Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20876

Hankkeen nimi: Toimari 2

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyden huollon ky

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0725937-3

Jakeluosoite: Valto Käkelän katu 3

Puhelinnumero: Vaihde 05 352 000

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.eksote.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUKKONEN KIRSI MARITA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö, työllisyyskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.kukkonen(at)eksote.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401576772

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta:
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Eksoten alueella on noin 132 000 asukasta. Asukasmäärän arvioidaan vähenevän tulevina vuosina. Samaan aikaan asukkaiden keski-ikä nousee, työikäiset vähenevät ja työvoimaan kuuluvien osuus pienenee. Maahanmuutto kompensoi negatiivista nettomuuttoa. Ikäluokkien pienentyessä työllisyysaste tulee saada korkeaksi.

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli elokuun lopussa yhteensä 20 841 työtöntä työnhakijaa. Se on 2,4 % (518 henkilöä) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa työttömiä oli 342 543 (1,2 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Karjalassa 13,9 % (koko maa 13,0 %).

Etelä-Karjalan Maakuntaohjelma nostaa vahvasti esille osallisuuden ja yhteistyön merkityksen maakunnan hyvinvoinnin edistämisessä. Sosiaalinen pääoma on yhteydessä terveyteen. Ihmiset, jotka osallistuvat sosiaaliseen toimintaan aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä vähemmän osallistuvia tyytyväisemmiksi ja terveemmiksi. Osallistumisaktiivisuutta tukemalla lisätään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. Yhteistoiminta ja tiedonvaihto edistävät yhteisöllisyyden lisäksi elinikäistä oppimista ja ammattitaidon ylläpitoa.
Toimari-hanke on mainittu yhtenä keskeisenä hankkeena/hankekokonaisuutena Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa kohdassa Välitön ja välittävä Etelä-Karjala.

Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on valmistellut alueellista, koko Etelä-Karjalan alueella toimivaa työllistämisen edistämiseen tähtäävää Toimari 2-hanketta, jossa kehitetään Toimari-hankkeen tulosten pohjalta Eksoten työllistämispalveluja, -prosesseja ja sekä alueen toimijoiden välistä yhteistyötä. Kohderyhmänä hankkeessa ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt; pitkään työttömänä olleet, nuoret ja lapsiperheiden työttömät vanhemmat. Tavoitteena on pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja vähentäminen eri keinoin sekä osallisuuden lisääminen. Hankkeessa työttömän työllistymisen tukeminen tapahtuu vaiheittaisena prosessina, jossa keskitytään työttömän terveyteen, motivaatioon ja toimintakykyyn sekä rakennettaan väylä avoimille työmarkkinoille tai opiskelulle.

Tärkeänä kohderyhmänä ovat lapsiperheiden työttömät vanhemmat, joiden työllistämisen edistämisellä pystytään vaikuttamaan lapsiperheiden hyvinvointiin ja vähentämään lapsiperheköyhyyttä sekä ylisukupolvista huono-osaisuutta. Lapsiperheiden vanhempien työllisyyttä edistävillä toimilla pystytään ennaltaehkäisemään työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Toiminta toteutetaan monialaisella yhteistyöllä mm. perhepalvelujen kanssa. Hankkeella pyritään entistä nopeammin katkaisemaan pitkittyvä työttömyys ja ehkäisemään syrjäytymistä. Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon hankerahoituksen edellyttämät horisontaaliset periaatteet siten, että hankkeen asiakasohjautuvuudessa huomioidaan sukupuoleen, ikään ja kulttuuritaustaan liittyvä yhdenvertaisuus. Toimintaan sisältyy myös kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun näkökulma.

Tavoitteet: Hankkeen päätavoitteena on kehittää koko Eksoten alueen työllistymisen prosessia niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Palveluja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa siten, että niistä muodostuu selkeä työllistymistä edistävä, kannustava ja saumaton palvelukokonaisuus. Saumattomalla eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä varmistetaan yhteiset tavoitteet ja vältetään toiminnan päällekkäisyydet. Tavoitteena on että kaikille toimintaan osallistuville asiakkaille saadaan luotua heidän työ- ja toimintakykyä vastaava väylä työelämään, koulutukseen tai muuhun palvelutarpeen mukaiseen palveluun.
Toimenpiteet:
Hankkeessa jatketaan toimintakeskus Toimarin kehittämistä ja laajennetaan toimintamalli koko Eksoten alueelle. Toimari on ensimmäinen matalan kynnyksen pysäkki, jossa yhdessä asiakkaan kanssa arvioidaan ja selvitetään eri vaihtoehdot ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan jaksolla. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kuten: TE-toimisto, Etelä-Karjalan Työvoiman palvelukeskus, kolmannen sektorin toimijat, KELA, yritykset sekä alueen kunnat ja Eksoten omat toimialat ja henkilöstö. Kehitetään nykyisiä Eksoten työllistämispalveluja, edistetään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien sekä työttömien lapsiperheiden vanhempien työ- ja toimintakykyä, osallisuutta sekä työllistymistä pidempiaikaisiin työsuhteisiin ja avoimille työmarkkinoille. Toimintaa kehitetään ja tehostetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, jotta yhteistyö eri toimijoiden välillä olisi saumatonta, yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää, ilman päällekkäisyyksiä. Hankeyhteistyötä tehdään alueen hankkeiden kanssa. Toimari-hanke järjestää Etelä-Karjalan alueen työllistymistä edistävien hankkeiden säännölliset verkostotapaamiset.

Hankkeella vastataan myös kuntien lisääntyneeseen vastuuseen työllisyyden hoidosta ja siitä aiheutuneista kustannuksista tehokkaasti, mutta asiakaslähtöisesti. Hankkeessa kehitetään kuntouttavan työtoiminnan prosessia ja laadunvalvontaa. Hankkeen tavoitteena on myös siirtää toiminnan painopistettä toimenpidekeskeisyydestä ja korjaavasta työstä aidon työllistymisen ja ennaltaehkäisevyyden suuntaan.

Tulokset:
Matalan kynnyksen pysäkki on käynnistetty myös Lappeenrantaan. Toimari-toimintakeskukset toimivat molemmissa kaupungeissa palvellen koko Etelä-Karjalan aluetta ja joilla tavoitetaan mahdollisimman kattavasti myös ne nuoret ja työttömät työikäiset jotka eivät ole pystyneet hyödyntämään nykyisiä työllistämispalveluja.
Kehitetään nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja lapsiperheiden työttömien vanhempien työllistymisen edellytyksiä ja edistetään heidän parempaa työllistyvyyttään pidempiaikaisiin työsuhteisiin ja avoimille työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä työ- ja toimintakyky, osallisuus, elämänhallinta ja työelämävalmiudet kohentuvat. Pitkän aikavälin vaikutuksina tämän hankkeen avulla pystytään vähentämään nuorisotyöttömyyttä, syrjäytymistä ja lapsiperheköyhyyttä sekä nostamaan työttömien aktivointiastetta. On kehitetty toimintamalleja ja työllistymisen prosessia niin, että toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja vaikuttavaa. Hankkeella on vastattu kuntien lisääntyneeseen osuuteen työllisyyden hoidosta aiheutuviin kustannuksiin tehokkaasti mutta asiakaslähtöisesti.

Tuloksena on saavutettu myös joustava yhteistyö eri toimijoiden välillä koko Etelä-Karjalan alueella ja toiminta on saumatonta ja tehokasta ilman päällekkäisyyksiä. On saavutettu toimiva, alueellisesti kattava ja joustava monialainen matalan kynnyksen palveluverkosto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasiallisin kohderyhmä on nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat sekä lapsiperheiden työttömät vanhemmat, joiden kiinnittyminen muihin työllistämistä edistäviin palveluihin ei ole onnistunut tai heille osoitetut toimenpiteet eivät ole auttaneet työllistymisessä.

Asiakkaat kiinnittyvät hankkeeseen kuntouttavan työtoiminnan statuksella ja ohjautuvat hankkeeseen TYP:n ja TE-toimiston kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Keskeiset yhteistyötahot: TE-toimisto, Etelä-Karjalan Työvoiman palvelukeskus, Eksoten perhe- ja sosiaalipalvelut, Etelä-Karjalan alueen kuntien toimijat, kolmannen sektorin toimijat, yritykset, KELA, oppilaitokset
• Eksoten muut toimialat
• Asiakkaiden perheet

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 499 979

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 405 247

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 697 318

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 565 172

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Rautjärvi, Taipalsaari, Lemi, Savitaipale, Lappeenranta, Ruokolahti, Parikkala, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 270

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnitelmassa on hyödynnetty olemassa olevaa tilastotietoa pitkäaikaistyöttömien sukupuoli- ja ikäjakaumasta. Asiantuntijaosaamista analyysiin ei ole käytetty.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta. Kaakkois-Suomessa on työttömiä enemmän kuin keskimäärin koko maassa, mutta työttömyys on hienoisessa laskussa verrattuna viime vuoden samaan ajankohtaan sekä miesten että naisten osalta. Työttömistä työnhakijoista oli miehiä 11 403 (55 %) ja naisia 9 438 (45 %). Edellisvuoden elokuuhun verrattuna miesten työttömyys laski 3,3 % (387 henkilöä) ja naisten 1,4 % (131 henkilöä). Meneillään olevassa Toimari-hankkeessa on kerätty tietoa asiakkaiden sukupuolijakaumasta ja siitä miten työttömyys jakautuu miesten ja naisten kesken. Tämä huomioidaan Toimari 2 asiakasprofilointia ja toimintaa suunniteltaessa. Toiminnassa huomioidaan miesten ja naisten erilaiset palvelutarpeet ja työllistymistä edistävät toimenpiteet toteutetaan nämä lähtökohdat huomioon ottaen. Asiakasohjautuvuudessa pyritään huomioimaan tasapuolisuus miesten ja naisten välillä koko hankeen ajan, mutta ensisijaisena priorisointina on kuitenkin asiakaan palvelutarve. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon asiakaskyselyn tulokset,joista saadaan kuvaa myös eri sukupuolten ongelmista ja niiden mahdollisesta erilaisuudesta. Sukupuolten välinen tasa-arvoisuus huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakkaille tehdään alkukartoitus, jossa otetaan huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Hankkeen aikana seurataan hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta miehiin ja naisiin. Hankkeen mittareina käytetään aktivointiastetta ja jatkosijoitusten määrää, joka jaotellaan myös sukupuolen mukaan. Asiakkaiden koulutuksissa ja aktivointitoimissa esim. työkokeiluissa edistetään sukupuolineutraliteettia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta. Pääprioriteettina asiakasvalinnoissa on asiakkaan palvelutarve ei sukupuoli.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 1
Ympäristönäkökulma toteutuu hankkeessa siten, että toiminnassa hyödynnetään koulujen ylijäämäruokaa hankkeen asiakkaiden käyttöön. Toimintaan sisältyy myös kaupungin yksiköiden kalusteiden kunnostusta ja kierrätystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 1
Ympäristönäkökulma toteutuu hankkeessa siten, että toiminnassa hyödynnetään koulujen ylijäämäruokaa hankkeen asiakkaiden käyttöön. Toimintaan sisältyy myös kaupungin yksiköiden kalusteiden kunnostusta ja kierrätystä. Kohderyhmälle ohjausta ja luento ympäristöasioihin, jolla lisätään asiakkaiden tietoisuutta ja myös välillisesti heidän lähipiirinsä tietoisuutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 0
Kohderyhmälle ohjausta ja luento ympäristöasioihin, jolla lisätään asiakkaiden tietoisuutta ja myös välillisesti heidän lähipiirinsä tietoisuutta. Luento toteutetaan yhdessä kaupunkien ympäristötoimen kanssa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 0
Kohderyhmälle ohjausta ja luento ympäristöasioihin, jolla lisätään asiakkaiden tietoisuutta ja myös välillisesti heidän lähipiirinsä tietoisuutta. Luento toteutetaan yhdessä kaupunkien ympäristötoimen kanssa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Välitöntä vaikutusta hankkeella ei ole Natura 2000-ohjelman kohteisiin, mutta välillistä vaikutusta kyllä asiakkaiden tietoisuuden lisäämisellä. Pyydetään luennoitsija Suomen luonnonsuojeluliitosta/ toteutetaan retki Natura 2000-kohteeseen (kohteita 132 Kaakkois-Suomen alueella).
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 2
Kierrätys. Toiminnassa hyödynnetään koulujen ylijäämäruokaa hankkeen asiakkaiden käyttöön. Ruokakursseilla taloudellinen, ravitsemuksellinen ja paikallinen näkökulma hankinnoissa ja valmistuksessa. Hankkeella myös välillinen vaikutus, koska tieto kulkee myös asiakkaan lähipiiriin. Teemapäiviä esim. kierrätyksestä ja kestävästä kehityksestä ja toimimisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeella ei välittömiä vaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia voi olla esim. erilaisten teemapäivien ja yleisen keskustelun muodossa, jolla vaikutetaan asiakkaiden tietoisuuteen uusiutuvien energialähteiden käytöstä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisten toimijoiden palveluita ja tuotteita kuitenkin kilpailutussäännökset huomioiden. Välillisinä vaikutuksina tiedon ja mahdollisesti toimintamallin kulkeutuminen myös asiakkaan ja hänen lähipiirinsä toimintaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 2
Hankkeessa kehitetään uusia toiminta- ja palvelumalleja.
Liikkuminen ja logistiikka 4 2
Hankkeella sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia kohderyhmään ja lähipiiriin. Liikkuminen mahdollisuuksien mukaan kävellen, polkupyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Hankkeessa päivittäiset ulkoilu-/urheilutunnit. Hankkeella suositaan julkisten kulkuneuvojen käyttöä hankkeen toimitilaratkaisuilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen päätavoitteena on ehkäistä ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lisätä työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta. Toimintamallina ryhmätoiminta edistää vertaistukea ja sitä kautta voimaantumista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Välittömät ja välilliset vaikutuksen niin asiakkaan kuin asiakkaan lähipiirinkin hyvinvointiin. Toiminnassa käytetään mm- myös erilaisia taidemuotoja hyvinvoinnin edistämisessä.
Tasa-arvon edistäminen 6 4
Hankkeella vaikutusta välillisesti ja välittömästi naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen. Asiakkaita motivoidaan osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja heidän yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia edistetään järjestämällä heille tilaisuus äänestää vaaleissa toimintapäivän aikana. Hankkeen toimintamalleilla edistetään asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 1
Hankkeessa tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan köyhyyden ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen ja osallisuuden lisääminen. Tästä myös välilliset kerrannaisvaikutukset asiakkaiden perheeseen ja muuhun lähipiiriin. Yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta toteutetaan myös esim. erilaisilla museokäynneillä yms. Yhdenvertaisuus on otettu huomioon myös monikulttuuristen ryhmien osalta ja Eksotella työskentelee useita maahanmuuttokoordinaattoreita, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Eri maahanmuuttotyötä tekevien yhdistysten kanssa on tarkoitus myös toimia yhteistyössä. Hankkeessa huomioidaan myös vaikuttavuutta ja vaikutuksia arvioitaessa tulokset myös esim. maahanmuuttajien kohdalla.
Kulttuuriympäristö 3 1
Hankkeessa toteutetaan erilaisia retkiä tutustuen lähialueen kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 3 1
Kohderyhmälle ohjausta ja luentoja ympäristöasioihin, jolla lisätään asiakkaiden tietoisuutta ja myös välillisesti heidän lähipiirinsä tietoisuutta. Luento toteutetaan yhdessä kaupunkien ympäristötoimen kanssa. Hankkeessa tehdään myös erilaisia luontoretkiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-