Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20870

Hankkeen nimi: SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A

Puhelinnumero: (02) 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rouhelo Anne Maria

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tuntiopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.rouhelo(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 3550 826

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Opintokeskus Sivis, 0201789-3
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen toteuttajat: Turun ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Tampereen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry ja Opintotoiminnan keskusliitto ry/Opintokeskus Sivis.

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän rakennemuutos aiheuttaa mikro- ja PK-yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille hyvinvointialalla haasteita seurata alan muutosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisrakennetta koskeva uudistus on käynnissä, samoin palvelujen rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Jatkossa yksityisillä palveluntuottajilla eli pienillä mikro- ja PK-yrityksillä sekä kolmannen sektorin toimijoilla eli järjestöillä on entistä isompi rooli kansalaisten hyvinvointipalveluiden tuottajina. Sote-palvelujärjestelmä tulee uudistumaan erityisesti digitalisuuden ja sen sovellusten avulla. Rakennemuutos ja alati tiukkenevat tehokkuusvaatimukset kuormittavat sote-alan yritysten henkilöstöä. Hankkeessa sote-alan alan toimijoiden tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä parannetaan lisäämällä henkilöstön osaamista ja uudenlaisia yhteistyömuotoja hyvinvointiteknologiayritysten sekä markkinointi- ja viestintäyritysten kanssa. Yrityksissä ja järjestöissä on kasvava tarve kehittää osaamista, palveluja ja yhteistyömuotoja vastaamaan tulevia sote-alan vaatimuksia. Lisäksi yritykset tarvitsevat oikeaa ja asianmukaista näyttöön perustuvaa tietoa ja toiminnan ohjausta kehittämään palveluja ja ottamaan käyttöön terveysteknologisia sovelluksia hyvinvointialan asiakkaille tavoitteena hyvän hoidon kehittäminen. Osaaminen näyttäytyy työtyytyväisyytenä ja työhyvinvointia lisäävänä asiakaspalautteena. Hankkeen päätavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta valtakunnallisesti sote-alan yrityksissä ja järjestöissä tarjoamalla monipuolista valmennusta ja sparrausta sekä verkostoitumista työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta oleellisiin kohteisiin.

Hankkeen tarkoituksena on:
1. Kehittää monipuolisesti osaamista yrityksissä ja järjestöissä. Aiheina ovat mm. työhyvinvointi, tuottavuus, muutosjohtaminen, henkilöstön osallisuus, digitalisaatio, hyvinvointiteknologia, markkinointi ja viestintä, laadukas asiakaslähtöinen palvelumuotoilu, sote-palvelujärjestelmän rakenneuudistus, lainsäädäntö ja ohjeistus, tulevaisuuden ennustaminen sekä reagointikyky.
2. Luoda ja rakentaa alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja eri toimijoiden kesken käyttäen apuna mentorointia.
3. Suunnitella, kehittää ja arvioida yhdessä erilaisia parhaita käytänteitä ja hyviä toimintamalleja työhyvinvoinnin ja tuottamisen lisäämiseksi yrityksissä ja järjestöissä.
4. Kehittää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arviointia yrityksissä ja järjestöissä määrällisesti ja laadullisesti.

SoteNavi-hankkeen toimenpiteet ovat:
1. Kartoitetaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nykytila hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa haastattelemalla avainhenkilöitä, käyttämällä työhyvinvointimittareita, keräämällä lukuja sairauslomapäivistä ja liikevaihdosta.
2. Järjestetään valmennusta työpajoissa alueellisesti.
3. Järjestetään valtakunnallisia teemapäiviä.
4. Luodaan mentorointiohjelma mukana olevien organisaatioiden tarpeiden perusteella.
5. Rakennetaan alueellinen ja valtakunnallinen verkosto toimijoiden kesken yhteistyölle.
6. Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan erilaisia parhaita käytänteitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi esimerkiksi muutosjohtaminen ja henkilöstön osallistaminen toiminnan kehittämiseen ja näyttöön perustuva asiakaslähtöinen palvelumuotoilu.

