voivat toimia esimerkkeinä myös muiden toimialojen pk-ja mikroyrityksille.
Toissijaisena välillisenä kohderyhmänä ovat erilaiset välittäjäorganisaatiot, jotka ovat tyypillisesti kauppakeskusten, yrityskylien tai teollisuusalueiden kehittämisyhdistyksiä. Tällaisia ovat mm. Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry sekä Teholan yrityspuisto ry. Välittäjäorganisaatioita ovat myös seudulliset kehittämisyhtiöt, kuten BusinessOulu ja IntoSeinäjoki, joilla on kattava yritysverkosto alueellaan ja jotka voivat toimia TuotTo-hankkeen ensimmäisten alueellisten tilaisuuksien kokoonkutsujina tiedotettaessa teemasta varsinaisille kohderyhmille, sekä jatkossa tulosten levittäjänä.
Muut välilliset kohderyhmät ovat 1) toimialan ei-edunvalvonnalliset kehittämisyhdistykset (Logistiikkakeskusklusteri LIMOWA ry; Suomen osto- ja logistiikkayhdistys LOGY ry), 2) logistiikka-alan edunvalvojat jäsenyrityksineen (SKAL ry; Logistiikkayritysten liitto ry; YTL), 3) ammattiyhdistykset (PAM, AKT, PAU), 4) alan yritysten yhteenliittymät (esim, KTK), 5) suuret yritykset joiden arvoverkostossa tai ekosysteemissä toimii pieniä alihankkijoita (esim. logistiikkakeskukset, tuotantolaitokset, huolintaliikkeet, henkilöstövuokrausyritykset) sekä 6) asiantuntijapalveluyritykset (VTT, konsultit), 7) koulutusorganisaatiot ja jopa 8) logistiikan teknologioita kehittävät ja toimittavat yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 678
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 386 168
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 459 818
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 450 599
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28
Suunniteltu: 250
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 8 |
| Hankkeessa kohdeyritysten varasto- ja materiaalinkäsittelytoimintojen havainnoineissa kiinnitetään huomiota pakkausmateriaalien uusio- ja kierrätystoimiin. Kestävän kehityksen mukainen kiertotalousajattelu lisää työyhteisön työhyvinvointia silloin, kun tuottavuuden lisäämiseen tähtäävät toimintamuutokset huomioivat automaattisesti luontoa säästävät elementit. Hankkeen toteutuksessa mm. työpajoissa huomioidaan luonnon materiaalien käytön kestävyys ja mahdollisuuksien mukaan kierrätys ja uusiokäyttö ja tuetaan toimia, jotka ehkäisevät jätteiden syntymistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 6 |
| Uusi teknologia mahdollistaa resurssitehokkaampia toimintamalleja (esim. jakamis/kiertotalous) ja TuotTo-hankkeessa luotavat ratkaisut ja tuettava osaaminen voivat vaikuttaa välillisesti luonnovarojen käytön kestävyyteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Varasto- ja materiaalitoiminnoissa voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen energiatehokkaalla toiminnalla ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen. Ilmastonmuutosta voimistavien toimien tilalle etsitään kaikessa toiminnassa ekotehokkaita ja vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Vältetään toimia, joilla kasvatetaan välillisesti sähkön kulutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 6 | 7 |
| Hankkeessa tuetaan ympäristövastuullisuuden ja ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittymistä, joiden avulla parannetaan osaltaan kohdeyritysten henkilöstön asennetta suhteessa tulevaisuuden kehityksen mukanaan tuomaan muutokseen, työssä viihtyvyyteen ja työhyvinvointi kehittymiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 6 |
| Hankkeen kohdeyritysten varasto- ja materiaalitoimintojen resurssia hyödynnetään ilmanpäästöjä minimoiden, pinta- ja pohjavesiä sekä maaperää suojellen viihtyvyys-, turvallisuus- ja terveellisyystekijät huomioiden. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 6 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin. Hankkeessa tuodaan esiin ympäristövastuullisuuden ja ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittyminen ja pitkällä tähtäimellä luonnon monimuotoisuus (ja Natura 2000 -ohjelma) linkittyy työhyvinvointiin ja edelleen hankkeeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 8 |
| Tässä hankkeessa pyritään vaikuttamaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin keinoin ekotehokkuuteen materiaalien käytön ja talteenoton suhteen sekä vähentämään eri materiaalien käsittelyä ja käyttöä varasto- ja materiaalitoiminnoissa. Toiminnot tulee rakentaa mahdollisimman ekotehokkaalle luonnonvarojen kulutukselle ja hyvinvoinnin tulisi jakautua tasaisesti. Taloudellisesti kestävä kehitys ei perustu velkaantumiseen tai pääoman, kuten luonnonvarojen liikakäyttöön tai hävittämiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 3 |
