|
|
|
Hankekoodi: S20876
Hankkeen nimi: Toimari 2
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyden huollon ky
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0725937-3
Jakeluosoite: Valto Käkelän katu 3
Puhelinnumero: Vaihde 05 352 000
Postinumero: 53100
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.eksote.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUKKONEN KIRSI MARITA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö, työllisyyskoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.kukkonen(at)eksote.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401576772
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tausta:
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Eksoten alueella on noin 132 000 asukasta. Asukasmäärän arvioidaan vähenevän tulevina vuosina. Samaan aikaan asukkaiden keski-ikä nousee, työikäiset vähenevät ja työvoimaan kuuluvien osuus pienenee. Maahanmuutto kompensoi negatiivista nettomuuttoa. Ikäluokkien pienentyessä työllisyysaste tulee saada korkeaksi.
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli elokuun lopussa yhteensä 20 841 työtöntä työnhakijaa. Se on 2,4 % (518 henkilöä) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa työttömiä oli 342 543 (1,2 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Karjalassa 13,9 % (koko maa 13,0 %).
Etelä-Karjalan Maakuntaohjelma nostaa vahvasti esille osallisuuden ja yhteistyön merkityksen maakunnan hyvinvoinnin edistämisessä. Sosiaalinen pääoma on yhteydessä terveyteen. Ihmiset, jotka osallistuvat sosiaaliseen toimintaan aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä vähemmän osallistuvia tyytyväisemmiksi ja terveemmiksi. Osallistumisaktiivisuutta tukemalla lisätään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. Yhteistoiminta ja tiedonvaihto edistävät yhteisöllisyyden lisäksi elinikäistä oppimista ja ammattitaidon ylläpitoa.
Toimari-hanke on mainittu yhtenä keskeisenä hankkeena/hankekokonaisuutena Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa kohdassa Välitön ja välittävä Etelä-Karjala.
Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on valmistellut alueellista, koko Etelä-Karjalan alueella toimivaa työllistämisen edistämiseen tähtäävää Toimari 2-hanketta, jossa kehitetään Toimari-hankkeen tulosten pohjalta Eksoten työllistämispalveluja, -prosesseja ja sekä alueen toimijoiden välistä yhteistyötä. Kohderyhmänä hankkeessa ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt; pitkään työttömänä olleet, nuoret ja lapsiperheiden työttömät vanhemmat. Tavoitteena on pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja vähentäminen eri keinoin sekä osallisuuden lisääminen. Hankkeessa työttömän työllistymisen tukeminen tapahtuu vaiheittaisena prosessina, jossa keskitytään työttömän terveyteen, motivaatioon ja toimintakykyyn sekä rakennettaan väylä avoimille työmarkkinoille tai opiskelulle.
Tärkeänä kohderyhmänä ovat lapsiperheiden työttömät vanhemmat, joiden työllistämisen edistämisellä pystytään vaikuttamaan lapsiperheiden hyvinvointiin ja vähentämään lapsiperheköyhyyttä sekä ylisukupolvista huono-osaisuutta. Lapsiperheiden vanhempien työllisyyttä edistävillä toimilla pystytään ennaltaehkäisemään työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Toiminta toteutetaan monialaisella yhteistyöllä mm. perhepalvelujen kanssa. Hankkeella pyritään entistä nopeammin katkaisemaan pitkittyvä työttömyys ja ehkäisemään syrjäytymistä. Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon hankerahoituksen edellyttämät horisontaaliset periaatteet siten, että hankkeen asiakasohjautuvuudessa huomioidaan sukupuoleen, ikään ja kulttuuritaustaan liittyvä yhdenvertaisuus. Toimintaan sisältyy myös kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun näkökulma.
Tavoitteet: Hankkeen päätavoitteena on kehittää koko Eksoten alueen työllistymisen prosessia niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Palveluja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa siten, että niistä muodostuu selkeä työllistymistä edistävä, kannustava ja saumaton palvelukokonaisuus. Saumattomalla eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä varmistetaan yhteiset tavoitteet ja vältetään toiminnan päällekkäisyydet. Tavoitteena on että kaikille toimintaan osallistuville asiakkaille saadaan luotua heidän työ- ja toimintakykyä vastaava väylä työelämään, koulutukseen tai muuhun palvelutarpeen mukaiseen palveluun.
Toimenpiteet:
Hankkeessa jatketaan toimintakeskus Toimarin kehittämistä ja laajennetaan toimintamalli koko Eksoten alueelle. Toimari on ensimmäinen matalan kynnyksen pysäkki, jossa yhdessä asiakkaan kanssa arvioidaan ja selvitetään eri vaihtoehdot ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan jaksolla. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kuten: TE-toimisto, Etelä-Karjalan Työvoiman palvelukeskus, kolmannen sektorin toimijat, KELA, yritykset sekä alueen kunnat ja Eksoten omat toimialat ja henkilöstö. Kehitetään nykyisiä Eksoten työllistämispalveluja, edistetään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien sekä työttömien lapsiperheiden vanhempien työ- ja toimintakykyä, osallisuutta sekä työllistymistä pidempiaikaisiin työsuhteisiin ja avoimille työmarkkinoille. Toimintaa kehitetään ja tehostetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, jotta yhteistyö eri toimijoiden välillä olisi saumatonta, yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää, ilman päällekkäisyyksiä. Hankeyhteistyötä tehdään alueen hankkeiden kanssa. Toimari-hanke järjestää Etelä-Karjalan alueen työllistymistä edistävien hankkeiden säännölliset verkostotapaamiset.
Hankkeella vastataan myös kuntien lisääntyneeseen vastuuseen työllisyyden hoidosta ja siitä aiheutuneista kustannuksista tehokkaasti, mutta asiakaslähtöisesti. Hankkeessa kehitetään kuntouttavan työtoiminnan prosessia ja laadunvalvontaa. Hankkeen tavoitteena on myös siirtää toiminnan painopistettä toimenpidekeskeisyydestä ja korjaavasta työstä aidon työllistymisen ja ennaltaehkäisevyyden suuntaan.
Tulokset:
Matalan kynnyksen pysäkki on käynnistetty myös Lappeenrantaan. Toimari-toimintakeskukset toimivat molemmissa kaupungeissa palvellen koko Etelä-Karjalan aluetta ja joilla tavoitetaan mahdollisimman kattavasti myös ne nuoret ja työttömät työikäiset jotka eivät ole pystyneet hyödyntämään nykyisiä työllistämispalveluja.
Kehitetään nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja lapsiperheiden työttömien vanhempien työllistymisen edellytyksiä ja edistetään heidän parempaa työllistyvyyttään pidempiaikaisiin työsuhteisiin ja avoimille työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä työ- ja toimintakyky, osallisuus, elämänhallinta ja työelämävalmiudet kohentuvat. Pitkän aikavälin vaikutuksina tämän hankkeen avulla pystytään vähentämään nuorisotyöttömyyttä, syrjäytymistä ja lapsiperheköyhyyttä sekä nostamaan työttömien aktivointiastetta. On kehitetty toimintamalleja ja työllistymisen prosessia niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Hankkeella on vastattu kuntien lisääntyneeseen osuuteen työllisyyden hoidosta aiheutuviin kustannuksiin tehokkaasti mutta asiakaslähtöisesti.
Tuloksena on saavutettu myös joustava yhteistyö eri toimijoiden välillä koko Etelä-Karjalan alueella ja toiminta on saumatonta ja tehokasta ilman päällekkäisyyksiä. On saavutettu toimiva, alueellisesti kattava ja joustava monialainen matalan kynnyksen palveluverkosto.
Pääasiallisin kohderyhmä on nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat sekä lapsiperheiden työttömät vanhemmat, joiden kiinnittyminen muihin työllistämistä edistäviin palveluihin ei ole onnistunut tai heille osoitetut toimenpiteet eivät ole auttaneet työllistymisessä.
Asiakkaat kiinnittyvät hankkeeseen kuntouttavan työtoiminnan statuksella ja ohjautuvat hankkeeseen TYP:n ja TE-toimiston kautta.
• Keskeiset yhteistyötahot: TE-toimisto, Etelä-Karjalan Työvoiman palvelukeskus, Eksoten perhe- ja sosiaalipalvelut, Etelä-Karjalan alueen kuntien toimijat, kolmannen sektorin toimijat, yritykset, KELA, oppilaitokset
• Eksoten muut toimialat
• Asiakkaiden perheet
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 499 979
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 499 979
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 697 318
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 697 318
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Lemi, Taipalsaari, Parikkala, Lappeenranta, Ruokolahti, Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 270
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 1 |
| Ympäristönäkökulma toteutuu hankkeessa siten, että toiminnassa hyödynnetään koulujen ylijäämäruokaa hankkeen asiakkaiden käyttöön. Toimintaan sisältyy myös kaupungin yksiköiden kalusteiden kunnostusta ja kierrätystä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 1 |
| Ympäristönäkökulma toteutuu hankkeessa siten, että toiminnassa hyödynnetään koulujen ylijäämäruokaa hankkeen asiakkaiden käyttöön. Toimintaan sisältyy myös kaupungin yksiköiden kalusteiden kunnostusta ja kierrätystä. Kohderyhmälle ohjausta ja luento ympäristöasioihin, jolla lisätään asiakkaiden tietoisuutta ja myös välillisesti heidän lähipiirinsä tietoisuutta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 0 |
| Kohderyhmälle ohjausta ja luento ympäristöasioihin, jolla lisätään asiakkaiden tietoisuutta ja myös välillisesti heidän lähipiirinsä tietoisuutta. Luento toteutetaan yhdessä kaupunkien ympäristötoimen kanssa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 0 |
| Kohderyhmälle ohjausta ja luento ympäristöasioihin, jolla lisätään asiakkaiden tietoisuutta ja myös välillisesti heidän lähipiirinsä tietoisuutta. Luento toteutetaan yhdessä kaupunkien ympäristötoimen kanssa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Välitöntä vaikutusta hankkeella ei ole Natura 2000-ohjelman kohteisiin, mutta välillistä vaikutusta kyllä asiakkaiden tietoisuuden lisäämisellä. Pyydetään luennoitsija Suomen luonnonsuojeluliitosta/ toteutetaan retki Natura 2000-kohteeseen (kohteita 132 Kaakkois-Suomen alueella). | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 2 |
| Kierrätys. Toiminnassa hyödynnetään koulujen ylijäämäruokaa hankkeen asiakkaiden käyttöön. Ruokakursseilla taloudellinen, ravitsemuksellinen ja paikallinen näkökulma hankinnoissa ja valmistuksessa. Hankkeella myös välillinen vaikutus, koska tieto kulkee myös asiakkaan lähipiiriin. Teemapäiviä esim. kierrätyksestä ja kestävästä kehityksestä ja toimimisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeella ei välittömiä vaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia voi olla esim. erilaisten teemapäivien ja yleisen keskustelun muodossa, jolla vaikutetaan asiakkaiden tietoisuuteen uusiutuvien energialähteiden käytöstä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 3 |
| Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisten toimijoiden palveluita ja tuotteita kuitenkin kilpailutussäännökset huomioiden. Välillisinä vaikutuksina tiedon ja mahdollisesti toimintamallin kulkeutuminen myös asiakkaan ja hänen lähipiirinsä toimintaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 2 |
| Hankkeessa kehitetään uusia toiminta- ja palvelumalleja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 2 |
| Hankkeella sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia kohderyhmään ja lähipiiriin. Liikkuminen mahdollisuuksien mukaan kävellen, polkupyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Hankkeessa päivittäiset ulkoilu-/urheilutunnit. Hankkeella suositaan julkisten kulkuneuvojen käyttöä hankkeen toimitilaratkaisuilla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen päätavoitteena on ehkäistä ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lisätä työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta. Toimintamallina ryhmätoiminta edistää vertaistukea ja sitä kautta voimaantumista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Välittömät ja välilliset vaikutuksen niin asiakkaan kuin asiakkaan lähipiirinkin hyvinvointiin. Toiminnassa käytetään mm- myös erilaisia taidemuotoja hyvinvoinnin edistämisessä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 4 |
| Hankkeella vaikutusta välillisesti ja välittömästi naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen. Asiakkaita motivoidaan osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja heidän yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia edistetään järjestämällä heille tilaisuus äänestää vaaleissa toimintapäivän aikana. Hankkeen toimintamalleilla edistetään asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 1 |
| Hankkeessa tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan köyhyyden ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen ja osallisuuden lisääminen. Tästä myös välilliset kerrannaisvaikutukset asiakkaiden perheeseen ja muuhun lähipiiriin. Yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta toteutetaan myös esim. erilaisilla museokäynneillä yms. Yhdenvertaisuus on otettu huomioon myös monikulttuuristen ryhmien osalta ja Eksotella työskentelee useita maahanmuuttokoordinaattoreita, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Eri maahanmuuttotyötä tekevien yhdistysten kanssa on tarkoitus myös toimia yhteistyössä. Hankkeessa huomioidaan myös vaikuttavuutta ja vaikutuksia arvioitaessa tulokset myös esim. maahanmuuttajien kohdalla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 1 |
| Hankkeessa toteutetaan erilaisia retkiä tutustuen lähialueen kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 1 |
| Kohderyhmälle ohjausta ja luentoja ympäristöasioihin, jolla lisätään asiakkaiden tietoisuutta ja myös välillisesti heidän lähipiirinsä tietoisuutta. Luento toteutetaan yhdessä kaupunkien ympäristötoimen kanssa. Hankkeessa tehdään myös erilaisia luontoretkiä. | ||
ESR-rahoitteinen TOIMARI 2 – hanke oli toimintalinja 5 (sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ja erityistavoite 10.1 työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen) asiakas- ja kehittämishanke. Hanke toteutettiin ajalla 1.3.2017–30.6.2019 ja hankkeen kokonaisbudjetti oli 697 318€.
Työllisyyden ja osaamisen edistämisen sekä sosiaalisen osallisuuden kehittämishanke aloitti toimintansa 1.3.2017 toteuttajaorganisaationa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Hanke oli alueellinen, koko Etelä-Karjalan alueella toimiva työllistämisen edistämiseen tähtäävä hanke, jossa kehitettiin Toimari-hankkeen tulosten pohjalta Eksoten kuntouttavan työtoiminnan palveluja, työllistymistä edistäviä palveluja ja -prosesseja sekä alueen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä uusia toimintamalleja. Kohderyhmänä hankkeessa olivat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt; pitkään työttömänä olleet, nuoret ja lapsiperheiden työttömät vanhemmat sekä maahanmuuttajataustaiset pitkäaikaistyöttömät. Tavoitteena oli pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja vähentäminen eri keinoin sekä osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Hankkeessa työttömän työllistymisen tukeminen tapahtui vaiheittaisena prosessina, jossa keskityttiin työttömän terveyteen, motivaatioon ja toimintakykyyn sekä rakennettiin väylä avoimille työmarkkinoille tai opiskelulle.
Hankkeen päätavoitteena oli olla osaltaan kehittämässä koko Eksoten alueen työllistymisen prosessia niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Tavoitteena oli että, toiminnalla katkaistaan entistä nopeammin pitkittyvä työttömyys, lisätään osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena oli kehittää työllistymistä edistäviä palveluja nuorille, pitkään työttömänä olleille sekä työttömille lapsiperheiden vanhemmille. Lapsiperheryhmän erityistavoitteena oli vähentää lapsiperheköyhyyttä, lisätä työllistymistä, tukea vanhemmuutta sekä tukea perhettä vanhemmuuden ja työn yhteensovittamisessa ja vähentää ylisukupolvista syrjäytymistä.
Palveluja kehitettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa siten, että niistä muodostuu selkeä työllistymistä edistävä, kannustava ja saumaton palvelukokonaisuus. Saumattomalla eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä varmistetaan yhteiset tavoitteet ja vältetään toiminnan päällekkäisyydet. Tavoitteena oli että kaikille toimintaan osallistuville asiakkaille saadaan luotua heidän työ- ja toimintakykyä vastaava väylä työelämään, koulutukseen tai muuhun palvelutarpeen mukaiseen palveluun.
Hankkeen neljä päätavoitetta olivat:
1. Matalan kynnyksen pysäkin Toimari -toimintakeskuksen toiminnan laajentaminen koko Etelä-Karjalan alueelle
2. Uuden toimintamallin kehittäminen kuntouttavan työtoiminnan koordinointiin ja laadunvalvontaan
3. Eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen
4. Uuden toimintamallin kehittäminen työllistämisessä korjaavasta ennaltaehkäisevään
Tulokset:
Hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja työllistymiseen, kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaan, ja kuntouttavan työtoiminnan digitalisaatioon. Uusia toimintamalleja kehitettiin myös työllistämisen ja Eksoten peruspalveluiden välille.
Uudet hankkeessa kehitetyt toimintamallit:
Toimari-toimintakeskuksen ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan malli
Kuntouttavan työtoiminnan asiakaspalautekysely koko Eksoten alueen kuntouttavassa työtoiminnassa oleville asiakkaille
Yhteistyömalli kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnoissa peruspalveluiden ja kuntien kanssa
Kuntouttavan työtoiminnan digikoutsaus- malli
Toimintakeskuksen matalan kynnyksen pysäkki käynnistettiin myös Lappeenrantaan. Toimari-toimintakeskukset toimivat molemmissa kaupungeissa palvellen koko Etelä-Karjalan aluetta ja alueen kunnissa on järjestetty myös pop-up-tyyppisiä ryhmiä yhteistyössä kuntien ja Eksoten peruspalvelujen kanssa. Toimintamallilla tavoitetaan mahdollisimman kattavasti myös ne nuoret ja työttömät työikäiset jotka eivät ole pystyneet hyödyntämään nykyisiä työllistämispalveluja. Hankkeessa on kehitetty myös etävalmennukseen ja sähköiseen asiointiin liittyvä uusi toimintamalli: Kuntouttavan työtoiminnan Digikoutsaus-kurssi Moodlealustalla. Jatkossa kurssin käyttäminen tulee olemaan mahdollista koko Etelä-Karjalan alueen kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla.
Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joilla tuetaan nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja lapsiperheiden työttömien vanhempien työllistymisen edellytyksiä ja edistetään heidän parempaa työllistyvyyttään pidempiaikaisiin työsuhteisiin ja avoimille työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä työ- ja toimintakyky, osallisuus, elämänhallinta ja työelämävalmiudet kohentuvat. Pitkän aikavälin vaikutuksina tämän hankkeen avulla pystytään vähentämään nuorisotyöttömyyttä, syrjäytymistä ja lapsiperheköyhyyttä sekä nostamaan työttömien aktivointiastetta. Hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia toimintamalleja kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnoissa. Toimintamalleja ja työllistymisen prosessia kehitettiin niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Hankkeella vastattiin myös kuntien lisääntyneeseen osuuteen työllisyyden hoidosta aiheutuviin kustannuksiin tehokkaasti mutta asiakaslähtöisesti.
Myös eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön kehitettiin uusia toimintamalleja koko Etelä-Karjalan alueella, jotta toiminta olisi saumatonta ja tehokasta ilman päällekkäisyyksiä ja kuntouttavassa työtoiminnassa olisi käytössä toimiva, alueellisesti kattava ja joustava monialainen matalan kynnyksen palveluverkosto.