Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20873

Hankkeen nimi: Vankeusaika mahdollisuutena! Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllistymistä tukevissa verkostoissa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2016 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rikosseuraamuslaitos

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0312081-7

Jakeluosoite: Lintulahdenkatu 5

Puhelinnumero: 0295688500

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.rikosseuraamus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eila Lempiäinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eila.lempiainen(at)om.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 339 6392

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Vamos-palvelut, 0116480-8
ViaDia ry, 0217041-7
Kuntoutussäätiö, 0117089-6
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2229500-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)

Vankeusaika mahdollisuutena!
-Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllistymsitä tukevissa verkostoissa

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise), Kuntoutussäätiön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vankiterveydenhuollon yksikön (THL/VTH), ViaDia ry:n, KRIS-Etelä-Suomi ry:n ja Helsingin Diakonissalaitoksen valmistelemassa hankkeessa tuetaan vankien yhteiskuntaan integroitumista ja rikollisuudesta irtautumista vuosina 2016-2019. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on edistää tuomittujen mahdollisuuksia rikoksettomaan elämään, sosiaaliseen osallisuuteen ja työllistymiseen kuntoutuksen, koulutuksen ja työelämäpalveluiden avulla.

Hankkeella on kolme välitöntä tavoitetta, joista ensimmäinen on kehittää verkostoyhteistyössä vaikuttavia, oikea-aikaisia ja kustannustehokkaita osallisuutta ja työllistymistä tukevia palvelupolkuja. Toisena välittömänä tavoitteena on tuottaa tietoa vapautuvien vankien työ- ja toimintakyvystä palveluiden järjestämiseksi. Kolmantena välittömänä tavoitteena on tehdä suosituksia eri viranomaisille yhteistyön kehittämiseksi ja vahvistamiseksi.

Verkostoyhteistyössä kehitetään vaikuttavia, oikea-aikaisia, kuntoutumista ja työllistymistä tukevia polkuja Risen, monialaisen yhteispalvelun (TYP-verkosto) sekä kolmannen sektorin ja vertaistukea tarjoavien järjestöjen toimintana. Tarjottava tuki on aiempaa jatkuvampaa ja kokonaisvaltaisempaa. Tätä tavoitellaan vahvistamalla yhdyskuntaseuraamustoimistojen, vankiloiden ja paikallisten työllistymistä ja yhteiskuntaan integroitumista tukevien viranomaisten (TYP, TE-toimistot, sosiaali- ja terveydenhuolto) ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ja kehittämällä työtapoja ja toimintamalleja. Integroidaan asiakassuunnitelmia ennen vankeuden täytäntöönpanoa, vankeuden aikaisessa toiminnassa ja vapautumisvaiheessa. Lyhyitä tuomioita suorittavien vankien rangaistuksen täytäntöönpano aloitetaan jo ennen vankeusrangaistuksen alkua siviilissä tapahtuvalla haastattelulla yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Tämä vaihe mahdollistaa jatkumoiden rakentamisen jo ennen vankilaan menoa. Käytännön tavoitteena on myös, että yhteistyöverkostossa palveluiden asiakkuuskriteereitä sovelletaan yhtenäisesti.

Vapautumisvaiheessa moni vanki hyötyisi ohjaamisesta monialaisen yhteispalvelun (TYP-verkosto) asiakkaaksi, kun nykyiset käytännöt johtavat vangin työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaaksi. Kehitettävissä toimintamalleissa ja palvelupoluissa huomioidaan naisten erityiset tarpeet.

THL:n osahanke tuottaa vankiloissa toimiville, kunnille, TE-toimistoille ja TYP-palveluille yhteisen työkalun vankilasta vapautuvien kanssa työskentelyä varten. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa hyödynnetään Rikosseuraamuslaitoksessa jo tehtävää arviointia ja TTL:n Työkykyviisaria, jota sovelletaan vankilaolosuhteisiin. Työ- ja toimintakykymittariston kehittämistyön avulla vankilasta vapautuvien palvelujen järjestämistä voidaan suunnitella nykyistä yhteismitallisemmaksi ja toisaalta räätälöidymmäksi ja samalla luoda valtakunnallisesti yhtenäisiä työkaluja, mistä on pitkäjänteistä hyötyä sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyydenhoidon muuttuvissa palvelurakenteissa. Kehitettävässä mittarissa huomioidaan naisten erityiset tarpeet.