SoteNavi-hankkeen tuotoksena syntyy digitaalinen navigaattori, joka sisältää kohderyhmälle suunniteltuja välineitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseen:
1. Uudenlaisia näyttöön perustuvia palvelumalleja ja palvelumuotoilua.
2. Yhteistyöverkostoja yritysten ja järjestöjen kesken.
3. Keinoja paremmalle johtamiselle ja muutosjohtamiselle.
4. Kohderyhmälle räätälöity mentorointimalli.
5. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sukupuolinäkökulmien ja -vaikutusten systemaattinen yhteenveto päätöksenteon tueksi.
4. Lisääntynyttä tietoisuutta sote-rakennemuutoksesta.
5. Kunkin toimijan omiin tarpeisiin räätälöityä ja selkeää osaamista digitaalisuudesta ja terveysteknologian vaihtoehdoista.
6. Kohderyhmän yrityksille suunnattua osaamista puutteellisiksi todetuista markkinointi- ja viestintätaidoista.
7. Edellä mainittujen toimenpiteiden johdosta kohderyhmän parantunutta työhyvinvointia sekä tuottavuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat hyvinvointi-, teknologia- ja markkinointi- ja viestintäalan mikroyritykset, pienyritykset, keskisuuret yritykset sekä sosiaali- ja terveysalalla toimivat järjestöt. Hankkeeseen tulee mukaan pilottijärjestöjä ja -yrityksiä, joiden kanssa osallistumisesta on sovittu jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki sote-alan toimijat valtakunnallisesti sekä palvelujen hyödyntäjät asiakkaat ja potilaat. Lisäksi mukana olevien organisaatioiden opiskelijat hyötyvät saamalla ajankohtaista tietoa ja osaamista esimerkiksi seminaareihin osallistumisen kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 284 982

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 223

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 364 292

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 752

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 37

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 104

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysiin on käytetty paitsi kirjallisia lähteitä ja tutkimustietoa, myös hankkeeseen osallistuvien yritysten ja järjestöjen antamaa tietoa. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys on naisvaltaista, vaikka yleisesti yrittäjinä toimii enemmän miehiä kuin naisia. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä naisia on yli 70 %. Yksinyrittäjien lisäksi 2 -9 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 18,3 % yrityksistä. Yksinyrittäjyys on yleisempää naisten kuin miesyrittäjien keskuudessa. Näyttää siltä, että sukupuolinäkökulma on sote-uudistuksen rakentamisessa sivuutettu. Lakiluonnokset ja alustava vaikutusarviointi eivät viittaa sukupuolten tasa-arvoon tai hoivaan. Uudistuksen valmistelussa on luvattu huomioida ja arvioida sote-uudistuksen sukupuolivaikutukset. Hanke pyrkii osaltaan tuottamaan tietoa tähän uudistuksen osa-alueeseen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeeseen mukaan lähteviä yrityksiä lähestyttäessä oli otettu huomioon kohderyhmän naisvaltaisuus ja toisaalta naisvaltaisen alan miestyöntekijöiden näkökulmat. Mukaan lähteviltä yrityksiltä ja järjestöiltä tiedusteltiin yritysten johdon ja henkilökunnan sukupuolijakaumaa sekä mahdollisia organisaation omia näkemyksiä sukupuolittain eriävästä osaamisesta ja koulutustarpeesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
SoteNavi-hankkeen kohderyhmän naisvaltaisuus, naisyrittäjyys ja miesten toiminta naisvaltaisella alalla on otettu hankkeen toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jo olemassa olevien pohjatietojen lisäksi SoteNavi-hanke analysoi ja suunnittelee alkukartoitusten perusteella millaiseksi hankkeen aikana toteutettavat toiminnot muodostuvat valtavirtaistaminen huomioiden. Hankkeen toimenpiteet eivät tule olemaan täysin samanlaisia naisten ja miesten kohdalla. Hankkeen valmennukset ja verkostoitumismuodot suunnitellaan naisyrittäjyyden haasteet ja mahdolliset apukeinot huomioon ottaen. Naisyrittäjien määrän kasvua sosiaali- ja terveysalalla on hidastanut kuntien ostopalveluiden viimeaikainen kehitys. Palveluita hankitaan isoilta kansainvälisiltä terveys- ja hoiva-alan ketjuilta. Pienten erikoistuneiden yritysten verkostot voivat olla vastaus kilpailuun suuria kansainvälisiä yritysketjuja vastaan. Verkostot ja järjestäytyminen voisivat olla apu myös viranomaisten kanssa toimiessa. Hasasen (2013) tutkimuksessa naishoivayrittäjät näkevät vahvuutenaan oman ammattitaitonsa ja puutteinaan he pitävät johtamistaitojaan sekä myynti- ja markkinointikykyjä. Lisätietoa he katsovat tarvitsevansa taloushallinnosta, markkinoinnista, lainsäädännöstä ja henkilöstöasioista. Koska miehet ovat selkeä vähemmistö sosiaali- ja terveysalalla, SoteNavi-hankkeessa huomioidaan yhtä lailla miestyöntekijöiden asema, osaamisen hyödyntäminen ja koulutustarpeet naisvaltaisella alalla. Miesten asemaa naisvaltaisilla aloilla on ylipäänsä tutkittu hyvin vähän. Koska miehet ovat vähemmistönä sosiaali- ja terveysalan tehtävissä, heiltä odotetaan usein tiettyä stereotyyppistä tapaa toimia. Mieshoitajat ovat ainakin uransa alussa enemmän tarkastelun alla kuin naishoitajat. Naisvaltaisten työpaikkojen tulee oppia hyödyntämään myös miesten osaaminen ja näkökulmat. Miesten mielestä naiset usein määrittelevät, miten tulee toimia ja mikä on oikein sosiaali- ja terveysalalla. Miesten tulo naisvaltaisille työpaikoille voi tuoda tehtävään työhön uusia lähestymistapoja ja näkemyksiä. SoteNavi-hankkeessa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla kaikissa hankeen toimenpiteissä edellä mainitut sukupuolten väliset erot ja haasteet sote-alan yrityksissä ja järjestöissä sekä niiden kehittämistarpeissa. Oikeanlaisen kohderyhmille suunnatun valmennuksen, verkostoitumisen ja koulutuksen kautta sekä olemassa olevien edellä mainittujen kaltaisten stereotyyppisten näkemysten tietoiseksi tekemisen myötä myös sukupuolisia eroja saadaan tasattua sosiaali- ja terveysalan yrityksissä. Näiden asioiden esiin ottaminen jo oppilaitostasolla on tärkeää ja siksi mukana olevat ammattikorkeakoulut panostavat myös omien organisaatioidensa tasa-arvoisuuden edistämiseen sosiaali- ja terveysalan opintojen aikana. Sosiaali- ja terveysalan työntekijän ammattitaitoon kuuluu sukupuolinäkökulman huomioiminen asiakastyössä. Sukupuolen vaikutuksen huomioiminen omassa työssä on osa myös opettajan ammatillisuutta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma on huomioitu projektin toimintojen suunnittellussa (valtavirtaistaminen).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeen toteutuksessa tullaan käyttämään sähköisiä viestintävälineitä ja välttämään turhaa kopiointia ja tulostamista. Lisäksi suositaan digitaalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia viestinnässä ja liikkumisessa, mikä osaltaan edistää luonnonvarojen kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hanke pyrkii suosimaan sellaisia liikennemuotoja ja pyrkii yhteistyöhön sellaisten yritysten ja järjestöjen kanssa, joiden toiminta ei lisää ilmastomuutosriskiä tai aiheuta kohtuutonta ekologisesti kuormitusta. Tavoitteena on, että yritysyhteistyössä myös ekologinen näkökulma tulisi huomioiduksi osana hankkeen toteuttamia valmennuksia ja kehityssuunnitelmia. Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään Adobe Connect ja Skype-yhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
-
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Hankkeen kokouksiin liittyvissä tarjoiluissa pyritään minimoimaan jätemääriä (esim. kertakäyttöastioita välttämällä). Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä. Samantyyppisesti vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttö, jaetut kirjoitusalustat ja digitaalisessa muodossa tuotetut tuotokset. Materiaalien hankinnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
-
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 3
Hankkeen kehittämistyön avulla tuetaan alueellisesti yritysten ja järjestöjen kehittämistoimia sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelujärjestelmän uudistuksen toimeenpanoa hankkeen kohderyhmän tuottavuuden ja elinvoimaisuuden takaamiseksi.Valtakunnallisessa toiminnassa suositaan ja suositellaan uudenlaisten verkostoitumismuotojen hyödyntämistä. Projektin toteutuksessa (esim. tarjoilut ja muut palvelut) pyritään huomioimaan paikalliset palveluntarjoajat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa luodaan toimintamalleja ja verkostoja, joita samankaltaisten toimijoiden on mahdollista kehittää eteenpäin myös hankkeen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Hankkeen toteutuksessa suositaan ensisijaisesti joukkoliikennettä, mikäli se on teknisesti ja aikataulullisesti mahdollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hankkeen toimenpiteillä edistetään sekä yrittäjien, järjestöjen että niiden työntekijöiden hyvinvointia sekä välillisesti heidän asiakasryhmiensä ja yhteistyöorganisaatioidensa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 4
Hankkeen kehittämistoimenpiteissä huomioidaan sukupuolet ja niiden tiedostetut erilaiset tarpeet. Sukupuolisen tasa-arvon lisäksi osallistuminen kehittämiseen itsessään luo tasa-arvoa, kuten myös se, että kohderyhmät ovat koko kehittämisprosessin ajan avaintoimijoina hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 6
Hankkeen myötä monikultuuristen näkökulmien tiedostaminen ja osaaminen vahvistuu kohderyhmän keskuudessa. Monikulttuurisuus on otettu huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheen yrityksille tarkoitetussa kyselyssä. Osaamisen lisääntymisen kautta saadaan luotua tasa-arvoa. Kehittämistoimenpiteissä edistetään kulttuurista osallisuutta ja saavutettavuutta sekä yhteenkuuluvuutta.
Kulttuuriympäristö 3 2
Sekä monikulttuurisen osaamisen että toimintakulttuurin osaamisen lisäämiseen panostetaan hankkeen toimenpiteiden aikana.
Ympäristöosaaminen 4 3
Hankkeen aikana pyritään nostamaan esille järjestöjen ja yritysten tietoisuutta ympäristöllisestä vastuusta oman alueensa toimijana. Hankkeen työntekijöiden sekä kohderyhmän henkilöiden ympäristöosaamista voidaan välillisesti lisätä tekemällä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia valintoja projektin käytännön toteutuksissa (esim. viestintä ja liikkuminen). Hanke ei kuitenkaan kohdistu ympäristöosaamisen lisäämiseen tai sisällä erityisiä ympäristökasvatukseen liittyviä elementtejä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SoteNavi oli pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke, jonka tarkoituksena oli auttaa organisaatioita sote-rakenneuudistuksen haasteissa. Hankkeen keskeisiä tavoitteita oli luoda alueellisia ja paikkakunnallisia verkostoja, kehittää monipuolista osaamista ja lisätä työhyvinvointia ja tuottavuutta järjestö- ja yrityskentässä. Hankkeessa kehitettiin myös digitaalinen navigaattori: internet-sivu, johon koottiin teemoittain hankkeessa kehitetty materiaali.

Hankkeen osallistujaorganisaatioille järjestettiin 12 yhteistä alueellista työpajaa, joiden teemat käsittelivät mm. työhyvinvointia, osaamisen kehittämistä, liiketoimintaosaamista, palvelumuotoilua ja digitalisaatiota. Alueellisten työpajojen lisäksi järjestettiin joitakin erillisiä työpajoja. Alueelliset työpajat toteutettiin yhteistyössä kaikkien osatoteuttajien kesken. Työpajojen vetovastuu vaihteli teemoittain ja ne lähetettiin live-streamina Skype for Business -videoyhteyden välityksellä osatoteuttajien järjestämiin tiloihin, joissa osallistuvat organisaatiot kokoontuivat ja verkostoituivat.

Valtakunnallisia teemapäiviä – seminaareja – järjestettiin kuusi kappaletta. Seminaareissa käsiteltiin alueellisten työpajojen teemoja, jotka myös korostuvat digitaalisessa navigaattorissa. Seminaareihin järjestettiin osatoteuttajien lisäksi myös muita ansioituneita puhujia ja oman aihealueensa asiantuntijoita. Seminaarit live-streamattiin mm. Adobe Connectilla mahdollistaen organisaatioiden osallistumisen myös etänä.

Hankkeeseen osallistuviin organisaatioihin järjestettiin organisaatiokäyntejä ja niissä vierailtiin useaan otteeseen koko hankkeen keston aikana. Käyntien tarkoituksena oli kartoittaa organisaatiokohtaisia kehittämistarpeita ja luoda näiden pohjalta kehittämissuunnitelma. Käyntien yhteydessä alustettiin myös mentorointi-yhteyksiä osallistuvien organisaatioiden välille.

Keskeisimpiä hyötyjä hankkeen toimenpiteistä organisaatioille olivat työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyen seuraavat: kehityskeskusteluprosessin uudelleen muotoilu ja vertaispalautteen käyttö osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa (vertaispalaute, ryhmäkehityskeskustelut), palvelumuotoiluote asiakasrajapinnoissa, uusien tuotteiden kehittely (erityisesti järjestöt), digitaalisten palvelujen käyttöönotto toiminnanohjauksessa ja asiakaspalvelujenmyynnissä, ja alueellinen verkostoituminen (palveluketju) sekä mentorointi ja muutokseen valmistautuminen ohjatusti.

Hankkeen tuotoksena syntyi SoteNavigaattori (www.sotenavigaattori.fi ). SoteNavigaattori on julkinen, kaikille avoin internet-sivusto, johon on koottu hankkeen työpajoissa, seminaareissa ja organisaatiokäynneillä syntynyttä materiaalia teemoittain. Sisältö on suunniteltu mikro- ja pk-yrityksille sekä järjestöille, mutta siihen sisältyy myös paljon yleishyödyllistä materiaalia. SoteNavigaattoria on suunniteltu käytettävän jatkossa jossain määrin mm. korkeakoulujen opetuksessa. Navigaattorin kehittäminen on ollut iso osa hanketta. Tämän hyödyllisyyttä ei vielä pysty lopullisesti arvioimaan. Jatkohankkeita on suunniteltu navigaattorin jatkokehittämiseksi.