Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20874

Hankkeen nimi: Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen budjetointimallin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.5.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Bulevardi 31

Puhelinnumero: 0974245100

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ROUSU SIRKKA HELINÄ

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirkka.rousu(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407145157

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, 2496986-0
Diakonia Ammattikorkeakoulu Oy, 0115776-3
Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy, 2177546-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

AVAIN KANSALAISUUTEEN: henkilökohtaisen budjetointimallin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta.

Hanke kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään soveltuvaa henkilökohtaiseen budjetointiin (HB) perustuvaa palvelujen järjestämisen toimintamallia. Malli vahvistaa asiakaslähtöistä ja osallistavaa työskentelykulttuuria, jossa asiakas on valtautettu asiantuntija myös palvelujen kehittämisessä. Malli tukee asiakkaan oman elämänpolun, osallisuuden ja sosiaalisen kansalaisuuden rakentumista. Toimintamalli uusi sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Kolmivuotinen (1.6.2016 - 31.5.2019) hanke kehittää ja pilotoi HB-toimintamallia osana käytännön asiakastyötä yhteistyössä kaupunkien, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja yhteisöjen kanssa:

• Pilottialueina Hämeenlinnan, Porin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä ja Kainuun sote-kuntayhtymä ja niiden alueen kunnat ja kaupungit.
• Metropolia Ammattikorkeakoulu pääkoordinaattorina yhteistyössä Saimaan ja Diakonia ammattikorkeakoulujen kanssa kehittämistyön fasilitoijina ja arviointitiedon tuottajina.
• Kehittämiskumppaneina myös Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat Sulat ry, Helsingin Diakonissalaitos HDL sekä Perhehoitoliitto, Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, ja alueellisia yhteisöjä rakentamassa palveluja ja tukea asiakkaille sekä palvelukumppanuutta.

Hankkeen asiakaskohderyhminä ovat sote-palveluja tarvitsevat:

1) perheelliset aikuiset, jotka ovat tulleet vanhemmaksi jo nuorena sekä sellaiset perheelliset aikuiset, joilla on jollakin tavalla kuormittunut elämäntilanne
2) sellaiset aikuiset asiakkaat, joiden omaehtoista arkea tukemaan tarvitaan edelleen sote-palveluja, osa näistä voi olla myös lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevia jo aikuistuneita nuoria, joille itsenäistymistä tukeva uudenlainen HB-malli voisi soveltua erityisen hyvin.
3) Kohderyhmässä on myös vammaispalveluja ja omaishoidon tukea tarvitsevia. Osa em.kohderyhmiin kuuluvista voivat olla myös maahanmuuttajia.

Hankkeen kehittämistyö kohdistuu myös henkilöstön ja johdon työn muutokseen HB-mallin soveltamisessa sekä asiakkaan tukena toimivien HB-tukihenkilöiden toimintaan.

Hanketta ohjaa uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus:

• Mitä seuraa siitä, kun asiakas HB-toimintamallin mukaisesti itse valitsee miten ja mihin palveluihin hän käyttää asiakassuunnitelmaan budjetoidut resurssit?
• Millaisia vaikutuksia tällä on nähtävissä asiakkaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja osallisuuteen sekä toisaalta palveluihin, työkäytäntöihin ja kustannuksiin verrattuna tavanomaiseen toimintamalliin?
• Millä edellytyksillä HB-toimintamalli on Suomessa toteutettavissa ja otettavissa käyttöön osana sote-valinnanvapauslainsäädäntöä?

Käytännön toimintaa ohjaa tutkimuksiin perustuva tieto toimijuuden vahvistumisen ja valtaistumisen vaikutuksista. Tukemalla asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta, saadaan aikaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn laajentumisen positiivinen kierre, joka toimii avaimena sosiaaliselle kansalaisuudelle, toimijuudelle ja osallisuudelle.
Osallisuus tässä hankkeessa tarkoittaa asiakkaan toimijuutta ja valtautumista, minäkuvan vahvistumista, asiantuntemuksen tunnustamista ja mukanaoloa kehittäjäkumppanina eri toimijoiden yhteiskehittämisessä.

Osallisuus yhdessä HB-mallin kanssa vahvistaa asiakaslähtöistä ja osallistavaa työskentelykulttuuria, jossa asiakas on asiantuntija myös palvelujen kehittämisessä. Palvelut ja läheisten voimavarat integroituvat tarvittavalla tavalla asiakkaan tiimin, omatyöntekijän ja HB-avustajan avulla asiakkaan hyväksi.

