|
|
|
Hankekoodi: S20879
Hankkeen nimi: Kohtaanto 2017
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2017 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Äänekosken Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0208589-6
Jakeluosoite: PL 41, Piilolantie 17
Puhelinnumero: 0145192400
Postinumero: 44101
Postitoimipaikka: Äänekoski
WWW-osoite: http://www.poke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Naskila Tarja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämisasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.naskila(at)poke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405611542
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kohtaanto 2017 -hankkeessa tehdään esiselvityksenä syvällinen kartoitus kohtaanto-ongelmasta. Hankkeessa kerätään tietoa seudun kaikilta työllisyyden kanssa toimivilta tahoilta kyselyin, haastatteluin ja osallistavin menetelmin. Hankkeessa etsitään todellisia vastauksia Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan ja Äänekosken korkeaan työttömyyteen ja siihen liittyviin työvoiman osaamisen ja haasteisiin. Kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan avoimien työpaikkojen vaatimusten ja työnhakijoiden osaamisen heikkoa yhteensopivuutta. Arkikielessä ilmiö näyttäytyy yritysten vaikeutena saada osaavaa työvoimaa, vaikka samanaikaisesti seudun työttömyys on korkea.
Hankkeen tavoitteena on
1) Löytää yrityksen ja työvoiman näkökulmasta vastauksia kohtaanto-ongelmaan ja sen taustatekijöihin
2) Koota näkemyksiä seudulla toimivien oppilaitosten työssä oppimisen ohjaajilta ja opettajilta, miten ilmiö näyttäytyy oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyössä ja miten se vaikuttaa siihen
3) Koota työllisyyden edistämiseksi toimivien tahojen näkemyksiä kohtaanto-ongelmaan
4) Selvittää onnistuneisiin rekrytointeihin vaikuttaneita tekijöitä yrityksen ja rekrytoidun työntekijän kannalta, ns. onnistumisen avaimet
5) Tuottaa aluekehityksen näkökulmasta helppokäyttöinen kartoitustyökalu/-menetelmä, jota hyödyntäen Kohtaanto 2017 -hankkeen toimenpiteet voidaan toistaa tarvittaessa/säännöllisesti ja jota muut alueet voivat hyödyntää
Tuloksena on
Saarijärvi-Viitasaari -seudun ja Äänekosken kohtaanto-ongelmaan liittyvä selvitys ja raportti, jossa on vastattu keskeisiin kysymyksiin mukana olevien tahojen näkökulmasta, on esitetty arvio ongelmakohdista ja ehdotukset toimenpiteiksi. Lisäksi on kehitetty selvityksen kautta ja ohella oma työkalu/menetelmä, jota voidaan monistaa ja toistaa muilla alueilla ja eri aikakausina.
1) Alueen pk-yritykset ja organisaatiot ja niiden rekrytoinnista ja työn ohjauksesta vastaavat henkilöt
2) Työttömät työnhakijat, jotka ovat osallistuneet rekrytointeihin tai työharjoitteluihin
3) Ammatillisten oppilaitosten opettajat ja ohjauksesta vastaavat henkilöt
4) Kehittämisyhtiöiden henkilöstö
5) Te-toimiston henkilöstö
6) Muut ohjausverkoston jäsenet alueella, mukaan lukien työpajojen ja henkilövuokrausfirmojen henkilöstö
7) Maahanmuuttajat
1) Työllistyneet työnhakijat
2) Ammatillisen toisen asteen opiskelijat, jotka ovat olleet työssä oppimassa tai juuri työllistyneet
3) Muut alueen opiskelijat
4) Muiden oppilaitosten opettajat ja ohjaushenkilöstö
5) Muut osaamisen kehittäjät alueella
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 52 555
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 47 771
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 073
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 63 761
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken
Kunnat: Kannonkoski, Kinnula, Pihtipudas, Äänekoski, Karstula, Viitasaari, Kyyjärvi, Saarijärvi, Kivijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei nähdä olevan vaikutuksia tähän. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke voidaan nähdä vaikutuksiltaan neutraalina. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei nähdä olevan vaikutuksia tähän. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän, välillisesti tämä voi näkyä työvoiman osaamisen tarpeena tällä alalla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutusta tähän, välillisesti tämä voi näkyä työvoiman osaamisen tarpeena tällä alalla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen tarkoituksena on selvittää osaavan työvoiman saatavuuteen vaikuttavia osatekijöitä ja vaikuttaa näin paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tarkoituksena on löytää paitsi tekijöitä kohtaanto-ilmiön tunnistamiseen myös kehittää työkalu/menetelmä kohtaannon tarkasteluun toistuvasti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Kartoituksen kautta voidaan löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilöiden työhön liittyviä liikkumistarpeita vähentävästi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 4 |
| Hanke tähtää kohtaannon ilmiöiden selvittämiseen alueella ja tämä edistää välillisesti hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Kohtaanto-ilmiön kartoittaminen tuo mahdollisesti esiin seikkoja, jotka voivat edistää tasa-arvoa erilaisten työnhakijoiden välillä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 5 |
| Hankkeen kartoitustyön kautta voidaan löytää tekijöitä, jotka parantavat yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta riippumatta henkilöiden taustoista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei nähdä olevan vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Hankkeella voidaan nähdä olevan välillisiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen, mikäli kartoitus tuo esiin ympäristöosaamiseen liittyvät yritysten tarpeet, joita työvoimalle ei ole riittävästi. | ||
Hankkeessa tehtiin esiselvitys, jossa tarkasteltiin Saarijärven-Viitasaaren seudun sekä Äänekosken kaupungin alueella olevaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa ja sen taustalla olevia syitä yritysten ja työnantajien, työnhakijoiden sekä ohjausverkoston näkökulmista. Aineistona oli sähköisen kyselyn vastaukset, teemahaastattelut sekä työpajat. Mielipiteensä ja asiantuntemuksensa esiselvitykseen antoi yli 1000 henkilöä. Selvityksessä koottiin yhteen myös kohtaantoa tai sen taustalla olevia tekijöitä kuvaavia ulkoisia tilastoja ja tunnuslukuja.