| Tuotto -hankkeen nykytilakartoituksessa kyselyssä selvitetään uusiutuvien energialähteiden käytön merkitystä tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen merkittävä väliltön ja välillinen vaikutus. Aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen (esim. jakamis/kiertotalouden ja/tai yritysten välisten yhteistyökonseptien mahdollistaminen (henkilöstöpooli) merkittävä välitön ja välillinen vaikutus. Liikkuminen ja logistiikka. Vähintään välillinen vaikutus, mutta toimintamalleilla voi olla myös välittömiä vaikutuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään alan opetuksen ja työhyvinvoinnin palveluita | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Logistiikka on tieto- ja tavaravirtojen hallintaa. Tässä hankkeessa luodaan ymmärrys missä digitalisaatiota voidaan käyttää juuri oikea aikaisesti (JOT) työntekijöiden työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin sekä yrityksen toimintojen kannalta käytännöllisellä ja mielekkäällä tavalla. Tiedon ja hyvien käytäntöjen liikkuuvuutta edistetään luomalla työntekijöiden, yritysten ja kehittämisorganisaatioiden välille luontevia ja jatkuvia fyysisiä- ja digitaalisiaverkostoja ja toimintamalleja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteisiin kuuluu hyvinvoinnin kehittäminen ja sitä kautta yritysten tuottavuuden parantaminen. Hyvinvoinnin kehittäminen on olennainen osa hankkeen sisältöä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 8 |
| Tasa-arvon edistäminen logistiikka-alalla parenee, kun hankkeen myötä ymmärretään paremmin teknologia ja työtapojen muuttumisen tuomat mahdollisuudet naisten, osatyökykyisten, fyysisesti heikompien työllistämiseksi alalle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 8 |
| Pk- ja mikroyritysten tukeminen digitalisaation ja työhyvinvoinnin kehittämisessä vahvistaa ja yhdenvertaistaa niiden asemaa suhteessa suurempiin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Selkeiden toimintamallien ja osaamisen kehittäminen parantaa sekä työntekijöiden että yrityksen näkökulmaa yhteiskunnan ja eri kulttuurien toimintatavoista. Osaamispohja ja teknologian mahdollistama pysyvä tieto yrityksen mm. perehdytys-, osaamisen kehittämiseen parantaa eettistä ja avointa toimintaa suhteessa työntekijöihin, työyhteisöön, yrityksen toimintakenttään, yhteiskuntaan ja eri kulttuureihin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 4 |
| Kulttuuriympäristöä tuetaan hankkeessa parantamalla pk-yritysten ja elinvoimaisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä myös syrjäseuduilla. Yritysten ekologista ja eettistä toimintaa parannetaan, mikä heijastuu myös kulttuuriympäristön parempana huomioonottamisena. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 7 |
| Logistiikka-alan toimijoiden yhtenä tehtävänä on tuottaa innovaatioita ja tehokkaita ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ja ekologiseen toimintatapaan tuotteen suunnittelusta jätehuoltoon asti. Hankkeen laajalla nykytila-aineiston keräämisellä saavutetaan tieto, miten ympäristöosaamisen taso on ja mihin tulee kiinnittää opetuksessa, verkostoissa, yrityksissä ja yhteiskunnallisesti huomiota. | ||
TuotTo – Tuottavat toimintamallit -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja ylläpitää erityisesti mikro- ja pk-yritysten logistiikka- ja muun toiminnan tuottavuutta ja kilpailukykyä digitalisoituvassa ja muuttuvassa työympäristössä yksilön ja työyhteisöjen työhyvinvointia tukevalla tavalla. Tavoitteena oli lisätä yritysten tietämystä työn muutoksista ja nykytilasta, tuottaa näkemys yrityksen työn kehityksestä tulevaisuudessa (organisatoriset muutokset, työtehtävien muutokset, osaamistarpeet, digitalisaatio ja muu teknologinen kehitys) sekä tukea yritys- ja verkostokohtaisia muutoksessa tarvittavien kehittämissuunnitelmien laadintaa ja niiden toteuttamista, edistäen samalla yhteistä oppimista ja hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämistä. Hankkeessa oli mukana 28 yritystä laajasti eri toimialoilta, joille yhteistä oli tuotanto- ja logistiikkatoimintojen ja työhyvinvoinnin kehittämistarve. Tuottavuuteen ja työhyvinvointiin vaikutetaan erilaisilla toimilla riippuen yrityksen koosta, toimialasta ja kehitystarpeista.
TuotTo-hankkeessa osallistuvan yritysten kehittämistä toteutettiin seuraavin keinoin:
Henkilöstön näkökulmaa yrityksen toiminnasta, kehityssyklin vaiheesta ja työn haasteista selvitettiin nykytilan analyysillä. Hankkeen asiantuntijat haastattelivat erikseen johdon, työnjohdon ja työntekijöiden edustajia. Useassa yrityksessä hankkeen työntutkijat tekivät myös tarkentavia havainnointikierroksia tuotantotiloihin selvittääkseen työprosessien sujuvuutta, työturvallisuutta ja ergonomiaa, varastojärjestelmien toimivuutta ja tarkastellen siisteyttä ja järjestystä tuotantotiloissa. Keskustelujen, haastattelujen ja Tiviittori-testin avulla muodostettiin kokonaiskuva yritysten ja henkilöstön näkemyksistä myös digitalisaatioon. Hanke tarjosi kaikille osallistuville yrityksille mahdollisuuden arvioida henkilöstönsä digiosaamista TIEKEn tietoyhteiskunta- ja mediataitoja arvioivan Tiviittori-testin avulla. Tämän mahdollisuuden hyödynsi 25 yritystä ja 230 henkilöä.
Nykytilan analyysissa tehdyn tiedonkeruun tuloksia raportoitiin nykytilapalaverissa, jossa käytiin yrityksen nykytila, havaitut kehittämistarpeet ja -kohteet sekä sovittiin kehittämistoimenpiteistä, vastuuhenkilöistä ja aikatauluista. Yritykset kehittivät toimintaansa omaehtoisesti ja TuotTo-asiantuntijoiden tuella. Henkilöstön osallistuminen riippui kehityskohteesta. Monissa yrityksissä opeteltiin tietojärjestelmien tehokkaampaa käyttöä, kehitettiin tiedonjakamisen tapoja sekä välineitä, siivottiin ja järjestettiin tuotantotilat ja/tai sovittiin suojavälineiden käytöstä ja muista asioista, jotka koskivat koko henkilöstöä. Muutamassa yrityksessä johdolle asetettiin pohdittavaksi toiminnan suuntaaminen ja painopisteiden valinta esimerkiksi erilaisten tuotekokonaisuuksien tai erilaisten asiakkuuksien välillä.
Hankkeen aikana toteutettuja kehitystoimenpiteitä ja niiden tuloksia arvioitiin arviointikokouksessa. Arvioinnin tueksi yrityksille laadittiin kysely, jossa yrityskohtaisessa osuudessa kysyttiin kehityskohteiden parissa tehtävän kehitystyön etenemisestä sekä yleisessä osiossa yleisemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kannalta keskeisten asioiden kehittymisestä. Muutamissa yrityksissä tehtiin myös arviointihaastatteluja tai havainnointikäynti tuotantotiloissa. Osassa yrityksistä näihin tapahtumiin osallistui koko henkilöstö, osassa henkilöstön edustajia tai vain hankkeen vastuuhenkilö. Arviointiraportti hankkeessa sovituista kehityskohteista sekä kyselyn tulokset toimitettiin jaettavaksi kaikille yrityksessä työskenteleville.
TuotTo-hankkeessa toimenpiteet eli kehitystyö nojasivat nykytilan analyysiin, jossa em. osa-alueita on tarkasteltu ja arvioitu. Nykytilakartoituksessa työntekijöiden ja johdon haastatteluissa esiin tuli erilaisia kehittämistarpeita liittyen työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin.
Lähes kaikissa yrityksissä tuli esiin, että sisäinen viestintä kaipasi parantamista. Tiedotusta pystyttiin parantamaan pienillä muutoksilla kuten lyhyet aamupalaverit, vuorotyössä tiedon vaihto vuoron vaihtuessa, viikko- ja kuukausipalaverit ja säännölliset suunnittelukokoukset, joissa koko henkilöstöä informoidaan yrityksen tilanteesta ja suunnitelmista. Myös eri tiedotusvälineiden käyttöönotto kuten ilmoitustaulut, kalenterit, valotaulut, sähköposti, Yammer, Skype ym. paransivat tiedonkulkua. Monessa yrityksessä ongelmana oli, ettei tuotannon, suunnittelun ja myynnin edustajien välillä tieto kulkenut riittävän ajoissa.