Hankkeen toimenpiteet

1. Suomalaiseen palvelujärjestelmään soveltuvan HB-mallin pilotointi ja kehittäminen käytännön asiakastyössä.
2. Uudenlaisen palvelumallin ja kulttuurin edellyttämien toimintojen kehittäminen alueellisissa/paikallisissa sekä valtakunnallisissa työpajoissa.
3. Vaikutuksia kuvaavan seurantatiedon tuottaminen, erityisesti kustannus-vaikuttavuus-näkökulma verrattuna tavanomaiseen toimintaan.

Hankkeen tuottama monipuolinen ja arviointiin perustuva tieto hyödynnetään palvelun kehittämisessä. Tietoa tuotetaan kehitetyn henkilökohtaisen budjetointimallin toimivuudesta, toteutettavuudesta ja kustannuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä toiminnan vaikutuksista asiakkaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Tarkasteltavana on myös HB-mallin kustannus-vaikuttavuus verrattuna tavanomaiseen toimintaan.

Hanke tukee sote-uudistuksen valinnanvapausmallien kehittymistä. Hanke tuottaa valinnanvapaus-lainsäädäntöä varten seurantatietoa HB-toimintamallin toimivuudesta, henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuuksista ja edellytyksistä sekä seurantasuunnitelman valtakunnallisen käyttöönoton tai lisäkokeilujen käyttöön.

Hankkeen tuloksena asiakkaiden
• elämänhallinta ja arjen toimintakyky paranevat
• osallisuus ja toimijuus vahvistuu
• toimintakyky oman elämänsä valintoihin ja edellytykset sijoittua työhön tai koulutukseen paranevat.

Hankkeen tuloksena yhteistyöskentely asiakkaiden tukemisessa on tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa. Viranomaiskeskeinen työskentelykulttuuri muuttuu aidosti asiakasohjautuvaksi. Osaaminen ja asiakkuusprosessit sekä palveluvalikoimat kehittyvät. Alan henkilöstöä kouluttavien ammattikorkeakoulujen opetus ja työelämäyhteistyö kehittyvät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kehittämistyössä on tarkoitus tavoittaa erityisesti perheellisiä aikuisia ja arjessaan tukea tarvitsevia aikuisia sote-palvelujen asiakkaita.

Hankkeen asiakaskohderyhminä ovat yleisten sote-palvelujen asiakkaana olevat 1) perheelliset aikuiset, jotka ovat perustaneet perheen ja tulleet vanhemmaksi jo nuorena sekä sellaiset perheelliset aikuiset, joilla on jollakin tavalla kuormittunut elämäntilanne. Kohderyhmänä ovat lisäksi 2) sellaiset aikuiset asiakkaat, joiden omaehtoista arkea tukemaan tarvitaan edelleen sote-palveluja, osa näistä voi olla myös lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevia jo aikuistuneita yli 18 v. nuoria, joille itsenäistymistä tukeva uudenlainen HB-malli voisi soveltua erityisen hyvin. Kohderyhmässä on myös 3) vammaispalveluja ja omaishoidon tukea tarvitsevia. Kohderyhmien elämäntaustoissa ja tarpeissa on osin samankaltaisuutta arjen ja elämänpolun toimivuuden näkökulmasta, mutta aina tilanteet ovat yksilöllisiä. Asiakkaat voivat olla myös erilaisista kulttuurisista taustoista olevia, kuten maahanmuuttaneita sote-palvelujen asiakkaita.

Hankkeen toimintamallin (ja uudistuneen lainsäädännönkin, mm. sosiaalihuoltolaki 2014) mukaan asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti, kaikkine erilaisine palvelutarpeineen. Elämäntilanteen ja palvelutarpeiden kartoituksen pohjalta laaditaan kokonaisvaltainen asiakassuunnitelma, joka voi hyödyntää eri lakien kautta järjestyviä palveluja (SH-laki, Vammaispalvelulaki, Ls.laki jne.) - hanke ei siten rajaa ennalta mitä palveluja HB-mallin valinnut asiakas voi käyttää, vaan ne määräytyvät asiakkaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että asiakkaalle ei tehtäisi eri palveluissa erillisiä palvelutarpeen arviointeja ja asiakassuunnitelmia, vaan yksi palvelutarpeen kokonaisvaltainen arviointi ja yksi asiakassuunnitelma. Tämä on organisaatioille ja sen asiakastyölle haaste.


Kohdassa 9.mainitsemme yhteyden Sote-uudistuksen Mats Brommelsin Valinnanvapaus- ja rahoitus -työryhmän toukokuussa julkaistuun loppuraporttiin, jonka mukaan HB-mallia olisi tärkeää kokeilla ja kehittää erilaisilla kohderyhmillä. Hankkeeen kehittämistyössä tuotetun tiedon pohjalta tullaan arvioimaan HB-mallin soveltuvuutta erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin.