Tulosten mukaan lähes puolet yrityksistä mainitsi, että osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua joko merkittävästi tai jonkin verran. Työllistämisen pahimmiksi esteiksi mainittiin työvoiman saatavuuden ohella kysynnän epävakaisuus ja osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen. Toimivimmat rekrytointikanavat olivat omat kontaktit ja verkostot sekä suorat yhteydenotot ja avoimet työhakemukset. Työnhakijat käyttivät TE-toimiston sähköisiä ilmoituskanavia huomattavasti enemmän kuin työantajat. Asenne ja työmotivaatio olivat kaksi tärkeintä ominaisuutta vastaajaryhmien mielestä. Yritykset pitivät tarvittavan osaamisen puuttumista sekä henkilökohtaisia ominaisuuksia tärkeimpinä työnhakijaan liittyvinä ominaisuuksina, jotka ovat vaikuttaneet kielteisiin rekrytointikokemuksiin. Yritykset painottavat lisäksi enemmän käytännön osaamista kuin työnhakijat uskovat. Onnistuneisiin rekrytointeihin vaikuttivat yritysten näkökulmasta oma riittävä resurssi ja osaaminen rekrytointiin, positiivinen maine, oppilaitosyhteistyö sekä työnhakijan oma aktiivisuus ja motivoituneisuus. Työnhakijat mainitsivat oman aktiivisuuden ja suoran yhteydenoton johtavan parhaiten työn saamiseen. Myös työharjoittelu, työssäoppimisjaksot ja työkokeilut koettiin hyödyllisinä työllistymisen kannalta. Suhteet, verkostot ja yhteydenpito työpaikkoihin edistivät myös työllistymistä. Rekrytapahtumat ja toiminta, jossa eri tahojen palvelu ja tukitoimet on yhdistetty ns. saman katon alle koettiin toimivina.
Kerätyn aineiston ja haastatteluissa sekä työpajoissa tulleiden kehittämisehdotusten pohjalta muodostettiin toimenpide-ehdotuksia ja kehittämisaihioita. Keskeisimmät kehittämisaihiot liittyivät työnhakijoiden ohjaustarpeeseen, iäkkäämpien työllistymiseen, liikkuvuuden parantamiseen, työnhakukoulutuksen ja työelämätaitojen valmennukseen, tietosuojaan, alojen imagon parantamiseen, rekrytointiosaamisen ja yleisemmin yritysten HRD-toiminnan kehittämiseen, joustaviin koulutusmuotoihin ja perehdyttämiseen. Tiedonkulun puutteellisuus oli yksi keskeisiä kehittämiskohteita, yritysten kannalta myös alueiden vetovoiman lisääminen sekä oppilaitosyhteistyön ja palveluverkoston kehittäminen vähentäisivät kohtaanto-ongelmaa.
Alueella oleellinen tekijä työvoiman saatavuuden ja kohtaannon kannalta ovat työttömyyden virtojen kehittyminen erityisesti valmistuneiden henkilöiden osalta sekä työvoimapotentiaali, joka rakennetyöttömyyden piirissä olevissa on. Lopuksi muodostettiin kohtaantoa mittaava indikaattoriehdotus, Kohtaanto-barometri. Esiselvityksen tiivistetyt tulokset julkaistiin painettuna versiona sekä pdf-muodossa, joka on saatavana toteuttajan sivuilta osoitteesta www.poke.fi.