Kuntoutussäätiön osahankkeen tavoitteena on varmistaa verkostotyön osaaminen, sote-palvelujen, työvoimapalvelujen, kolmannen sektorin toiminnan ja mahdollisuuksien sekä seuraamusten kuntouttavien sisältöjen tuntemus kaikille verkostossa toimiville. Rikosseuraamuslaitoksen perushenkilöstölle järjestetään valmennusta kuntouttavasta työotteesta ja naissensitiivisestä työotteesta. Kuntoutussäätiö vastaa myös hankkeen kehittävästä arvioinnista ja yhteistyöverkostojen toiminnan arvioinnista sosiaali-, terveys- ja työllistymispalvelujen palvelujärjestelmän näkökulmasta.

ViaDia ry:n osahankkeessa kehitetään verkostoyhteistyössä runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien vapautuvien matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja asumisen ja päihteettömyyden tukipalveluja. Pääasiallisimpina kumppaneina ovat Risen lisäksi kunnat.

Helsingin Diakonissalaitoksen osahanke tuo verkostoyhteistyöhön romanien taustayhteisön osallistumisen rikosseuraamuksia suorittavien pääkaupunkiseudulta kotoisin olevien romanien sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen kohderyhmiä ovat vankilaan menevät, vankeusrangaistusta suorittavat ja vankilasta vapautuvat pääkaupunkiseudun, Etelä-Karjalan, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Ylä-Savon ja Kainuun TYP-verkostojen alueilla. Kohderyhmänä on myös Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella vankeusrangaistusta suorittavat naiset. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Risen yksiköistä osallistuvat Helsingin ja Kouvolan yhdyskuntaseuraamustoimisto sekä Suomenlinnan, Turun, Satakunnan ja Sukevan vankilat. Hanketta laajennetaan jo hankkeen aikana muihin Risen yksiköihin ja TYP-verkostojen alueille. Hankkeen kohderyhmänä on myös seuraamusselvitysvaiheessa olevat, yhdyskuntaseuraamuksia suorittavat, tutkintavankeina olevat ja vankeusrangaistusta suorittavat alle 30-vuotiaat romanivangit sekä myös muut vähemmistöryhmiin kuuluvat rikostaustaiset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat vankeusrangaistukseen tuomitut, vankeusrangaistusta suorittavat ja vankeusrangaistuksesta vapautuvat henkilöt. Ensisijaisesti kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat ja hyötyvät hankkeessa tarjolla olevasta monialaisesta työllistymisen ja kuntoutumisen tuesta. Koska hankkeessa pyritään kartoittamaan tulevien sote-alueiden vankien työ- ja toimintakyvyn mukaista palvelutarvetta, kohderyhmäksi luetaan myös ne vangit, jotka verkoston yhteisen ymmärryksen mukaan ohjataan TYP:n asemesta pääasiassa aikuissosiaalityön piiriin tai suoraan TE-toimiston palvelujen piiriin. Koska hankkeen tarkoitus on mallintaa rikosseuraamusten täytäntöönpanoon sisältyvää yhteistyötä monialaisen yhteispalvelun (kunnan ja TE-toimiston) kanssa laajemminkin, kohderyhmään voi hankkeen edetessä kuulua myös muita seuraamuksia kuin vankeutta suorittavia, esimerkiksi valvontarangaistusta tai yhdyskuntapalvelua suorittavia.

Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella (ESRA) hankkeen kohderyhmään kuuluvat aloitusvaiheessa 1) pääkaupunkiseudulta vankeusrangaistukseen tuomitut henkilöt, joille tehdään rangaistusajan suunnitelma Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa, 2) Suomenlinnan vankilassa vankeusrangaistusta suorittavat pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat henkilöt, 3) Suomenlinnan vankilasta vankeusrangaistusta suorittamasta vapautuvat pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat henkilöt.

