Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20869

Hankkeen nimi: TuotTo - Tuottavat Toimintamallit

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: Kiljavantie 6

Puhelinnumero: 0929041200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erkki Pesonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö, Tutkimus ja kehittäminen

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erkki.pesonen(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447143777

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

TIEKE, 0494484-2
Työterveyslaitos, 0220266-9
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, 1006550-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TuotTo – Tuottavat toimintamallit -hankkeen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää erityisesti mikro- ja pk-yritysten logistiikkatoimintojen tuottavuutta ja kilpailukykyä digitalisoituvassa ja muuttuvassa työympäristössä yksilön ja työyhteisöjen työhyvinvointia tukevalla tavalla. Tavoitteena on erityisesti selvittää ja tukea organisaatioiden logistiikkatoimintojen digitalisaatiokehitystä (digitalisointi, automatisointi, robotisointi) sekä työn sujuvuuden ja tuottavuuden että yksilön ja työyhteisön työhyvinvoinnin näkökulmista. Logistiikka- ja erityisesti varastoalalla on tehtyjen selvitysten mukaan käynnissä voimakas työtehtävien ja työvoiman käytön muutosprosessi, joka vaikuttaa yrityksen kaikkeen toimintaan. Tavoitteena on laajentaa yritysten tietoa alan työntekemiseen liittyvistä muutoksista ja nykytilasta (erityisesti henkilöstön osaaminen ja osaamistarpeet, sitoutuminen), tuottaa näkemys tulevaisuuden työstä (organisatoriset muutokset, työtehtävien muutokset, digitalisaatio ja muu teknologinen kehitys) sekä tukea yritys- ja verkostokohtaisia muutoksessa tarvittavien kehittämissuunnitelmien laadintaa ja niiden toteuttamista, edistäen samalla yhteistä oppimista ja hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämistä.

Tässä hankkeessa yhtenä keskeisenä lähtökohtana on yksilöiden tukeminen muutoksessa: heidän tarpeidensa tunnistaminen (osaaminen, erityisesti digitaidot; työhyvinvointi, erityisesti työn mielekkyys ja merkityksellisyys) sekä heidän osallistumisensa tukeminen niin työnsä, työprosessien kuin koko yrityksenkin kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden voimavaroja työntekemiseen ja yhteiseen kehittämiseen.

Hankkeessa on kolme päävaihetta:
- nykytilan kartoitus (Tiedottaminen, muutostarve ja aktivointi; haastattelut, havainnointi, kyselyt mm. työhyvinvontiin ja digitaalisten välineiden käyttöön liittyen)
- kehittämisvaihe (työpajat, vertaisverkostojen luominen ja toiminta; käytännön kokeilut uusista toimintakäytännöistä yrityksissä)
- arviointivaihe; hyödynnetään nk. kehittävän arvioinnin ideaa, jossa toimintaa arvioidaan toimijoiden kanssa yhteisesti useassa eri prosessivaiheessa ja toimintaa suunnataan jatkuvasti arvioinnin tuella.

Hankkeessa kartoitusmenetelmät ja ratkaisut pilotoidaan ensin pienemmän osallistujajoukon kanssa (n. 20 yritystä neljässä verkostossa (yrityskylä/kauppakeskus tai vastaava)), jonka jälkeen kyselyin tuotetaan laajemmalle yritysjoukolle (n. 40 yritystä) tilannekuva niiden omasta toiminnasta sekä räätälöidään ja levitetään ratkaisumalleja työpajoissa ja vertaisverkostoissa.

