Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20875

Hankkeen nimi: Väylä työhön

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0502454-6

Jakeluosoite: PL 77700

Puhelinnumero: 040 126 4800

Postinumero: 02070

Postitoimipaikka: Espoon kaupunki

WWW-osoite: http://www.omnia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VALTONEN KATI JOHANNA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepalvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.valtonen(at)omnia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 8243209

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Diakoniaopisto Oy, 2756786-7
Helsingin kaupunki, Stadin aikuisopisto, 0201256-6
Vantaan kaupunki/Vantaan ammattiopisto Varia ja Vantaan aikuisopisto, 0124610-9
Ami-säätiö, Amiedu, 0213612-0
Helsinki Business College Oy, 2162576-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Väylä työhön - hankkeen kohderyhmänä ovat kotoutumiskoulutuksen käyneet työttömät työnhakijat, jotka kuuluvat kotoutusmislain piiriin: ilman työtä tai koulutuspaikkaa olevat maahanmuuttajat.

Hankkeen tavoitteena on kehittää maahanmuuttajille aiempaa nopeampia polkuja ja siirtymiä työelämään sekä ammatilliseen koulutukseen. Tehostetulla ohjauksen toimintamallilla helpotetaan sopivan koulutuspaikan löytymistä, yhteydenottoa sekä kotoutumiskoulutuksen päättäneiden maahanmuuttajien siirtymistä ammatilliseen koulutukseen (tai työelämään). Pääkaupunkiseudun kattava toimintamalli tarjoaa aiempaa asiakaslähtöisemmän tavan ohjata maahanmuuttajia heille soveltuvaan koulutukseen sekä myös sellaiseen koulutukseen, joka johtaa todennäköiseen ja mahdollisimman nopeaan työllistymiseen.

Verkostomaista yhteistyötä kehittämällä ja vahvistamalla luodaan yhteinen koulutustarjotin, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen suunnittelun eri koulutusten ajoitukselle, asiakasohjaukselle sekä laajemmalle ja monipuolisemmalle koulutuksen, tuen ja ohjauksen tarjonnalle.Tavanomaisesta alueellisten toimijoiden kilpailuasetelmasta siirrytään kohti yhteissuunnittelua ja resurssien jakamista, näkökulmana asiakaslähtöisyys.

Innovatiivisten koulutuspilottien avulla kehitetään uusia malleja ammatilliseen koulutukseen, jossa työelämätaidoilla, ammattiosaamisella sekä työssä tarvittavalla kielitaidolla on keskeinen merkitys. Tavoitteena on löytää opiskelijoille heidän osaamistaan ja soveltuvuuttaan vastaava koulutus, jonka kautta työllistyminen on todennäköistä.

Osaamisen tunnistamisen menetelmiä kehitetään ja kokemuksia jaetaan hankkeessa verkostotoimijoiden kesken. OKM:n laajemmat selvitykset tuodaan konkretiaan ammatillisen koulutuksen toimintakentällä ja eri menetelmien kautta tuotetaan sellaista tietoa, jota voidaan kytkeä laajempiin rakenteisiin maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen pääsyn ja nopeamman työelämään siirtymisen kannalta.


Ohjauksen ja osaamisen tunnistamisen avulla voidaan selvittää maahanmuuttajien aiempaa osaamista sekä soveltuvuutta sellaisille aloille, joilla on toisaalta työvoimatarvetta ja toisaalta työtehtävissä tarvittavan kielitaidon taso on riittävän alhainen, jotta työllistyminen tai työharjoittelujaksot ovat mahdollisia koulutuksen jälkeen tai koulutusjakson aikana. Näin alakohtaiset ratkaisut eivät ohjaa miehiä perinteisesti miesvaltaisille ja vastaavasti naisia naisvaltaisille aloille, vaan yhteensovittamista tehdään muista lähtökohdista, kuten soveltuvuuden ja motivaation kannalta. Perinteisistä sukupuoliin liitetyistä stereotyyppisistä ajattelumalleista päästään näin uuden toiminta- ja ohjaustavan kautta eroon, ja yksilöitä tarkastellaan heidän oman osaamisen ja suuntautuneisuuden sekä työelämän tarpeiden vastaavuuksien kautta.