Aloitusvaiheen jälkeen kohderyhmää laajennetaan muualle Etelä-Suomen alueelle vapautuviin tai sieltä rangaistusta suorittamaan tuleviin sekä vähitellen yhteistyössä vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilöstön sekä alueen muiden TYP-verkostojen kanssa alueen muista avovankiloista ja lopuksi myös alueen suljetuista vankiloista vapautuviin. Kohderyhmän laajentaminen pyritään toteuttamaan niin, että samaan aikaan sekä Risessä työtä tekevä projektityöntekijä että TYP-verkostoissa työtä tekevä projektityöntekijä ohjaavat omalta osaltaan uusien kohderyhmien kanssa tehtävää työtä riippumatta siitä, mihin vankilaan heidät ensin sijoitetaan tai mistä alueen vankilasta he vapautuvat tai minkä TYP-verkoston alueelta he ovat kotoisin.

ESRA:n alueella kohderyhmänä ovat myös seuraamusselvitykseen osallistuvat ja yhdyskuntaseuraamuksia ja vankeusrangaistusta suorittavat tai tutkintavankeina olevat alle 30-vuotiaat romaninuoret ja resurssien puitteissa myös tätä vanhemmat. Lisäksi työtä kohdennetaan muihinkin vähemmistöryhmiin RISEn osa-hankkeessa. Ulkomaalaistaustaiset, eri kulttuureista tulevat, vähemmistöt ja maahanmuuttajataustaisten vankien palveluihin ohjautuminen on erityisesti yhden erityisohjaajan kohderyhmänä, yhteistyössä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella (LSRA) kohderyhmään kuuluvat alkuvaiheessa 1) satakuntalaiset ja varsinaissuomalaiset vankeusrangaistukseen tuomitut henkilöt, joille tehdään rangaistusajan suunnitelma Porin tai Turun yhdyskuntaseuraamustoimistossa, 2) Satakunnan vankilassa vankeusrangaistusta suorittavat satakuntalaiset ja varsinaissuomalaiset henkilöt sekä Turun vankilassa vankeusrangaistusta suorittavat satakuntalaiset ja varsinaissuomalaiset naiset 3) Satakunnan vankilasta vankeusrangaistusta suorittamasta vapautuvat satakuntalaiset ja varsinaissuomalaiset henkilöt sekä Turun vankilasta vankeusrangaistusta suorittamasta vapautuvat satakuntalaiset ja varsinaissuomalaiset naiset. Kohderyhmää laajennetaan vähitellen yhteistyössä vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilökunnan sekä muiden alueen TYP-verkostojen kanssa myös muista vankiloista Turun, Satakunnan ja muiden LSRA:n alueen TYP-verkostojen alueille vapautuviin. TYP-verkostoon sijoittuva työntekijä sijoittunee Varsinaissuomen TYP-verkostoon, Turkuun.

Naisvankien kohderyhmää laajennetaan heti alkuvaiheen jälkeen muista LSRA:n vankiloista kuin Turun vankilasta vapautuviin naisiin, erityisesti suljetuista vankiloista vapautuviin.

Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella (IPRA) kohderyhmään kuuluvat aluksi 1) Etelä-Karjalan alueelta vankeusrangaistukseen tuomitut henkilöt, joille tehdään rangaistusajan suunnitelma Kouvolan/Lappeenrannan yhdyskuntaseuraamustoimistossa, 2) Sukevan vankilassa vankeusrangaistusta suorittavat, Etelä-Karjalan, Ylä-Savon ja Kainuun alueilta olevat henkilöt, 3) Sukevan vankilasta vankeusrangaistusta suorittamasta, Etelä-Karjalan, Ylä-Savon tai Kainuun alueille vapautuvat henkilöt. Kohderyhmiä laajennetaan yhteistyössä vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilöstön sekä IPRA:n alueen muiden TYP-verkostojen kanssa myös alueen muista vankiloista em. TYP-verkostojen alueille vapautuviin. Tämän jälkeen toimintaa pyritään laajentamaan muiden kuin edellä mainittujen TYP-verkostojen alueille. IPRAn alueen TYP-verkostoon sijoittuva työntekijä sijoittunee Keski-Suomen TYP-verkoston tiloihin, Jyväskylään.