Sipilän hallituksen valinnanvapauslakiehdotuksessa henkilökohtainen budjetointi oli yksi vaihtoehto asiakkaille palveluvalinnan toteuttamiseksi. Valinnanvapauslakiesitys raukesi Sipilän hallituksen jättessä eronpyynnön maaliskuussa 2019, mutta johtavat poliitikot ovat eduskuntavaalien puheissaan edelleen korostaneet, että uuden eduskunnan sote-mallin valmistelussa henkilökohtainen budjetointi olisi vaihtoehto, jonka ihmiset voisivat uudistettavassa sote:ssakin valita. Hankkeemme lisäksi valtio on jakanut valtionavustusta moniin maakuntien HB-kokeiluihin, jotka päättyvät lokakuussa 2019. Näiden kokeilujen kanssa hanke tekee yhteistyötä.

Asiakkaiden määrä hankkeessa on varovaisen arvion mukaan noin 100 asiakasta, eikä aivan hakemuksen vuoden 2016 alkuperäiseen 250 asiakkaan tavoitteeseen päästä. Toimintamalli osoittautuu sekä asiakkaille, työntekijöille että organisaatioille haasteelliseksi.

Hankkeen kehittämistyö kohdistuu myös henkilöstön ja johdon työn muutokseen HB-mallin soveltamisessa: Lisäksi tavoitteena on kartoittaa asiakastyön tukena toimivien vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden toimimista HB-tukihenkilönä. Ilman muutoksia käytännön asiakastyön toimintamalleissa, on asiakasvaikutuksia vaikea saavuuttaa. Kyse on asiakastyön toimintakulttuurin ja asenteiden muuttumisesta laajemminkin. Organisaatioiden vastuuhenkilöt vastaavat asiakaskohderyhmän sote-palveluista ja yhteisöllisen toiminnan ja yhteistyömallien kehittämisestä. Heidän mukanaolonsa hankkeen kehittämisessä on välttämätöntä, jotta palvelujärjestelmä kehittyy asiakasohjautuvaan suuntaan. Rahoittajan ohjeiden mukaan tässä edellä mainitut toimijat eivät saa palkkaa hankkeesta eivätkä ole sellaisia vain erilaisiin tilaisuuksiin osallistujia, joita ei siten lasketa hankkeeseen osallistujiksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut asiakaspalvelualat: Hankkeen tuottama kuvaus henkilökohtaisen budjetoinnin toimintatavasta on Suomessa ainutlaatuinen, ja tuloksia uskotaan voitavan siirtää kokeiltavaksi myös muiden palvelualojen asiakastyöhön, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelut, vanhuspalvelut, vammaispalvelut.

STM: Hankkeen tuottama tieto tukee myös sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus-lainsäädännön ja palvelujen järjestämistapojen kehittämistä asiakkaan valinnanvapauden, itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden laajentamisessa.

Yhdistykset: Hankkeessa mukana olevien kohderyhmien osalta on vähän tietoa ns. kokemusasiantuntijoiden (asiakkaina olleet) roolista auttamisverkostossa ja tämän toiminnan tuloksista. Hankkeen tulokset hyödyttävät siten kokemusasiantuntijoiden toiminnan organisoimista osaksi asiakastyötä. Myös asiakkaiden parissa toimivien erilaisten yhdistysten vapaaehtoistoimijoiden roolista ja mahdollisuuksista saadaan lisää tietoa, miten heidän toimintansa voi kytkeytyä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin osaksi auttamisverkostoa. Ihmisen kiinnittyminen myönteisiin yhteisöllisiin suhteisiin edistää oman opiskelu- ja työuran rakentumista.

Ammattialojen korkeakoulut ja muut oppilaitokset: Yhteisessä monitoimijaisessa kehittämisprosessissa myös ammattikorkeakoulun ja työelämän uudenlaisista yhteistyömalleista saatavaa tietoa voidaan käyttää toimintaa kehitettäessä muuallakin. Samoin tieto alan opiskelijoiden kyvystä olla tuottamassa opintoihinsa liittyen tukea asiakkaille, edistää työelämän ja oppilaitosten yhteistoimintaa.

Yritykset: Yhteistyön kehittämisen tarpeista saadaan tietoa, jota voidaan käyttää kehitettäessä yritysten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 849 499

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 810 698

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 055 877

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 007 376

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön nykytilaa ja kohderyhmän tarvetta on selvitetty olemassaolevien tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Niitä kuvataan hankkeen tarpeen perusteluissa. Hakemuksen liitteenä on tässä selvittämisessä käytettyjä kirjallisuuslähteitä. Syrjäytymisriskissä olevista asiakkaista, osassa kohderyhmää on kyse enemmän miehistä ja osassa taas naisista. Hanke ottaa huomioon käytännön toiminnassa sukupuolten erilaiset tarpeet mm. vertaisryhmien kokoonpanoissa, HB-avustajan valikoinnissa sekä eri sukupuolten erilaiset toimintatavata. Hanke kerää toiminnasta seurantatietoa, joka tekee näkyväksi sukupuolinäkökulmat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderyhmille - ja heidän kanssaan, suunniteltavan toiminnan sisällössä otetaan huomioon sukupuolen erityiset tarpeet. Osa kohderyhmistä voi olla aikuistuneita jälkihuollon piirissä olevia asiakkaita, heistä hiukan suurempi osa on miehiä, kun taas nuorena vanhemmaksi tulleista asiakasryhmästä enemmistö on yksinhuoltaja-äitejä. Erityisesti teini-iässä sijoitetut pojat menestyvät huonommin elämässään niin koulutuksessa kuin työmarkkinoilla ja merkittävä osuus näistä nuorista jää rekistereiden ulkopuolelle (Heino & Johnson 2010; Kestilä ym. 2011). Kuitenkaan kodin ulkopuoleinen hoito ei kykene kompensoimaan epätasa-arvoa (Sallnäs, Wiklund & Lagerlöf 2010). Asiakkaan sukupuoli ja mahdolliset sukupuoleen liittyvät erityistarpeet eivät tule riittävästi nykyisissä toimintamalleissa otetuksi huomioon. Tämä vaatii erityistä huomioonottamista, sillä valtaosa perheiden kanssa toimivista auttajista on kuitenkin naisia. Nuoret miehet hyötyvät esimerkiksi mieslähtöisestä vertaisryhmätoiminnasta ja samaa sukupuolta olevasta tukihenkilöstä. Vastaavasti myös nuorten naisten erityistarpeisiin tulee vastata nykyistä sukupuolisensitiivisemmin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ottaa asiakaskohderyhmän sukupuolen huomioon, mutta hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa kehitetään sähköinen asiointiyhteys asiakkaan ja hyvinvointipalvelu HB-budjetin käyttöön, mikä vähentää sekä hallinnollista työtä että tarpeetonta paperitulostamista. Hankkeessa muutoinkin lisätään asiakkaan kykyä käyttää erilaisia tietoteknisiä mahdollisuuksia oman hyvinvointisuunnitelman käytössä, mikä edistää asiakkaan kykyä hyödyntää muutoinkin arjessa ja oman hyvinvoinnin rakentumisessa hyödyllistä hyvinvointiteknologiaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hanke hyödyntää etäteknologiaa, mikä vähentää tarpeetonta matkustamista henkilöautolla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Vältetään tarpeetonta materiaalien tulostamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeessa rakennetaan pitkäkestoista kumppanuusstrategiaa kunnan ja muiden palveluntuottajien ja toimintaa järjestävien toimijoiden kesken. Tämä voi edistää myös kestävää paikallista elinkeinorakennetta, kun tukipalveluja tuottavat muutkin kuin viranomaiset.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Hankkeessa kehitettävä henkilökohtaisen budjetoinnin toimintamalli on kansainvälisten kokemusten mukaan osoittautunut taloudellisesti perustelluksi tavaksi saada asiakkaille heidän tarvitsemiaan tukipalveluja heidän omien valintojensa mukaan. Usein valinnat ovat olleet edullisempia kuin viranomaisten järjestämä tuki. Myös tukimuodot ovat olleet sopivampia kunkin asiakkaan itsensä tunnistamaan tarpeeseen ja tukea on löytynyt usein läheisverkostosta. Asiakkaiden tarvitsemat tuenmuodot ovat usein kevyempiä eivätkä vaadi aina ammattilaisen työpanosta ja osaamista. Vertaistuki, ryhmätoiminnat, toiminnallisen tuen muodot ovat usein riittäviä. Näiden tukimuotojen tuottaminen voi toteutua jatkossa lisääntyvästi myös yhdistysten, yhteisöjen ja myös yritysten toimesta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Suositaan julkisia kulkuneuvoja ja mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Kun asiakas saa tukea siten ja silloin kun hän sitä tarvitsee, ja kun se perustuu hänen omiin valintoihinsa, edistää tällainen toimintatapa ihmisen omaa käsitystä toimintakyvystään. Näin saadaan aikaiseksi positiivinen hyvinvointikierre, ihmisen tyytyväisyys lisääntyy.ja myös kyky oman elämän muihin ratkaisuihin paranee. Näin myös oman työuran rakentaminen onnistuu. Asiakkaiden kokemus pärjäämisestä ja osaamisesta lisääntyy myös, kun he saavat olla mukana yhteisessä kehittämisprosessissa innovoimassa uudenlaista toimintatapaa.
Tasa-arvon edistäminen 8 4
Kun asiakkaiden omaa toimintakykyä ja hyvinvointia pystytään edistämään hankkeessa kehitettävällä toimintatavalla, voidaan onnistua useammin myös katkaisemaan ylisukupolvista huono-osaisuuden ja terveyserojen ketjua. Tämä lisää asiakkaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia pärjätä koulutus- ja työelämässä sekä väestön tasa-arvoisuutta. Vammaisten sekä maahanmuuttaneiden palvelumallien kehittämisellä pyritään parantamaan heidän toimintakykyään kansalaisena sekä yhteiskunnallista asemaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Kun hankkeen kohderyhmässä mukana olevien maahanmuuttaja-asiakkaiden omaa toimintakykyä ja hyvinvointia pystytään edistämään hankkeessa kehitettävällä toimintatavalla, saadaan "positiivisen diskriminaation" käytännön keinoin parannettua maahanmuuttaja-asiakasryhmän yhteiskunnallista asemaa ja yhdenvertaisuutta. Tämä lisää asiakkaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia pärjätä koulutus- ja työelämässä sekä väestön tasa-arvoisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen budjetointimallin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta -hankkeen (2016-2019) tavoitteena oli henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) toimintamallin kehittäminen suomalaiseen sote-toimintaympäristöön soveltuvaksi, kokeilla HB:n toimivuutta mahdollisimman monen eri kohderyhmän asiakkaan palveluissa sekä tuottaa tietoa kokemuksista ja vaikutuksista. Keskeinen tavoite oli myös tietoisuuden ja osaamisen lisääminen HB-toimintamallista.