Hankkeen tuloksena tuotetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien ohjausmalli, yhteneväisiä lähestymistapoja osaamisen tunnistamiseen ammatillisen koulutuksen toimijoiden keskuudessa sekä yhteinen koulutustarjotin PKS-verkoston kesken. Verkoston toimijat jatkavat yhteistyötä näiden osalta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeen ulkopuolisten oppilaitosten on mahdollista liittyä toimijaverkostoon hankkeen päättymisen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kotoutumiskoulutuksen käyneet työttömät työnhakijat, jotka kuuluvat kotoutusmislain piiriin: ilman työtä tai koulutuspaikkaa nivelvaiheessa olevat maahanmuuttajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

PK-seudun työelämä sekä järjestöt ja yhteisöt, jotka tarjoavat työpaikkoja tai harjoittelupaikkoja ja tarvitsevat työntekijöitä.

Oppilaitokset ja niiden opetus- ja ohjaushenkilöstö: ohjaus- ja koulutusosaamisen lisääminen, työelämätietous; uusien toimintamallien kehittäminen verkostomaiseen suunnittelu- ja ohjaustyöhön sekä työelämäyhteistyöhön.

Työhallinnon viranomaiset, jotka toteuttavat asiakasohjausta kotoutumiskoulutuksen päättäneille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 337 609

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 255 392

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 749 091

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 559 106

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Kirkkonummi, Espoo, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 127

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 405

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Aiemmin tehtyjä selvityksiä on hyödynnetty hankkeen tavoitteiden määrittelemisessä ja niihin on viitattu erityisesti kohdassa 5.1. Huomioitu on erityisesti se, mille koulutusaloille perinteisesti miehet ja naiset sijoittuvat, hankkeessa tavoitteena on hyödyntää vahvasti kohderyhmien aiempaa osaamista alasta riippumatta ja sovittaa yhteen työvoimatarvetta sekä tarjontaa koulutusten ja ohjauksen avulla. Lisäksi hankkeessa huomioidaan seikka, että maahanmuuttajista naiset työllistyvät yleisesti heikommin kuin miehet; ohjauksen ja sopivan ammatillisen koulutuksen löytymisen avulla pyritään tukemaan myös naisten nopeaa työllistymistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ohjauksen ja osaamisen tunnistamisen avulla voidaan selvittää maahanmuuttajien aiempaa osaamista sekä soveltuvuutta sellaisille aloille, joilla on toisaalta työvoimatarvetta ja toisaalta työtehtävissä tarvittavan kielitaidon tason on riittävän alhainen, jotta työllistyminen tai työharjoittelujaksot ovat mahdollisia koulutuksen jälkeen tai koulutusjakson aikana. Näin alakohtaiset ratkaisut eivät ohjaa miehiä perinteisesti miesvaltaisia ja vastaavasti naisia naisvaltaisille aloille, vaan yhteensovittamista tehdään muista lähtökohdista, kuten soveltuvuuden ja motivaation kannalta. Perinteisistä sukupuoliin liitetyistä stereotyyppisistä ajattelumalleista päästään näin uuden toiminta- ja ohjaustavan kautta eroon, ja yksilöitä tarkastellaan heidän oman osaamisen ja suuntautuneisuuden sekä työelämän tarpeiden vastaavuuksien kautta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite, mutta liittyy ohjauksen toimintamallin kehittämiseen, asiakkaan kohtaamiseen ja ohjausprosessiin sekä yhtäläisten koulutus-ja työllistymismahdollisuuksien tarjoamiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
hanke ei liity Natura 2000- ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hanke ja siihen liittyvät koulutuspilotit toteutetaan oppilaitoksissa, joissa on laadittu erillinen kestävän kehityksen ohjelma.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei suoranaista vaikutusta. Hanke ja siihen liittyvät koulutuspilotit toteutetaan oppilaitoksissa, joissa on laadittu erillinen kestävän kehityksen ohjelma.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeessa selvitetään PK-seudun työvoiman tarvetta nyt ja tulevina vuosina sekä järjestetään sellaisia työelämälähtöisiä koulutuksia, joiden kautta on mahdollisuus työllistyä nopeasti. Maahanmuuttajat saadaan aiempaa nopeammin työelämään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Ohjausmenetelmän ja yhteisen koulutustarjonnan avulla tuotetaan uudenlaisia palveluja maahanmuuttajille. Mukana olevat opinto-ohjaajat, kouluttajat ja muut toimijat kehittävät hankkeessa omaa ammattitaitoaan. Verkkopohjaiset tiedotus- ja viestinräratkaisut ovat osa aineettomia palveluja, joita hankkeessa kehitetään.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Pääkauounkiseudun verkosto tarjoaa alueelle monipuolisia koulutusratkaisuja. Tehostetun ohjauksen malli mahdollistaa lähimmässä oppilaitoksessa asioimisen ja ohjausprosessin aloituksen. Opiskelija ei ole sidottu opiskelemaan vain yhdessä oppilaitoksessa, vaan voi suorittaa esim. osatutkintoja eri oppilaitoksissa. Liikkuminen pk-seudulla on helppoa mihin tahansa verkoston oppilaitokseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Työllistäminen ja oikeanlaiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuminen lisäävät osallisuuden tunnetta, yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta ja tätä kautta edistävät hyvinvointia. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja realististen tavoitteiden asemttaminen tukevat tätä.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Maahanmuuttajien näkökulmasta hanke edistää tasa-arvoa työllistymisessä sekä ohjauksen saamisessa sopivan opiskelupaikan ja koulutusalan löytämiseksi. Myös miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistetään selvittämällä aiempaa osaamista sekä soveltuvuutta alalle ja irtaudutaan sukupuoli- ja kulttuurisidonnaisista stereotypioista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Maahanmuuttajia tuetaan integroitumaan yhteiskuntaan osoittamalla sopiva koulutuspaikka ja -muoto sekä tukemalla nopeaa työllistymistä. Tehostetun ammattisuomen opetuksen avulla kavennetaan eroja työllistymisen näkökulmasta kantasuomalaisiin nähden.
Kulttuuriympäristö 2 2
ei suoranaista vaikutusta. Koulutusten kautta yleissivistykseen liittyvä tieto ja osaaminen kasvaa.
Ympäristöosaaminen 2 2
ei suoranaista vaikutusta. PKS-verkoston tarjoamat koulutukset kannustavat liikkumaan myös muualla kuin välittömässä asuinympäristön läheisyydessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lähtökohtana Väylä työhön -hankkeelle oli tarve kehittää maahanmuuttajien ohjausta, koulutusta ja oppilaitosyhteistyötä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena oli luoda pääkaupunkiseudulle yhtenäinen verkosto maahanmuuttajille suunnattavan ammatillisen koulutuksen ja ohjauksen tarjoamiseksi. Hankkeen toiminta kohdistui kotoutumiskoulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen ja kohderyhmänä olivat kotoutumiskoulutuksen tai vastaavan käyneet maahanmuuttajat, jotka olivat ilman työtä tai koulutusta kotoutumiskoulutuksen jälkeen.
Hankkeessa oli mukana seitsemän pääkaupunkiseudun oppilaitosta: Amiedu, Business College Helsinki, Omnia, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Suomen Diakoniaopisto, Vantaan aikuisopisto ja Vantaan ammattiopisto Varia. Koordinaattorina toimi Omnia.
Hankkeessa kehitettiin ohjausmalli kotoutumiskoulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen. Ohjausmallin muoto ja sisältö hahmottuivat verkostoyhteistyössä hankkeen aikana. Projektihenkilöstön lisäksi sen kehittämiseen osallistui TE-toimiston, Ohjaamon ja oppilaitosten ohjaustahojen asiantuntijoita. Ohjausmallista saatiin verkostomaisen työskentelytavan malli, jonka tarkoitus on tuoda esiin kyseisen nivelvaiheen erityiskysymykset. Nivelvaiheen kehittämiseen kohdistetaan jatkossakin toimenpiteitä sekä jatketaan eri oppilaitosten mallien ja toimintatapojen jakamista.
Yhtenä tavoitteena oli maahanmuuttajille suunnatun koulutustarjonnan saaminen yhteen paikkaan, josta se olisi helposti löydettävissä. Eri oppilaitosten tarjoamat erityisesti maahanmuuttajille suunnatut koulutukset on haluttu koota yhteen, jotta niiden löytäminen on maahanmuuttajille itselleen ja heitä ohjaaville asiantuntijoille helpompaa ja nopeampaa. Hankkeen koulutustarjonta koottiin vaylatyohon.fi -sivuston koulutustarjottimeen ja hakeutuminen oli mahdollista yhden nettisivun kautta. Jatkossa maahanmuuttajille suunnattu koulutustarjonta tulee näkymään selvemmin Opintopolku.fi -palvelussa, kunhan alusta avautuu täysin uudistettuna. Hanke on ollut mukana kehittämistyössä tuomalla esille maahanmuuttajien erityistarpeita mm. käytettävän kielen suhteen sekä maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen löydettävyydestä.
Hankkeessa toteutettiin erilaisia koulutuksen malleja maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen, jotka toimivat silloinkin, kun kielitaitotaso on matala. Pilottikoulutukset olivat uravalmennusta, yrittäjyysvalmennusta, moniammatillista kielikoulutusta ja ammatillisia tutkinnonosakoulutuksia.
Oppilaitosten koulutuspilotit suunniteltiin tukemaan kunkin oppilaitoksen tarjoamaa koulutustarjontaa ja vastaamaan oppilaitoksiin hakeutuvien maahanmuuttajien koulutuksellisiin tarpeisiin sekä alueen työelämän odotuksiin työvoiman ja osaamisen kehittämisen osalta. Koulutuksissa suomen kielen opetus on ollut keskiössä ja se on tukenut ammatillista opetusta ja keskittynyt ammatillisen ja työelämässä tarvittavan kielen oppimiseen. Koulutuksissa on ollut myös paljon työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
Ohjaus hankkeen järjestämiin koulutuksiin tapahtui hankkeen nettisivujen, kotoutumiskouluttajien, TE-toimistojen asiantuntijoiden, Ohjaamon ohjaajien ja sosiaalitoimen kautta. Maahanmuuttajia ohjaavien tahojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Koulutuksiin oli varsinkin aluksi hankala saada osallistujia, joten markkinointiin ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa meni paljon aikaa.
Yhteensä hankkeeseen osallistui 509 opiskelijaa. Noin 50% pilottikoulutusten käyneistä pääsi jatkamaan ammatilliseen koulutukseen. Heti koulutuksen jälkeen työllistyneitä oli noin 10% ja 2 yritystä perustettiin. Useimmille koulutus toimi porttina jatko-opintoihin ja sitä kautta työllistymiseen. Naisia koulutuksissa oli kokonaismäärästä 45%.
Pilottikoulutuksissa luotiin erilaisia malleja ja hyviä käytäntöjä ura- ja yritysvalmennukseen sekä S2-opetukseen ja ammatilliseen opetukseen. Mallit ja menetelmät on esitelty hankkeen loppujulkaisussa: http://elehti.omnia.fi/books/pfik. Kantavina teemoina ovat kielitietoinen ohjaaminen ja opetus, suomi toisena kielenä menetelmät, työpaikalla ohjaaminen ja monikulttuurinen kohtaaminen työyhteisössä.
Hankkeen aikainen koulutus on antanut monelle hyvän pohjan ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Koulutuksissa opiskelijoiden suomen kielen taito on kehittynyt ja he ovat saaneet uusia voimavaroja elämäänsä. Väylä työelämään ei usein ole avautunut suoraan pilottikoulutuksen jälkeen, mutta osallistuminen on nopeuttanut siirtymistä työelämään pidemmällä aikavälillä. Hankkeen pilottikoulutuksissa olleita opiskelijoita on jo joitakin ehtinyt valmistua ammatilliseen perustutkintoon – nopeasti ja työelämäpainotteisesti – ja työllistymään.
Opiskelijat olivat taidoiltaan ja valmiuksiltaan erittäin heterogeenisiä, liittyen ammatilliseen osaamiseen, opiskelutaitoihin ja oppimisvalmiuksiin, kielitaitoon, digitaalisiin taitoihin ja perustaitoihin luku- ja kirjoitustaidosta alkaen. Kielitaidon lähtötaso, oppimisvalmiudet ja luku- ja kirjoitustaito olivat odotettua heikompia. Hankkeen tavoitteiden edellyttämä valmius ja kyky järjestelmälliseen ja aktiiviseen opiskeluun ei ollut riittävä kaikilla opiskelijoilla.
Oppilaitosten yhteistyö jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Oppilaitokset ovat allekirjoittaneet sopimuksen ja suunnitelman verkostoyhteistyön jatkamisesta. Verkostossa jaetaan jatkossakin eri oppilaitosten ajankohtaista osaamista osaamisen tunnistamisesta, hyvistä ohjauskäytänteistä ja tietoa maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen sekä S2-opetuksen ja tuen menetelmistä. Verkoston toimintaan kutsutaan mukaan TE-toimiston ja kotokouluttajien edustajat, joiden kanssa on tehty tiiviisti yhteistyötä tähänkin asti.
Hankkeessa tuotettua materiaalia:
www.vaylatyohon.fi > materiaalit
hankkeen loppujulkaisu: http://elehti.omnia.fi/books/pfik

Lisätietoja: Projektipäällikkö Marja Riitta Lygdman, marja-riitta.lygdman@omnia.fi, p. 046 8515150