IPRA:n alueella kohderyhmänä ovat myös matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen palveluja sekä asumisen ja päihteettömyyden tukipalveluja tarvitsevat vangit ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavat Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat seuraavien tahojen henkilökunta
• Yhdyskuntaseuraamustoimistot
• Vankilat
• Vankiterveydenhuollon yksikkö /THL
• Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut
• TE-toimistot
• Työllistymistä edistävät monialaiset yhteispalvelut
• Kolmannen sektorin kumppanuustoimijat, myös muista kuin hankkeen osatoteuttajista ViaDia Ry:stä ja HDL:sta

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 586 746

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 549 834

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 849 281

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 815 987

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 470

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tarpeen arviointi, tavoitteenasettelu ja toteutus on eritelty naisnäkökulmasta hakemustekstin yhteydessä. Vankien taustoja, vangeille järjestettäviä toimintoja ja vankien käyttämiä sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluja kuvaavissa selvityksissä ja tutkimuksissa ei useinkaan esitetä erikseen tietoja naisvangeista. Naisten osuus vangeista on alhainen. Rikosseuraamuslaitoksen (jatkossa Rise) vankirakennekartoituksen mukaan tarkastelupäivänä 1.5.2015 naisvankeja oli yhteensä 237 kokonaisvankiluvusta 3135. Kun naiset lisäksi suorittavat rangaistustaan useassa vankilassa, ei pienen ryhmän tarpeita monesti nosteta esille paikallisissa tai alueellisissa hankkeissa tai kehittämistyössä. Henkilöstön arvio on, että naisvangit olisivat usein syrjäytyneempiä kuin miesvangit. Tätä näkemystä tukee Matti Joukamaan ja työryhmän tutkimus Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidon tarve (Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2010). Tutkimuksen mukaan naisvangeilla on useammin traumaattisia kokemuksia kuin miesvangeilla, enemmän mielenterveyspalvelujen käyttöä ja harvemmin ammattillista koulutusta kuin miesvangeilla. Naisvangit sijoittuvat tutkimuksessa useammin kuin miesvangit alimpaan sosiaaliryhmään. Lääkärin kokonaisarvion mukaan täysin työkykyisiä vankilan ulkopuolella oli naisvangeista 36 % ja alentuneesti työkykyisiä 22 %, kun vastaavat luvut miesvangeilla olivat 54 % ja 35 %. Vankilan toimintaan osallistumista tukevissa oloissa työkykyisyys arvioitiin korkeammaksi. Erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa ovat vähemmistöryhmän naiset, jotka näyttävät henkilökunnan arvion mukaan menettävän helpommin kuin miehet ryhmän tuen. Yleisesti yhteiskunnassa asia on päinvastoin; miesten arvioidaan olevan syrjäytyneempiä kuin naisten. Esimerkiksi työttömien miesten eliniänodote on useita vuosia lyhyempi kuin työttömien naisten (ATH-tutkimuksen tuloksia, THL). Naisvangit suorittavat rangaistustaan usein pienillä miehille tarkoitetun vankilan yhteydessä toimivilla osastoilla. Vankilassa järjestettävä toiminta on tällöin usein suunnattu pääasiassa miehille ja naisten erityistarpeet saattavat jäädä huomioimatta. Jos osasto on hyvin pieni (esim.alle 10 vankia) naiset saattavat joutua olemaan myös eristetyissä oloissa miesten vankilan sisällä. Kotipaikkaperiaatteen soveltaminen sijoittelussa edellyttäisi sijoittamista lähellä vangin asuinkuntaa sijaitsevaan vankilaan. Naisvankien tarpeisiin kohdistuvaa toimintaa on kehitetty pelkästään naisvangeille tarkoitetussa avovankilassa ja peruskorjauksen myöstä kehitetään voimakkaasti juuri hankkeen aikana vain naisille tarkoitetussa suljetussa vankilassa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä näiden vankiloiden kanssa sekä levittää hyviä käytäntöjä naisvankiosastoille muissa vankiloissa. Toiminta-analyysin teossa ei ole käytetty ulkopuolista asiantuntijaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille suunnattavien työpajojen yhtenä aiheena on naissensitiivinen työote, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä huomioidaan naisvankien miesvankeja huonompi fyysinen ja psyykkinen kunto ja väkivaltakokemusten vaikutukset, kehitettäviin palvelupolkuihin sisällytetään lapsi- ja perhepalveluita, kuntoutuksessa korostetaan naisten itsetunnon ja subjektiuden lisäämistä ja häpeäkokemusten käsittelyä. Hankkeen aikana varmistutaan, että osallistujissa on naisia vähintään heidän osuuttaan vastaava määrä. Hankkeen dokumentointi ja hankkeessa tuotetut tilastot esitetään naisvangeista erikseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen tavoitteena on ottaa huomioon naiset erityisenä ryhmänä ja toteuttaa hanke niin, että se edistää vähintään yhtä suuressa määrin heidän osallisuuttaan kuin miestenkin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen eri toiminnoissa huomioidaan luonnonvarojen ja taloudellinen kestävyys mm. hillitsemällä materiaalien käyttöä, esim. kopioiden ottamista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeen puitteissa tapahtuvassa matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Hankkeen kokouksia ja verkostopalavereita järjestetään pääsääntöisesti etäyhteyksien avulla. Videoyhteyksiä tarjotaan myös yhteistyökumppaneiden käyttöön.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 0
Vankiloiden toiminnassa luonnon monimuotoisuutta on kunnioitettu pitkään; pellot ovat olleet luomuviljelyssä vuodesta 1992, karjataloudessa eläinrodut ovat uhanalaisia alkuperäisrotuja, Green care-toimintaa ollaan laajentamassa jne. Vaikka hankkeen toiminta ei kohdistu suoraan näihin, ovat periaatteet kuitenkin läsnä vankilan arjessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 4 0
Osa Satakunnan vankilan Huittisten osaston vangeille tarjoamasta työstä tehdään Natura-alueella ja Metsähallituksen luontopalvelujen tarjoamissa kansallisomaisuuden ylläpitotehtävissä. Kolmantena vuonna hanketta laajennetaan muihin vankiloihin, joissa on myös suojelualueiden ylläpitotehtäviä, joista hankkeessa rakennetaan jatkumoita työelämään.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Hankkeessa pyritään vähentämään esim. paperitulosteiden määrää ja toimittamaan hankkeen materiaalit sähköisesti. Kokouksissa ja seminaareissa ei suosita kertakäyttöisiä tarjoilumateriaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 0
Hankkeen tavoitteissa ja toiminnoissa korostuu sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Hankkeella on vaikutusta syrjäytymisen, eriarvoisuuden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kautta sosiaaliseen tasa-arvoon, erityisesti pitkäaikaistyöttömien miesten ja yksinhuoltajanaisten aseman paranemiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hankkeella on suoria vaikutusta osallistujien työllistymiseen, yhteiskuntaan integroitumiseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Hankkeessa huomioidaan naisvangit erityisenä ryhmänä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hankkeen avulla julkisissa palveluissa voidaan nykyistä paremmin huomioida yhden monella mittarilla mitattuna syrjäytyneen väestönosan erityistarpeet.
Kulttuuriympäristö 6 0
Suomenlinnan vankilan vangeille tarjoamat työt ovat pääasiassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito- ja huoltotöitä. Hankkeessa rakennetaan jatkumoita näistä töistä työelämään. Levitysvaiheessa kasvaa myös niiden vankien osuus, jotka vankeusaikana osallistuvat kulttuuriympäristön ylläpitoon.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vankeusaika mahdollisuutena!-hankkeen toteuttajia olivat ViaDia ry., Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Vankiterveydenhuolto (VTH), Kuntoutussäätiö ja Rikosseuraamuslaitos, joka koordinoi hanketta. Hanke toimi ajalla 1.10.2016 - 31.12.2019. Rahoitus myönnettiin ESR-rahoituksen toimintalinjan 5 kautta: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta; erityistavoite 10.1.: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Rahoitus koko hankkeen ajalle oli noin kaksi miljoonaa euroa. Työsuhteessa hankkeessa oli sen toiminta-aikana 17 henkilöä eri puolilla Suomea.