Hankkeen tiedotuksesta tehdään erillinen viestintäsuunnitelma myönteisen rahoituspäätöksen saamisen jälkeen. Tiedotuksen päävastuullinen toteuttaja on Työtehoseura osatoteuttajien osallistuessa tiedotukseen.
TuotTo-hanke 1) auttaa yrityksiä arvioimaan nykyistä tuottavuutta, henkilöstön hyvinvointia ja sekä työympäristön vaatimuksia, ottaen erityisesti huomioon yksilön tarpeet 2) tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää yhdessä a) koko henkilöstön kanssa sekä b) yritysalueiden verkostona digitaalisia ja automaattisia työvälineitä hyödyntäviä uusia tulevaisuuden toimintamalleja ja johtamiskäytäntöjä, 3) tukee konkreettisten kehityskokeilujen toteutusta yrityksissä sekä 4) tukee kokeilujen arviointia ja niistä oppimista yrityksissä ja yritystysalueilla. Arjen ongelmien ratkaisu lähtee siis nykytilan ymmärtämisestä, tulevaan murrokseen varautumisesta ja tuottavien toimintamallien (TuotTo) luomisesta tähän tarpeeseen. 5) Uusia, työhyvinvointia tukevia toimintamalleja sekä osallistavia kehittämiskäytäntöjä levitetään yrityskylien ja hankkeeseen osallistuvien toimijoiden verkostoissa.

TuotTo - hanke tukee kestävän kehityksen horisontaalisia periatteita sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sekä yhdenvertaisuuden osalta hyvin. Erityisesti hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen korostuu hankkeessa. Myös ekologinen ja taloudellinen kestävyys on hankkeen toiminnassa esillä kohtuullisesti toimintaprosessien uudelleen tarkastelun myötä. Sukupuolten välisen täsa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoitteena. Hankkkeen kohdetoimialalla digitalisaation, automatisaatio ja robotisaation sekä toimintastrategioiden muuttumisen myötä on kuitenkin mahdollista edistää naisten työllistymistä perinteisesti miesvaltaiselle alalle, kun hankkeella luodaan sellaisia tuottavia ja tuloksekkaita toimintamalleja, jotka mahdollistavat uuden teknologian (esim. avustava puettava ja/tai tukevat/keventävät ratkaisut) sujuvan käytön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

TuotTo-hankkeen pääkohderyhmänä on henkilöstö mikro- ja pk-yritysten materiaalinkäsittely- ja varastotoiminnoissa. Yritysten sisällä kehittämistyö koskettaa eri organisaatiotasoja: niin johto kuin työntekijät osallistetaan parantamaan tuottavuutta ja arjen sujuvuutta työpajoissa, joissa suunnitellaan yhdessä ratkaisuja nykytilan kartoituksessa havaittuihin työ-ja toimintaprosessien haasteisiin. Tarkastelun kohteeksi valitaan sellaisia yrityksiä, joissa on käsillä joko merkittäviä teknologisia tai liiketoiminnallisia muutoksia (digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, toimintarakenne/alihankintasuhteet).
Painotettavina alueina ovat mm. yritykset, joille laajempi ymmärrys työhyvinvointi (ja työkyky) toiminnasta voisi tuoda merkittäviä tuottavuusparannuksia. Erityisenä yrityksien sisäisenä kohderyhmänä huomioidaan vuokratyövoimafirmojen kautta työyhteisössä toimivat työntekijät ja heidän osaamisensa sekä työyhteisöön integrointi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja parhaat käytännöt auttavat muita vastaavia yrityksiä erityisesti logistiikka-alalla tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa Monet käytännöt, esimerkiksi perehdyttämiskäytännöt, voivat toimia esimerkkeinä myös muiden toimialojen pk-ja mikroyrityksille.

Toissijaisena välillisenä kohderyhmänä ovat erilaiset välittäjäorganisaatiot, jotka ovat tyypillisesti kauppakeskusten, yrityskylien tai teollisuusalueiden kehittämisyhdistyksiä. Tällaisia ovat mm. Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry sekä Teholan yrityspuisto ry. Välittäjäorganisaatioita ovat myös seudulliset kehittämisyhtiöt, kuten BusinessOulu ja IntoSeinäjoki, joilla on kattava yritysverkosto alueellaan ja jotka voivat toimia TuotTo-hankkeen ensimmäisten alueellisten tilaisuuksien kokoonkutsujina tiedotettaessa teemasta varsinaisille kohderyhmille, sekä jatkossa tulosten levittäjänä.

Muut välilliset kohderyhmät ovat 1) toimialan ei-edunvalvonnalliset kehittämisyhdistykset (Logistiikkakeskusklusteri LIMOWA ry; Suomen osto- ja logistiikkayhdistys LOGY ry), 2) logistiikka-alan edunvalvojat jäsenyrityksineen (SKAL ry; Logistiikkayritysten liitto ry; YTL), 3) ammattiyhdistykset (PAM, AKT, PAU), 4) alan yritysten yhteenliittymät (esim, KTK), 5) suuret yritykset joiden arvoverkostossa tai ekosysteemissä toimii pieniä alihankkijoita (esim. logistiikkakeskukset, tuotantolaitokset, huolintaliikkeet, henkilöstövuokrausyritykset) sekä 6) asiantuntijapalveluyritykset (VTT, konsultit), 7) koulutusorganisaatiot ja jopa 8) logistiikan teknologioita kehittävät ja toimittavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 678

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 180 674

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 459 818

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 209 987

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta (KYLLÄ) Tilastokeskuksen ”kuljetus- ja varastointiala” on hyvin miesvaltainen, naisten osuuden ollessa 21-23% v. 2008-2014. WelLog-esiselvitys tarkasteli sukupuolijakaumaa myös tehtävätyypeittäin (varastohenkilöstö, esimiehet, suunnittelijat ja johto). Teknologinen kehitys sekä yritysten toimitusketjustrategioiden muutokset (JIT, Lean) vaikuttavat tarvittavien fyysisten ominaisuuksien merkityksen vähenemiseen mm. käsiteltävien kappaleiden ja/tai lähetysten keskipainon alenemisena ja siten hankkeella voidaan vaikuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma(valtavirtaistaminen) (Kyllä) Työn kuormittavuus ja kulttuuriset tekijät huomioidaan hankkeen toteutuksessa moninaisuuden johtaminen (Diversity Management) periaatteiden mukaisesti mm. kansallisuuden, uskontojen, sukupuoliroolien ja yhteisöllisyyden näkökulmista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen (Ei) Toimialalla digitalisaation, automatisaatio ja robotisaation sekä toimintastrategioiden muuttumisen myötä on mahdollista edistää naisten työllistymistä perinteisesti miesvaltaiselle alalle, kun hankkeella luodaan sellaisia tuottavia ja tuloksekkaita toimintamalleja, jotka mahdollistavat uuden teknologian (esim. avustava puettava ja/tai tukevat/keventävät ratkaisut) sujuvan käytön.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Hankkeessa kohdeyritysten varasto- ja materiaalinkäsittelytoimintojen havainnoineissa kiinnitetään huomiota pakkausmateriaalien uusio- ja kierrätystoimiin. Kestävän kehityksen mukainen kiertotalousajattelu lisää työyhteisön työhyvinvointia silloin, kun tuottavuuden lisäämiseen tähtäävät toimintamuutokset huomioivat automaattisesti luontoa säästävät elementit. Hankkeen toteutuksessa mm. työpajoissa huomioidaan luonnon materiaalien käytön kestävyys ja mahdollisuuksien mukaan kierrätys ja uusiokäyttö ja tuetaan toimia, jotka ehkäisevät jätteiden syntymistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 6
Uusi teknologia mahdollistaa resurssitehokkaampia toimintamalleja (esim. jakamis/kiertotalous) ja TuotTo-hankkeessa luotavat ratkaisut ja tuettava osaaminen voivat vaikuttaa välillisesti luonnovarojen käytön kestävyyteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Varasto- ja materiaalitoiminnoissa voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen energiatehokkaalla toiminnalla ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen. Ilmastonmuutosta voimistavien toimien tilalle etsitään kaikessa toiminnassa ekotehokkaita ja vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Vältetään toimia, joilla kasvatetaan välillisesti sähkön kulutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 7
Hankkeessa tuetaan ympäristövastuullisuuden ja ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittymistä, joiden avulla parannetaan osaltaan kohdeyritysten henkilöstön asennetta suhteessa tulevaisuuden kehityksen mukanaan tuomaan muutokseen, työssä viihtyvyyteen ja työhyvinvointi kehittymiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 6
Hankkeen kohdeyritysten varasto- ja materiaalitoimintojen resurssia hyödynnetään ilmanpäästöjä minimoiden, pinta- ja pohjavesiä sekä maaperää suojellen viihtyvyys-, turvallisuus- ja terveellisyystekijät huomioiden.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 6
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin. Hankkeessa tuodaan esiin ympäristövastuullisuuden ja ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittyminen ja pitkällä tähtäimellä luonnon monimuotoisuus (ja Natura 2000 -ohjelma) linkittyy työhyvinvointiin ja edelleen hankkeeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 8
Tässä hankkeessa pyritään vaikuttamaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin keinoin ekotehokkuuteen materiaalien käytön ja talteenoton suhteen sekä vähentämään eri materiaalien käsittelyä ja käyttöä varasto- ja materiaalitoiminnoissa. Toiminnot tulee rakentaa mahdollisimman ekotehokkaalle luonnonvarojen kulutukselle ja hyvinvoinnin tulisi jakautua tasaisesti. Taloudellisesti kestävä kehitys ei perustu velkaantumiseen tai pääoman, kuten luonnonvarojen liikakäyttöön tai hävittämiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Tuotto -hankkeen nykytilakartoituksessa kyselyssä selvitetään uusiutuvien energialähteiden käytön merkitystä tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen merkittävä väliltön ja välillinen vaikutus. Aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen (esim. jakamis/kiertotalouden ja/tai yritysten välisten yhteistyökonseptien mahdollistaminen (henkilöstöpooli) merkittävä välitön ja välillinen vaikutus. Liikkuminen ja logistiikka. Vähintään välillinen vaikutus, mutta toimintamalleilla voi olla myös välittömiä vaikutuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Hankkeessa kehitetään alan opetuksen ja työhyvinvoinnin palveluita
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Logistiikka on tieto- ja tavaravirtojen hallintaa. Tässä hankkeessa luodaan ymmärrys missä digitalisaatiota voidaan käyttää juuri oikea aikaisesti (JOT) työntekijöiden työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin sekä yrityksen toimintojen kannalta käytännöllisellä ja mielekkäällä tavalla. Tiedon ja hyvien käytäntöjen liikkuuvuutta edistetään luomalla työntekijöiden, yritysten ja kehittämisorganisaatioiden välille luontevia ja jatkuvia fyysisiä- ja digitaalisiaverkostoja ja toimintamalleja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteisiin kuuluu hyvinvoinnin kehittäminen ja sitä kautta yritysten tuottavuuden parantaminen. Hyvinvoinnin kehittäminen on olennainen osa hankkeen sisältöä.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
Tasa-arvon edistäminen logistiikka-alalla parenee, kun hankkeen myötä ymmärretään paremmin teknologia ja työtapojen muuttumisen tuomat mahdollisuudet naisten, osatyökykyisten, fyysisesti heikompien työllistämiseksi alalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Pk- ja mikroyritysten tukeminen digitalisaation ja työhyvinvoinnin kehittämisessä vahvistaa ja yhdenvertaistaa niiden asemaa suhteessa suurempiin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Selkeiden toimintamallien ja osaamisen kehittäminen parantaa sekä työntekijöiden että yrityksen näkökulmaa yhteiskunnan ja eri kulttuurien toimintatavoista. Osaamispohja ja teknologian mahdollistama pysyvä tieto yrityksen mm. perehdytys-, osaamisen kehittämiseen parantaa eettistä ja avointa toimintaa suhteessa työntekijöihin, työyhteisöön, yrityksen toimintakenttään, yhteiskuntaan ja eri kulttuureihin.
Kulttuuriympäristö 1 4
Kulttuuriympäristöä tuetaan hankkeessa parantamalla pk-yritysten ja elinvoimaisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä myös syrjäseuduilla. Yritysten ekologista ja eettistä toimintaa parannetaan, mikä heijastuu myös kulttuuriympäristön parempana huomioonottamisena.
Ympäristöosaaminen 2 7
Logistiikka-alan toimijoiden yhtenä tehtävänä on tuottaa innovaatioita ja tehokkaita ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ja ekologiseen toimintatapaan tuotteen suunnittelusta jätehuoltoon asti. Hankkeen laajalla nykytila-aineiston keräämisellä saavutetaan tieto, miten ympäristöosaamisen taso on ja mihin tulee kiinnittää opetuksessa, verkostoissa, yrityksissä ja yhteiskunnallisesti huomiota.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-