Keskeisinä oletuksina oli, että HB-toimintamalli lisää ihmisten osallisuutta omaa elämäänsä koskevissa palveluratkaisuissa ja osallisuuden vahvistuessa tämä heijastuu ihmisen hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä. Laajempi valinnanvapaus palvelutarpeiden ratkaisuissa vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja monipuolistaa asiakkaiden valintojen myötä myös saatavilla olevia palveluja. Toimintamallin oletettiin olevan kustannuksiltaan vähintään neutraali verrattuna tavanomaiseen asiakastyön palvelumalliin. Tavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikutuksia arvioitiin tuottamalla monipuolista seurantatietoa.

Henkilökohtainen budjetointi (HB) osoittautui hyväksi tavaksi lisätä asiakkaiden osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin esimiesten palautteen mukaan. HB-toimintamalli on uudenlainen keino järjestää asiakkaan tarpeisiin vastaavat palvelut asiakasohjautuvalla tavalla. Se edellyttää, että palveluista vastaavan organisaation toimintakulttuuri mahdollistaa tämänkaltaisen mallin toteuttamisen asiakastyössä.

Hanke kuvasi ihmislähtöisen henkilökohtaisen budjetoinnin toimintamallin keskeiset ominaisuudet, arvot ja toimintaperiaatteet sekä toiminnan jatkokehitystarpeet. Hanke tuotti uutta tietoa HB-toimintamallin vaikutuksista. Hanke vahvisti osaamista ja laajensi tietoisuutta asiasta. Hanke ehdotti, että HB-toimintamalli olisi osa myös valmisteilla olevaa sote-uudistusta ja sen lainsäädäntöä, vaikka HB-toimintamallia voidaan soveltaa jo olemassa olevan lainsäädännön pohjalta. Hankkeen tulokset on koottu julkaisuihin ja videoihin, jotka on saatavilla hankkeen nettisivuilta www.henkilokohtainenbudjetointi.fi.

Kehittäminen ja HB-toimintamallin kokeileminen on tehty kuudessa pilotissa: Hämeenlinnan, Tampereen ja Vantaan kaupungeissa, Porin soten yhteistoiminta-alueella ja Etelä-Karjalan sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä.

Kehittämistyön tukemisesta ja seurantatiedoista ovat vastanneet kolme ammattikorkeakoulua: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu, joka on koordinoinut valtakunnallista hanketta. Valtakunnallisina kumppaneina ovat toimineet Helsingin Diakonissalaitos HDL, Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat Sulat ry, Perhehoitoliitto ja Kasvatus- ja perheneuvontaliitto