Hankkeen yhteisenä tavoitteena oli rikostaustaisten työllisyyden ja osallisuuden edistäminen ja jokaisella osa-hankkeella oli myös omia erityistavoitteitaan. Määrällisenä tavoitteena hankkeen aikana oli työskennellä 470 asiakkaan kanssa ja tavoite lähes täyttyi kaikkien asiakastyötä tekevien osahankkeiden osalta. Hankkeen alussa tehtiin yhteistyösopimus kolmen TYP-verkoston kanssa; Varsinais-Suomen TYP-verkosto, Keski-Suomen eteläinen TYP-verkosto ja Keski-Uudenmaan TYP-verkosto.
Alkuperäisestä hankesuunnitelmasta poiketen kaikkien osahankkeiden hankeaikaa jatkettiin muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen.

Valtakunnallisen hankkeen toiminta toteutui hyvin ja pääasiallisesti suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli kehittää verkostoyhteistyössä vaikuttavia, oikea-aikaisia ja kustannustehokkaita osallisuutta ja työllistymistä tukevia palvelupolkuja, tuottaa tietoa vapautuvien vankien työ- ja toimintakyvystä palveluiden järjestämiseksi sekä tehdä suosituksia eri viranomaisille yhteistyön kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Tavoitteiden mukaista toimintaa kokeiltiin ja toteutettiin toimintakaudella käytännössä ja toimintamalleja on jäänyt osahankkeiden työn päätyttyä elämään. Viiden toimijan voimin toteutettu monitavoitteinen, valtakunnallinen hanke hyötyi laajasta viranomais- ja kolmannen sektorin osaamisesta ja tavoitti hyvin eri tilanteissa olevia asiakasryhmiä sekä yhteistyökumppaneita.

ViaDia ry:n osahanke Rise Varikko toimi Jyväskylän ja Lappeenrannan alueilla. Osahankkeessa kehitettiin työalustaa ja ohjausprosessia vapautuville vangeille. Keskeistä ViaDian osahankkeen toiminnassa oli vapautuvien vankien tukeminen vankeusajan päättyessä, joka käytännössä tuki asiakkaiden kiinnittymistä rikoksettomaan elämään edesauttaen arjen haasteista selviämistä vapautumisen jälkeen. ViaDia Jyväskylä perusti lähiötalon, jossa asiakkaiden oli muun muassa mahdollista tavata paikan päällä paikallisen TYP-verkoston työntekijää. Hankkeen aikana kokeiltiin myös vapautuville vangeille tarjottavaa välivuokraustoimintaa solmimalla kokeilusopimukset Y-Säätiön ja JVA:n kanssa. Asumisen aikana asiakkailla oli mahdollisuus saada asumisen tukipalveluja. ViaDia yhteistyössä Paikko-hankkeen kanssa opinnollisti ViaDia Jyväskylä ry:n pajatoimintoja. Asiakkaiden oli mahdollista saada osaamistodistuksia työpajatoimintaan osallistumisesta. Osaamistodistuksista on käytännössä hyötyä työllistymisessä ja niistä ilmenevää osaamista on mahdollista hyväksilukea opinnoissa. ViaDia Lappeenrannassa ja Jyväskylässä tarjottiin asiakkaille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmätoimintoihin, kuten Rinnallakulkijat, Elämänhallinta ja Naisten Hyvinvointiryhmä sekä Alfa-kurssit. ViaDia ry:n Rise Varikko-toimintaa toteutettiin yhteistyössä muun muassa alueen kuntien ja Risen yksiköiden kanssa.

Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnan osahanke pääkaupunkiseudulla toteutti rikosseuraamusta suorittavien romanien sosiaalisen osallisuuden edistämistä romanisensitiivisen parityön keinoin. Työntekijät tavoittivat asiakkaita jalkautumalla kaduille alueilla, joilla asiakkaita parhaiten tavattiin, toimimalla aktiivisesti yhteistyössä verkostojen kanssa ja käymällä vankiloissa tapaamassa vankeja. Toiminnasta mallinnettiin hankkeen aikana hyvä käytänne. Asiakastyön alkaessa merkityksellisintä oli rakentaa luottamusta asiakkaan ja työntekijän/työntekijöiden välille. Vamoksen toiminnan työparin muodostivat kulttuurissa sisällä oleva avainhenkilö ja kulttuurin ulkopuolinen sosiaalialan ammattilainen. Vamoksen asiakastyön prosessit olivat usein pitkäjänteisiä ja asiakkaan tilanteen huomioon ottavia polutuksia jatkettiin työparitoimintana esimerkiksi työpaikkojen ohjaajien tai oppilaitosten opettajien kanssa. Toimintatavan tavoitteena oli vahvistaa asiakkaan luottamusta yhteiskunnan palveluihin ja pääväestön edustajiin sekä tukea asiakkaan omaa toimijuutta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Vankiterveydenhuollon (VTH) osahankkeen aikana arvioitiin vankiloissa tehtävää työ- ja toimintakyvyn arviointia ja sen perusteella kehitettiin toimintamallia työ- ja toimintakyvyn arviointiin vankeusaikana. Osahanke kehitti valtakunnallisesti yhtenäisen toimintamallin vankien toimintakyvyn ja työelämävalmiuksien arviointiin. Malli perustuu monialaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin, jossa jokainen vangin kanssa työskentelevä työntekijä osallistuu arviointiin oman alansa asiantuntijana. Myös vanki itse arvioi omaa työ- ja toimintakykyään. Osahankkeen kahteen pilottiin osallistui yhteensä 10 vankilaa kaikilta kolmelta rikosseuraamusalueelta. Ensimmäinen pilotti keskittyi vankien työkyvyn arvioinnin kehittämiseen tulotarkastusten yhteydessä. Muutoksena oli, että sairaanhoitajat arvioivat vangin työkykyä jo tulotilanteessa vankilan työtoimintojen lisäksi myös vapaille työmarkkinoille. Toisessa pilotissa sairaanhoitaja-työkykykoordinaattori -työparit etsivät yhteistyössä Kelan ammatilliseen kuntoutukseen sopivia henkilöitä. Pilottien kokemuksia tullaan hyödyntämään henkilökunnan yhteistyön kehittämisessä.

Kuntoutussäätiön osahanke toimi hankkeen arvioijana ja kehittämiskoordinoijana tavoitteiden ja järjestettyjen tilaisuuksien osalta. Kehittämiskoordinaation keskeisenä toimintatapana oli hankkeen tavoitteiden mukaisen toiminnan arvioiminen sekä erilaisten työpajojen ja koulutustilaisuuksien sekä työkokousten järjestäminen hanketyöntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Järjestetyt työpajat ja koulutustilaisuudet onnistuivat hyvin ja lisäsivät hanketoimijoiden sekä yhteistyökumppaneiden tietämystä toistensa toimialoista ja toimintatavoista. Tällä tavoin ne vahvistivat kunkin toimijan mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä rikosseuraamusasiakkaiden hyväksi. Hankkeen määrällisen tavoitteen lisäksi yleistavoitteena oli tukea vankien yhteiskuntaan integroitumista ja rikollisuudesta irtautumista verkostoyhteistyöllä kehittäen vaikuttavia, oikea-aikaisia ja kustannustehokkaita rikosseuraamusasiakkaille osallisuutta ja työllistymistä tukevia palvelupolkuja sekä tuottamalla tietoa rikosseuraamusasiakkaiden työ- ja toimintakyvystä palveluiden järjestämiseksi ja lisäksi tekemällä suosituksia eri viranomaisille yhteistyön kehittämiseksi ja vahvistamiseksi muun muassa yhdyshenkilöt eri viranomaistahoille. Kuntoutussäätiö koordinoi yhdessä projektipäällikön kanssa hankkeen loppuraportin tuottamista.