Seuraavassa työympäristöön ja menetelmiin liittyviä keskeisimpiä kehityskohteita ja tuloksia:
• ergonomian parantamiseen on kiinnitetty lähes jokaisessa kohteessa huomiota. Tämä on merkittävä toimenpide myös työhyvinvoinnin kannalta.
• Monessa yrityksessä kehitettiin työhön opastusta ja tuotannon laitteiden käyttöohjeita. Myös tiedon kulkua ja sen menetelmiä sekä työn kiertoa ja varahenkilöjärjestelyjä kehitettiin.
• Monessa yrityksessä kehitettiin työpisteitä ja työympäristöjä työhyvinvoinnin ja -tehokkuuden parantamiseksi. Useassa yrityksessä todettiin, että työympäristön parempi siisteys ja työvälineiden pitäminen sovituilla paikoilla parantaa työviihtyvyyttä ja -tehokkuutta
Yritykset tarvitsevat kehittämistukea erityisesti tietojärjestelmien hankintaan, integroimiseen ja käytön kehittämiseen, koska harvan pienen yrityksen osaaminen riittää omaehtoiseen kehittämiseen. Seuraavassa keskeisimpiä kehittämiskohteita:
• 5S ja 6S mukaisia toimenpiteitä toteutettiin useissa yrityksissä. Hankkeen aikana on annettu neuvontaa ko. järjestelmien hyödyntämiseen ja käyttöönottoon.
• Varastonhallintaa ja niiden siisteyttä ja järjestystä kehitettiin monin tavoin, keinoina muun muassa numeroidut varastopaikat, tuote- ja materiaalikoodiston selkeytys, viivakoodien käyttöönotto ja tilausrajojen asettaminen.
• Tietojärjestelmien osalta yrityksiä tuettiin monin tavoin: järjestelmien hankinnan suunnittelussa, nykyisten järjestelmien käytön tehostamisessa ja järjestelmien integroinnin kysymyksissä.
• Tuettu järjestelmänhankinnassa kartoittamalla ja keskustelemalla järjestelmän vaatimuksista
• Yritysjohdolle on annettu tukea ja neuvontaa mm. verkkolaskutuksen liittämisessä uuteen taloushallinto-järjestelmään, hankintojen organisointiin, varaston ABC-analyysin aloittamiseen sekä työmääräysten kierto-, hyväksymis- ja laskutusmenettelyihin sekä sykleihin. Näiden pohjalta tehtiin laskelmat myönnettyjen maksuaikojen kustannusvaikutuksista.
• Tuettu siirtymistä paperikuvista sähköisiin: teknisten piirustusten vieminen järjestelmään ja työntekijöille tabletit käyttöön.
Hankkeessa on tuettu työn kuormittavuuden vähentämiseen tähtäävien työmenetelmien käyttöönottoa, mikä helpotta myös naisten hakeutumista aiemmin miesvaltaisille aloille. Monissa työpaikoissa on ollut eri kulttuuri ja uskontokunnista peräisin olevia työntekijöitä ja esimerkiksi nykytilan haastatteluissa on ollut myös heidän edustajiaan. Hanke tukee myös moninaisuuden johtamisen periaatteiden käyttöönottoa.
Varastojärjestelmiä kehittämällä on tuettu varastojen pienentämistä ja varastohukan ja materiaalihukan pienentämistä.
Hankkeessa on tuettu työntekijöiden osallisuutta, työhyvinvointia, terveyttä, tiedon saatavuutta ym. tuomalla näkyväksi työntekijöiden näkemykset ja mielipiteet sekä luomalla niistä hyviä käytäntöjä toimintaan. Yrityksissä on luotu ja tuettu yhdessä tekemisen ja jatkuvan parantamisen kulttuuria.
Hankkeen tuloksena on tehty seuraavia tiedotteita ja julkaisuja:
• TIEKE: GDPR –muistilista liittyen EU yleinen tietosuoja-asetus;
• Tilaus- ja varastojärjestelmän tehokas käyttö
• Sähköisen tiedonsiirron periaatteet
• Julkaisu: ”Tuottavat toimintamallit – kokemuksia PK –yrityksistä”