Risen osahankkeen valtakunnallisen toiminnan ydinalueita olivat rikostaustaisten asiakkaiden työllistymisen tukeminen yhteistyön keinoin muun muassa TYP-verkostojen kanssa. Hankkeessa kokeiltiin ja luotiin uudenlainen työllisyydenhoidon palvelumalli Helsingin TYP:n, Suomenlinnan vankilan ja Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimiston välillä. Yhteistyötä kehitettiin valtakunnallisella tasolla myös hankkeen käynnistyessä tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti kolmen TYP-verkoston kanssa ja verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö laajeni hankkeen edetessä. Hankkeen projektityöntekijät toimivat yhteistyössä asiakkaan ja tämän verkoston kanssa kartoittaen asiakkaan monialaisia palvelutarpeita. Työ- ja elinkeinotoimiston ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyötä lähdettiin hankkeessa kehittämään vuonna 2017 Turun vankilassa ja pian valtakunnallisesti useassa suljetussa vankilassa ja avovankilassa. Toiminnasta syntyi Valtiokonttorin Uuden työn Kaiku-palkinnolla keväällä 2019 huomioitu Työkkärit vankiloissa-toimintamalli, jossa TE-toimiston asiantuntija pitää asiakkaille vastaanottoa vankilassa tai Skypen välityksellä. Kulttuuri- ja naissensitiivistä asiakastyötä toteutettiin osahankkeessa valtakunnallisesti muun muassa tarjoamalla asiakkaille yksilötapaamisia, järjestämällä kulttuuritulkkipalvelua, kutsumalla uusia kumppaneita mukaan yhteistyöhön ja tarjoamalla koulutuksia, työpajoja ja webinaari. Hankkeen aikana pilotoitiin myös Sukevan vankilassa Mielenterveyden ensiapukurssien vaikuttavuutta vankeusaikana. Kurssia on tarkoitus tarjota jatkossakin. Hankkeessa tuotettiin myös materiaalia tukemaan vankilan arjessa pärjäämistä eri kielillä puhutuilla ja tekstitetyillä tulo-opasvideoilla ja vankilasanastoilla.

Hanketoiminnan kautta pyrittiin lisäämään tietoisuutta rikosseuraamusalasta ja eristyisesti rikostaustaisten asiakkaiden erityisten haasteiden ja tarpeiden näkökulmien huomioimisen tärkeyttä. Verkostoyhteistyön keinoin on madallettu kynnystä ja ennakkoluuloja rikostaustaisten sijoittua palveluihin ja päästä takaisin työelämään. Hankkeen tuotoksia ovat muun muassa Vamoksen romanisensitiivisen parityön mallinnos, ViaDia ry:n Rise Varikon välivuokrausprosessi, THL/VTH osahankkeen kehittämä valtakunnallisesti yhtenäinen toimintamalli monialaisesti tehtävää vankien toimintakyvyn ja työelämävalmiuksien arviointia varten ja Kuntoutussäätiön hankkeesta tekemä kokonaisarviointi ja arviointiraportti työkykykykoordinaattorin roolista Rikosseuraamuslaitoksessa sekä Rikosseuraamuslaitoksen tuottamat eri kieliset tulo-opasvideot ja vankilasanastot. Lisäksi hankkeessa tuotettiin yhteinen sähköisessä muodossa oleva loppuraportti, joka löytyy Kuntoutussäätiön julkaisuista (Kuntoutussäätiön työselosteita 62/2019) sekä yhteistyökumppanien kanssa työstetty Yhteistyöllä rikoksettomaan elämään-piirrosvideo, jossa kuvataan hankkeen aikana kokeiltuja hyviä käytäntöjä.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi